Viikon Netflix-hitti varmasti lohduttaa, kun jouduin lykkäämään Poor Things -iltaani.

Hienointa on se, että leffa sallii huutaa ruudulle. Lift on pääpiirtein normaali ryöstökomedia, mutta kirjoittaja on pannut projektiin hyväksyttävän määrän yritystä, vaikkei hän osaa mitään. Arkisille rutiinisuorituksille olisi turhempi tiuskia.

Interpol palkkaa kokeneet taidevarkaat pöllimään kilotolkulla kultaa ilmassa olevasta matkustajakoneesta, jota ei saa kaapata. Psykopaatti aikoo nimittäin ostaa kullalla luonnonmullistuksia, jotta hän pääsee keinottelemaan osakkeilla.

Aloituskohtaus on visuaalisesti sujuva veijariryöstö Venetsiassa. Sankarit juonivat avoimesti huutokaupassa, eivätkä kytät silti pääse niskan päälle. Sovitaan sen toimivan, sillä varsinkin lämmiteltäessä yrittäminen on tärkeintä:

Myynnissä on NFT. NFT on tökeröin taiteeseen liittyvä rahanpesuidea sitten mustan neliön valkoisella pohjalla, minkä maailma huomasi viikossa. Sen viikon aikana kirjoitettiin tämä leffa, mutta vaikutuksen tekee se, ettei kaikkia munia laiteta samaan koriin. Kun NFT-juoni selitetään, myös taidehistoriasta ja keinottelusta satuillaan. NFT-juoni on "ja sitten vedetään kännit" -versio Da Vinci -koodista, jota vihaan, tai jotakin.

Tappeluun ja fysiikan lakien pilkkaamiseen palaa aikaa, eikä leffa ole pitkä, joten pääjuoni jää suppeaksi. Tahtoisin nipottaa oikein kunnolla silti, mutta tyydyn vihjailuun. Tiedämme, että ryöstöjen on tarkoitus tuntua ovelan mutkikkailta jo ennen kuin totuus yllättää. Lift yrittää rutiinia, mutta toimii täsmälleen päinvastoin. Mutkat vedetään suoriksi ja sitten suoremmiksi.

Tiimiä johtavaa järjen jättiläistä näyttelee Kevin Hart. Hahmo on elokuvamaisin hahmo elokuvassa toviin. Hahmo on "veijari", koska hän hyväksyy muiden suoltamat juonet. Kaikki tulee valmiina: interpol-agenttikin rakastui häneen jo ennen elokuvaa. Hartin hahmo on heitä, jotka pelastavat kissanpennun ennen ihmiskuntaa, jos on 5 sekuntia aikaa, koska hahmo on lukenut käsikirjoituksen. Leffa kyllä yrittää luoda epävakaata ilmapiiriä, mutta päähenkilö on liian cool reagoidakseen. Vaikka häntä näyttelee Hart.

Se on hellyyttävää. Hart on toivonut pääsevänsä tällaisten teosten alfaksi. Hän on aloittanut pohjalta ja urakoinut: esimerkiksi kun hän kimitti Dwayne Johnsonin varjossa Jumanjissa, häntä kuvailtiin lihaksikkaaksi poikapartiolaiseksi, jotta sonnin hajua tarttuisi. Nyt hän sitten on kuin itseironian menettänyt Danny DeVito James Bondina.

Jos jokin tässä voisi toimia luontevasti & omalla painollaan, niin koomista karismaa tursuava Vincent D'Onofrio. Hän näyttelee valeasujen mestaria, jonka kyvyt kyseenalaistetaan tosi hupsusti lyömällä ruudulle teksti "kyvyt on kyseenalaistettu". Mestarin tehtävä on soluttautua matkustajakoneeseen... matkustajaksi. Mitä muut tekevät? No, sitä samaa. Sieluni silmin näin, kuinka itse keisari Palpatine yllytti minua kiroilemaan televisiolleni. Pidin siitä.