Tosielämän Yhdysvalloissa tapellaan nyt siitä, onko oikein opettaa kouluissa, että orjuudesta oli orjille hyötyäkin, koska orjat "oppivat taitoja". Millä todennäköisyydellä dystooppinen scifi pistää pahemmaksi? Otsikossa on jippo, mutta kuka veikkaa, että kulmien kollin kloonaamisella on kärkevä merkitys verrattuna siihen, että nykyoikeisto valehtelee kaikesta sydämen paikasta lähtien & väittää kiihottuvansa huutonauruun aistiessaan, etteivät argumentit tyyliin "kato, orava" mene läpi?

They Cloned Tyrone käy melko hupsusti läpi standardisoidut heitot, joiden mukaan afroamerikkalaisten kannattaa varoa, ettei kanaa ja greippijuomaa (eri asia kuin mehu) käytetä heitä vastaan. Kenen asiaa ajaa tukan suoristaminen, jne. Lopulta teos mielestäni onnistuu suosittelemaan sen pohtimista, onko sanomassa omaa. Se riittää, possu, se riittää, jos suhtaudumme rutiinilla leffoihin, jotka perustuvat leffoihin. Donald Trump tappoi satiirin, mikä pitäisi jo huomioida näissä.

Retroilevana blaxploitation-jammailuna homma toimii. Jamie Foxx irrottelee turkkiin pukeutuneena sutenöörinä kuin unelmaroolissaan. Teyonah Parris on energinen jakorasiana, "joka on alalla väliaikaisesti". John Boyega on jäyhä kultahampaisena huumediilerinä, mutta tilaisuuksia väläyttää tasoja lohkeaa matkan varrella. Kolmikko pääsee yhteisöään uhkaavan mysteerin jäljille, joten he koettavat tehdä neiti etsivät, jou, tiiätsä? Hilpeä dialogi löytää rujosta slangista runoutta. Se, että hemmot vaikuttavat hitusen hommiaan fiksummilta, on osuva tapa tehdä rikollisista sympaattisia. Ehkä musiikkivideotason sutenöörin pitäisi siirtyä räpin pariin kuten (erinomaisessa) Hustle & Flow'ssa.

On katala, pureva monologi tai pari. Sehän on normaalia, että meiningillä ansaitaan lupa puhua? Juu, mutta toisin kuin 70-luvun vastineissa, meno ei hätyyttele voimassaolevia ennätyksiä: leffa ei ole härskein hustlaus, jonka pornoteatteria ujosti vilkuileva kehtaa katsoa, eikä pyssyllä sohiva kolea katti vertaudu viimeisimpään James Bondiin teoriassakaan. Reteän eksploitaation tilalla on asiallista näyttelemistä, hallitun tyylikäs äänimaailma ja muuta sisäsiistiä. Siksi asian voi muotoilla niin, että leffa on hidas ja pintaa ehditään vain raapaista, kun on "pääasian" eli scifin ja teemojen vuoro. Lyö tissit naamaan 3D:nä, niin neuvotellaan lausunto uusiksi.

"Muulla sisäsiistillä" viittaan mm. aitoihin juonenkäänteisiin. Olen varma aitoudesta, olen nähnyt ne ennenkin - mutta yhtä kaikki käänteet estävät satua puuroutumasta, vaikka vaaravyöhykkeellä jo käydään. Yksi psykologinen temppu on se, ettei Tyrone ole päähenkilö vaan suosittu nimi afroamerikkalaisten keskuudessa, joten ensimmäisten käänteiden jälkeenkin otsikko on selittämättä. Ja sitten ne monologit, jotka pultattiin siihen, mihin retrosäännöt suosittelivat, jaksettiin kivasti itse kirjoittaa. Ainakin toinen. Ehkä.

Kuka tekisi 2020-luvulle päivitetyn Idioluution tai The Handmaid's Talen, joka onnistuu pelottelemaan vahvistettua tulevaisuutta pahemmalla? Nykyään suomalainenkin saa inspiroitua.