Vielä viikko Yön ritariin ja enää viikko aikaa katsoa Batman: Gothamin ritari innostuneena. Lyhytelokuvista koostuva oheistuote tosin julkaistaan Suomessa vasta ensi kuun lopulla, vaikka odotuksen tuska myy levyä juuri nyt ulkomaalaisissa nettikaupoissa (tämä oli vinkki). Tuntemattomia ovat maahantuojan aivoitukset.

Arvostetut animestudiot Madhouse, Studio 4°C, Production I.G. ja Bee Train on kutsuttu kuvittamaan länsimaisten kirjoittajien (näytelmä-Batmanien David Goyer, animaatio-Batmanien Alan Burnett, ohjaaja-kirjoittaja Josh Olson, tuottaja-kirjoittaja Jordan Goldberg ja sarjakuvakirjoittajat Greg Rucka & Brian Azzarello) näkemyksiä siitä, mikä ja kuka Batman on. Elokuva ei ole mainittavassa ristiriidassa ainakaan Batman Beginsin kanssa, joten sitä voi kutsua välinäytökseksi. Mitään suurempaa merkitystä kuusiosaisella tarinalla ei ole, ainakaan jos katsoja tuntee lepakkomiehen entuudestaan.

Mikä Batman on - on hyvä kysymys, mikäli olet Gotham Cityn kaduntallaaja. Ensimmäisessä ja turhimmassa tarinassa paikalliset lapset arvuuttelevat, onko Batman aave, mutantti vai kenties robotti? Ketä pirua kiinnostaa? Levyltä löytyy bonusominaisuuksina neljä 90-luvun piirrossarjan jaksoa, ja näistä ensimmäinen vastaa uutta animepätkää muuten, paitsi että se huvittaa aidosti varsinkin Adam West -saagaa parodioidessaan.

Toisessa tarinassa kaksi jatkossakin esiintyvää etsivää kiistelevät samaisesta aiheesta keskellä tapahtumia, jotka ovat selkeimmiten jatkoa Beginsille. Batman pistää jauhot suuhun sekä heille että rötösherroille näyttäytymällä pysäyttämättömänä luonnonvoimana. Kolmas tarina puolestaan jatkaa tätä teemaa: Batmanin luottonörtti on kehittänyt entistä ylivertaisimpia laitteita, jotka pakottavat sankarin punnitsemaan ritarillisia periaatteitaan suhteessa turvallisuuteensa. Neljännessä tarinassa Batman kohtaa viimeinkin superkonnia, mikä pitkälti on episodin ainoa tarkoitus. Variksenpelätin ja Killer Croc käyvät kääntymässä, jotta heidät voi mainita mainoksissa. Episodin onni on se, että tässä vaiheessa superkonnia on jo kaipaillut.

Neljä ensimmäistä tarinaa katsoo haukottelematta, jos intohimoittakin. Vasta loppupuolella antologia alkaa ymmärtää, mitä lyhyillä tarinoilla kannattaa edes yrittää kertoa. Viidennessä osiossa pahoin haavoittunut Batman muistelee koulutustaan ennen naamioaikoja. Sankarin valitsema tie piristävästi kyseenalaistetaan, mikä kuuluu selvästi teemaan "panokset nousevat panoksia nostamalla", jonka Begins esitteli ja jota Yön ritari ilmeisesti jatkaa. Kuudes osio keskittyy Batmanin ja palkkamurhaaja Deadshotin lyhyeen mutta viihdyttävään yhteenottoon, jonka jyvät kylvetään aiemmin. Tämmöinen varmasti ompi sitä, mitä useimmat levyltä odottavat.

Tarinat risteävät lepakkomiesmäisten teemojen ja useiden yksityiskohtien kautta muodostamatta kuitenkaan selkeää kokonaisuutta. Ehdottomasti paras syy hankkia elokuva on visuaalinen toteutus, joka pääsee oikeuksiinsa varsinkin silmäilemässäni Blu-ray-versiossa. Ensimmäisen episodin kumiluu-tyyli on lähinnä erikoinen, mutta muita osia komeammin ei Batmania tai muitakaan supersankareita ole taidettu (käsin) animoida. Lauantaiaamun piirretyissä toheloinut sankari on kotonaan synkissä ja verisissä animeympyröissä, ellei se nyt sitten häiritse, että joissain tyyleissä Bruce Wayne näyttää enemmän Robinilta kuin Mieheltä. Ääni on sentään kunnossa – niin naamiomiehen kuin miljonääriplayboynkin -, sillä ammattitaitoisia ääninäyttelijöitä johtaa Kevin Conroy, joka on se ainoa oikea Batman, mikäli uran laajuus on tärkein kriteeri.

Yksinkertainen Batman Beginsiä jatkava tarina, jossa Batman olisi keskittynyt vapaaksi jääneen Variksenpelätin jahtaamiseen, olisi ollut tervetulleempi kuin tällainen palapeli. Faneille teoksella on kuitenkin arvoa jo silmäkarkkina. Katsoja joka ei aio kokea Yön ritaria heti ensi-iltaviikonloppuna, voi huoletta jättää Gothamin ritarin kokonaan väliin.