Saatana, paholainen, sielunvihollinen. Vanhalla vihtahousulla on monta nimeä. Vaan käyttipä mitä nimitystä tahansa, niin yhteistä tälle pahuuden henkilöitymälle on taipumus aiheuttaa pahennusta sekä kyky viekotella ihmiset synnin tielle. Metallimusiikissa vanha kehno onkin pitkään ollut olennainen osa tematiikkaa sekä sanoituksia, mutta turhan usein homma jätetään puolitiehen. Kotimainen King Satan on täysin toista maata, sillä bändi ei tyydy pintapuoliseen puuhasteluun aiheen käsittelyssä. Yhtye kun puristaa musiikkiin itseensä paholaiseen liittyvän estetiikan, sen mustan ytimen. Occult Spiritual Anarchy on kuin saatanallinen manifesti täynnä anarkiaa, sekasortoa ja metallinrytkettä levymuotoon kanavoituna.

King Satan tarjoaa kolmannella albumillaan kaaottiset industrial metal -bileet, josta löytyy sopivassa suhteessa mielenvikaisuutta, huumorin pilkahdusta, tanssittavaa jumputusta sekä särmää äärimetallin eri laidoilta. Yhtyeen musiikkikimara on hankalasti sanoitettava, mutta jos jotain verrokkia täytyy hakea, niin King Satan on kuin Turmion Kätilöiden yliaktiivinen ja psykoottinen serkkupoika, joka on napannut ekstaasia lähtiessään ravebileisiin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, mutta kaikesta huolimatta menosta nauttii täysillä. Tyylillisesti homma napsahtaa napakymppiin, sillä erilaiset elementit pelaavat hienosti yhteen.

Harmittavasti Occult Spiritual Anarchy ei kuitenkaan onnistu täydellisti valjastamaan villinä kuohuvaa energiaansa, vaan albumi jää biisikattaukseltaan piippuun. Mahtavat metallireivit hyytyvät monessa kohtaa junnaavaksi tamppaukseksi, joka ei raskaudestaan huolimatta saavuta samaa tasoa villimmin sykkivien hetkien kanssa. King Satan onkin selkeästi parhaimmillaan ylikierroksilla käydessään, kuten erinomaiset kappaleet Left Hand Path Symphony, The Faces of the Devil tai Spiritual Anarchy '22 osoittavat. Hitaammin louhivat esitykset eivät nekään ole kehnoja, sillä esimerkiksi The Pagan Satan tarjoaa mahdollisuuden vaipua autuaaseen koomaan kaiken heilumisen keskellä. Musiikki kuitenkin taantuu turhan usein taustameluksi, josta ei löydy koukkuja tai tarttumapintaa. Muun muassa vedot Devs Ex Satanas, Demon Made Flesh tai The Devil's Opera eivät tasavahvasta meiningistään huolimatta pidä sisällään sitä samaa vetovoimaa kuin albumi parhaimmillaan.

Occult Spiritual Anarchy on mielenkiintoinen levy, jonka laadulliset ääripäät seisovat harmillisen kaukana toisistaan. Puutteet eivät kuitenkaan vesitä koko albumia, sillä kaikesta huolimatta King Satan tekee uutukaisellaan suuren vaikutuksen. Yhtye on aidosti vaarallinen ja arvaamaton, jonka ansiosta ilmaisu vetää puoleensa heikommista hetkistään huolimatta. Tätä metallimusiikin tuleekin olla! Vielä kun albumimittaan saadaan upotettua lisää kiekon huippuhetkien veroisia onnistumisia, tulee King Satan pyyhkimään pöytää monella muulla industrial metal -yhtyeellä. Jos haluat sukeltaa kaaoksen ytimeen, on Occult Spiritual Anarchy täydellinen valinta.