"Eeppisiä jytkyjä, joissa Nicolas Cage yllättää" tehdään 2-3 vuodessa. Prisoners of the Ghostlandista ei tarvitse erikseen maksaa HBO:n asiakkaana. Joskus kriitikot osallistuvat massapsykoosiin, mutta tämä sotku on "villein ikinä" Cagen itsensä mukaan, kuten julisteessa seisoo.

Jos Pako New Yorkista ja pari Mad Maxia on nähty, niin on tämäkin. Cage näyttelee paatunutta ryökälettä, jonka kaula, kädet ja kivekset räjäytetään, jos hän ei pelasta Sofia Boutellaa maailmanlopun maisemista. Kuvernööri väittää Boutellan hahmoa lapsenlapsekseen, mutta pappa on tuhmeli, joka hallitsee villin lännen ottein puoliksi modernia samuraikylää.

Mennään heti parhaaseen tulkintaani, jota hakiessani hourin pahempaa. Ohjaaja on japanilainen. Se ei siis ole rasismia, että useimmat taustahahmot ovat kuorossa kimittäviä ja sipsuttavia aasialaisia, vaikka tärkeät hahmot ovat lännestä. Kuvernöörin rahat kelpaavat monille paikallisille ja muutamat käyttävät stetsonia. Oppivatko he mitään, kun moni alkaa hurrata Cagelle? Onko tämä ohjaajan oman kulttuurin kritiikkiä? Eli: jos Cage kävisi Suomessa tappamassa jonkun Michael Ironsiden ja suomalaiset vetäisivät letkajenkkaa taustalla ympäripäissään, olisiko leffa herätyshuuto suomalaisen kulttuurin puolesta?

Varmemmin leffa on: lattean yhteensopiva yleisimpien lausuntojen kuten "älä orjuuta" ja "pirun porvarit" kanssa. "Aavelandian" eli mystisen erämaan taustatarinaan kuuluvat ydinjätteet, joten leffa kertoo kaiken japanilaisuudesta, jos kertoo Godzillakin. Sanoma ei tule sanallisesti, koska tavoite on outo taide, vaikka mölinä ja muoti ovat keskeisimpiä työkaluja siinä. Voi juku, kun huru-ukko imitoi simpanssin kävelyä jouluvaloista tehtyjen olkatoppausten kanssa, tai jotakin.

Cagen nahka-asun strategisissa paikoissa on punaiset valot panoksista muistuttamassa. Sääntöihin lukeutuu se, että sopimaton käytös laukaisee pommit. Välitön mielleyhtymä: tahdon huipennuksen, jossa Cage painaa pommipallit roiston naamaan ja käskee sankaritarta näyttämään tissit, uhraten itsensä ja sinetöiden sovituksen tien! Mitään tuollaista ei tapahdu. Mutta virikkeiden puutteessa tein tuosta tulkinnankin. Jos sovinismi tuhotaan sovinismilla ja sovinismin alkulähteen uhraten, katsoja voi omaehtoisesti tutkia tunteitaan vastaavistakin teemoista, kuten siitä, miten arvokkaita Euroopassa riehuvan sodan herättämät väkivaltaiset ja isänmaalliset fantasiat ovat 200 vuoden tähtäimellä... Tee-itse-parempi-leffa on arvokkaampi tuote kuin vaikkapa käytetty paskapaperi.

On aaveita tai mutantteja. Boutella on kabukinaamion takana ja muovikuoressa, kun hänet löydetään. Tällaisilla mysteereillä ei ole vahvempaa käytännön merkitystä kuin jouluvaloilla kainalossa. Leffalla on visuaaliset ansionsa, mutta on hyvä tunnistaa, että kulttimainetta kerjäävän temppuilun johdosta simppelin vetoava Mad Max -öyhötys jää vaisummaksi. Ja sitten mukana kuitenkin on vähän miekkailua, joka huipentaisi osuvammin rehellisen roskan.

Cage on sekundaa, hymyilinpä tai en. Hän jäykistelee ja joskus huutaa. Suurenmoisen lahjakkuuden sietämättömän taakan poistetussa kohtauksessa hän neuvoo, kuinka kulttisankari ulisee, ja se lienee paras selitys instrumentin rääkkäykselle. Mikään ei vihjaa, että visio on yhteinen ohjaajan kanssa. Boutella on vakuuttavampaa elävää kuvaa, kun hän vähän väräyttää persoonallista nassua ympäristöönsä uskoen.

Kun Mark Zuckerbergin sisarenpoika Nikolaus Zuckerberg päätti nousta tähtijournalistiksi omilla ansioillaan, hän vaihtoi nimensä Nikolaus Batmaniksi ja alkoi trollata Facebookissa caps lock päällä. Monien mielestä hän onnistui.