Sivuhahmo Han moikkasi kolmosessa ja kuoli. Osat 4-6 ovat esiosia, jotta Hanilla olisi väliä. Sitten kuolemalle olikin annettava laajempi merkitys. Mutta sitten myös murhaajan merkitys vaihdettiin: hän on hassu sankari. Hanin kuolemalle on siis arvottava kolmas merkitys, vaikka se hidastaa 9. osaa puoli tuntia! Se ei ole joutavaa, että Han on aasialainen avatar leffa-alan meluisimmassa monikulttuurisessa perheessä, mutta muilla tavoilla ajateltuna hän ei varsinaisesti tunnu tarpeelliselta vieläkään, mikä on hilpeää.

Takaumia nähdään toisestakin syystä. Dominic Toretto on uno perhearvojen puolustajana. Kun hän nuorena menetti faijan, hän syytti pikkuveljeä, eli möyhötti julkisesti kaksi sekuntia. Siitä on noin 30 vuotta, eivätkä Dominic ja Mia-sisko ole veljeä sittemmin edes maininneet. Veljestä varttui John Cena, joka yrittää valloittaa maailman hohtavalla kuutiolla, jonka hän nappasi mukaan Transformers-leffoista luullakseni. Tämä kuulostaa juosten kusemiselta, joka romahduttaa korttitalon - mutta mitä vastaat, jos karismasetä jyrähtää, että virtsa on vain nestettä, jonka poistaminen ei saa hidastaa ennätyksellisen korttilukaalin rakentamista? Han ja muut asiat kytketään broidin taikalaatikko -juoneen. Tarina ei ole hyvä tai edes sujuva, mutta maailmanrakennus on huomionarvoista.

Leffa saisi olla tunnin lyhyempi. Sujuva vöyhkä jaarittelun lomassa tuntui usein siirtymältä, koska varsinaiset - isot, hyvin typerät ja yhtä hauskat - huipentumat ovat toista maata. Tarzan-leffan huipuksi kelpaavan köysitempun autoversio nähdään alussa. Rakettiauto hymyilytti, vaikka kirjoittaja mahdollisesti tahtoi vetää raksin ruutuun, kun asiasta on vuosia puhuttu. Supervoimakkaasta magneetista irtoaa absurdia hupia. Miksi tyytyä rekan jahtaamiseen, kun voit jahdata panssaroitua rekkaa, joka vetää siviiliautoja puoleensa kuin imuri lehtiä? Tarzan-auto on uskottava kuin Halinallet, mutta monissa lähes yhtä järjettömissä hetkissä on sielun hyväksymää liike-energiaa ja kivasti partikkeleita.

Mitä tulee jännitteisiin, pidin Vin Dieselin osuudesta. Viisikymppinen, kovakuntoinen mutta köpöttelevä lilleri-lalleri pomppii jopa liikkuvien autojen katoilla ja puskee päin roistoja, vaikka edessä olisi pohjaton kuilu. Kun hän mätkii kahtakymmentä tyyppiä, pointti on se, että hän uskoo suojelevansa kavereita. Se on elokuvaa. Se on vain laimeaa, kun kaverit vitsailevat kuolemattomuudestaan: varsinkin kun leffa korostaa "vitsiä" mm. mahdottomalla luotisateella.

Maailmanvalloituksella on vähemmän painoa kuin useimmilla sinisillä taivassäteillä. Leffa ei tiedä itsekään, miksi Cena tähän pultattiin, vaikka opimme hahmon olevan alemmuudentuntoinen, juonikas ja jotakin. "Rahoittava pahis" ei voisi olla tylsempi, mutta maisemissa pyörii yhä myös ovela hakkeri Charlize Theron. Varoitus: hänellä on lyhyet hiukset. Jonkin sortin incel-kampanjan mukaan seuraavaa osaa ei voi katsoa, koska "kaikki naiset ovat kaljuja" (useimmilla on pitkät hiukset ja mukana on taas kaksi kohtausta, joissa mallit pyörittävät peräsintä parkkipaikalla).

Leffa on siis huono ja usein tylsäkin, mutta kyseessä on 9. tai 10. osa, joka ihailtavasti säilyttää itsekunnioituksen ja identiteetin mennessään selvästi hullummaksi. Jos Sean Connery olisi kohdannut Blofeldin Kuuraketissa, asenne tuntuisi vähemmän erikoiselta.