Tositarina: kun kieltäydyin asepalveluksesta (1999), vääpeli Körmy ryhtyi viime hetkellä ulisemaan näin.

"Ryssät oli kovia, somaleita on tulossa.
Ei aukene ovia, jos pysyt sun kannassa.
On se neiti miltei, joka sanoo ei,
ja kun työsuhdeautoa tarjotaan...
Miehelle ne avaimet annetaan!

Meidän on seistävä kuin isoin mulkku - ole mies!
Lihansyöjälle paskakin on väkivaltaa - ole mies!
Näin säilyy isämmaassa tolkku.
Perjantaisin saa sammaltaa!"

Hän voi tunkea Mannerheim-ristin perseeseensä.

Koen piirretyn Fa Mulanin (1998) olevan hahmoista samaistuttavimpia. Sosiaalisten paineiden käsittely vetoaa ilmeisistä syistä, mutta eritoten se kielii sadun symbolisesta rikkaudesta, ettei tulisi mieleeni kyseenalaistaa Mulanin päätöstä liittyä armeijaan. Fa Mulan oli kömpelö stereotyyppisen naisen roolissa ja samaten miestä teeskennellessään. Hän oli rohkea ongelmanratkaisija, joka löysi tarkoituksensa, kun rakkaus velvoitti hänet sotaan ramman isän puolesta. Kun miehet ruiskivat raketteja minne sattuu ilmeisen rutinoituneina, hän tarttui pölliin ja tähtäsi.

Näytellyn version nimi on Hua Mulan. Hän on Star Warsin Rey: hänellä on tyhjästä pieraistua kiinalaista "The Forcea", joten hän on kovin jätkä jo syntyessään, vaikkei nainen saisi olla. Tämä on varsinkin vuonna 2020 laiska tulkinta legendasta, mutta toki alistetun mestarin voimaantumiseen saa samaistua. Ihmettelin, miksi tukka hulmuaa mainoksissa, mutta nyt ymmärrän, että teurastaminen naisena on Hua Mulanille vapauttavaa. Tunnelataus avautuu, vaikka leffa on tuolloin typerimmillään muista syistä.

Kierrätys on uskollinen piirretyn rakenteelle ja lähinnä vain sille, joten se tyrii lukuisat syy- ja seuraussuhteet. Välietappien on oltava ennallaan, vaikkei johonkin viitsitä niin panostaa ja uutta pakotetaan mukaan. Muutoksia tarvittaisiin vielä pari ja leffa voisi olla "jatko-osa" tyyliin The Force Awakens. Mulan voisi olla lempinimi, jonka Hua-suvun tyttö antaa itselleen inspiroiduttuaan Fa Mulanin legendasta.

Se on yhä hupsua, kun Mulan teeskentelee miestä treeneissä. Sotiessaan leffa etenee nopeasti väliaikahuipennuksiin, joita se ei osaa käsitellä, koska Mulanin on samaan aikaan tavattava uusi pahuuteen sortunut akka, joka kutsuu itseään soturiksi, vaikka miehet haukkuvat noidaksi (ihmeellistä vastakkainasettelua). Noita ei ole sivujuoni, vaan pari keltaista tarralappua käsikirjoituksessa. Mulan ei ehdi olla normaali taistelutoveri jätkille, joten paljonpa painoa on kaapista tulolla. Tehokasta piirrosversiota pidempi kierrätys luo tunteen, että kokonainen näytös puuttuu.

Super Mulan -konseptia en tyrmää täysin siksikään, että piirretyille "uskolliset" leffat pyörivät luupissa Helvetissä ja tuttuja hetkiä tyritään ihan riittävästi. Piirretyssä parittajan meikit lääräytyvät hassusti, kun Mulan mokaa teehetken. Isän nöyrä urheus herkistää, kun isä linkuttaa hyväksymään kutsun sotaan. Mykkä montaasi, jossa Mulan lähtee isän tilalle, on Disneyn kauneimpia ja tehokkaimpia tiivistyksiä. Näytellyssä versiossa Mulanilla ja parittajalla on samaa paskaa naamassa, kun Mulan ilmaisee olevansa soveliaampi sirkuksen tähtiakrobaatiksi. Isä liukastuu banaaninkuoreen. Mulan näkee tilaisuutensa, joten hattoro hirohitoo, nyt Mulan on samurai transformersuu, let's go!!

Parin uudistuksen takana saattaa olla enemmän visiota kuin studio salli. Höpöttävän lohikäärmeen sijaan Mulanin suojelushenki on lattea feeniks. Sitä kutsutaan feeniksiksi. Feeniks on egyptiläisen mytologian pulu? Niin, käytännössä. On olemassa "kiinalainen feeniks" eli erilainen tarulintu nimeltä Fenghuang, mutta leffan symboliikka keskittyy siihen, että Mulanin on noustava kuin perus-feeniks. Fenghuang on naaras, mutta feng tarkoittaa kukkoa ja huang kanaa. Ehkä joku koetti maalailla, että vaikka Mulan on nainen, hänessä yhdistyvät jin ja jang, mutta sanoma latistuikin sellaiseksi, että Mulanin on noustava korruptoituneen miehisyyden tuhkasta standardinmukaiseksi superfeministiksi?

Leffa on piirrettyä puoli pykälää epärealistisempi tyyppien lennellessä ja hyvän ja pahan naisen imiessä voimaa midikloriaaneilta. Mielikuvitus kutakuinkin vastaa aasialaisten pukudraamojen pirteää ja värikästä perustasoa, mutta isoja jippoja ei ole, joten huomenna muistan paremmin tämänvuotisen Double Worldin tekemällä tehdyt tasohyppelyhaasteet.