Mollivoittoista rautalankametallia soittava Viikate on ollut koko uransa ajan tuottelias yhtye. Vuosituhannen alussa ilmestyneen debyyttilevyn jälkeen bändi on pistänyt pihalle lukuisia studioalbumeita, EP-julkaisuja sekä kokoelmakiekkoja jopa siihen tahtiin, että tämä on alkanut viime vuosina synnyttämään ärtymystä. Vaikka yhtyeen musiikki on kautta uran ollut laadultaan korkeatasoista, alkoi meininki viimeisimpien kiekkojen myötä toistamaan häiritsevällä tavalla itseään eikä uudesta musiikista osannut nauttia entiseen tapaan. Edellisen täyspitkän julkaisusta on nyt kulunut neljä vuotta, mutta aikalisän ottaminen tällä saralla maksaa itsensä runsain mitoin takaisin. Yhtyeen 13. studioalbumi Rillumarei! saattaa hyvinkin olla Viikatteen paras julkaisu koskaan.

Yleisilmeeltään Rillumarei! on tuttua tavaraa jokaiselle Viikatteen ystävälle. 10 kappaletta sisältävä kiekko on täynnä kitaravetoista rautalankametallia, joka kommentoi ihmiselon iloja ja suruja sydämellisesti pilke silmäkulmassa sekä kravatti sopivasti vinossa. Viimeisimpiä levyjä vaivannut rutiininomaisuus loistaa poissaolollaan, sillä uutukaisellaan Viikate tuntuu suhtautuvan musiikkiinsa tuoreella intohimolla. Tämä heijastelee hienolla tavalla albumin sisältöön, josta löytyy ilmaisua moneen makuun: mukana on tuttuun tyyliin niin Motörhead-tyylistä metallitykittelyä, melodisempiin koukeroihin luottavaa materiaalia kuin melankolista tunnelmointia. Syrjähyppyjäkin totutusta kaavasta tehdään, sillä esimerkiksi nimikkokappaleen hengästyttäviin sfääreihin kipuavat tunnelmapaisuttelut ovat jotain sellaista, jota yhtyeen levyillä ei ole totuttu kuulemaan.

Rillumarei! vakuuttaa monipuolisuudellaan, mutta lopullisesti se tipauttaa kuulijan polvilleen ensiluokkaisella biisikattauksellaan. Tällä saralla tarjolla on yhtyeen ehkäpä tasavahvin albumikokonaisuus koskaan, sillä jokainen kappale puolustaa paikkaansa kiekolla: mukana hoilattava Hallava, upean melodinen Varjorastaat, moniulotteinen nimikkobiisi, aurinkoisella kertosäkeellään mieltä piristävä Huomenta humalaiset sekä menevämpää antia edustava Viilušaketti ovat vain ne kaikista selkeimmät hitit muutenkin kovatasoisella albumilla. Muiltakaan osin ei pettymyksiä ole tarjolla. Rillumarei! on niitä harvoja levyjä, joilta ei tarvitse skipata ainuttakaan biisiä, vaikka aivan kaikki vedot eivät parhaiden kappaleiden tasolle kipuakaan.

Muutaman vuoden levytystauko on selkeästi tehnyt ihmeitä Viikatteen leirissä. Rillumarei! on miltei täydellinen julkaisu, joka on täynnä erinomaista musiikkia, muuttuvia tunnelmia sekä oivaltavaa lyriikkaa. Vaikka teksteissä käsiteltävät teemat ja aiheet eivät aina sisällöltään sitä kaikkein ilomielisintä tavaraa ole, saa albumi pakostakin hyvälle tuulelle. Viikatteen uutta albumia kuunnellessa tulee ymmärtäneeksi, kuinka paljon yhtyettä on lopulta kaivannutkaan. Se jos mikä on merkki hyvin toteutetusta levystä.