Puolan äärimetalliylpeys Behemoth on tehnyt uskontojen rienaamisesta lähes taiteenlajin. Siinä missä moni muu tyytyy julistamaan uskonnonvastaisuutta primitiivisellä vimmalla ja karulla kuvastolla, hoitaa Behemoth asian hienovaraisemmin. Yhtyeen johtohahmon Adam “Nergal” Darskin ulosanti on lavan ulkopuolella asiallista ja keskustelevaa, jonka ansiosta miehen näkemykset menevät perille rähinöintiä tehokkaammin. Ja onpa uskontoja sivallettu vuosien aikana mitä kekseliämmillä tavoilla, kuten bändin nimeä kantavalla koiranruualla, jonka sisältämä muona on puristettu pienten ristien muotoon. Kaikista parhaiten yhtyeen paasaus toimii kuitenkin musiikin muodossa, jota yhtye tarjoaa jälleen täyslaidallisen uudella täyspitkällään I Loved You at Your Darkest.

Edellisellä albumillaan Behemoth päivitti soundiaan, jonka ansiosta musiikki oli paikoitellen kevyempää sekä aiempaa värikkäämpää. The Satanist oli piristävän monipuolinen lisäys yhtyeen diskografiaan, joka oli alkanut hyvästä tasostaan huolimatta toistaa itseään. Ei olekaan yllätys, että Behemoth jatkaa hyvin käynnistynyttä matkaa kohti uusia horisontteja, sillä I Loved You at Your Darkest vie edeltäjällään alkaneen kehityksen vieläkin pidemmälle.

Kahteentoista kappaleeseen jakautuva I Loved You at Your Darkest tarjoaa epätasaisen sukelluksen Behemothin mielenmaisemaan. Ensimmäisellä pyöräytyksellä korvaan tarttuu monenlaisia erikoisuuksia: mukana on niin lapsikuoroja, akustista rauhallisuutta kuin yllättäviä sävellysratkaisujakin, jotka ovat kaukana perinteisestä metallikaahailusta. Siltikin kevyesti raaputtamalla pinnan alta löytyvät tutut metalliainekset, jotka iskevät kimppuun totutun ärhäkkäästi. Albumin aggressiivisempaa puolta tukee myös jämäkkä äänimaailma, jonka ansiosta musiikin eri tasot erottuvat selkeästi toisistaan. Harmittavasti I Loved You at Your Darkest lupailee enemmän kuin albumi lopulta antaa. Ulosanti on toki aiempaa monipuolisempaa, mutta silti kiekko jättää nälkäiseksi. Yhtyeen olisi suonut rohkeammin kokeilla rajojaan, sillä nyt materiaali tuntuu hieman pidättelevän itseään, eikä kaikkia mahdollisuuksia hyödynnetä.

Suuremmaksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin albumin epätasaisuus. Ensimmäinen puolisko levyltä on hurmoksellista metallitulitusta, josta ei heikkoja hetkiä löydy. Jo kiekon aloittava Solve nostattelee tunnelmia kohti taivaita, jonka jälkeen jyrähtää käyntiin albumin parhaimmistoon lukeutuva Wolves ov Siberia. Tiukka biisikaksikko on kuitenkin vasta alkusoittoa, sillä näitä seuraavat God = Dog, Ecclesia Diabolica Catholica sekä Bartzabel ovat jokainen erilaisia, mutta vaikuttavuudellaan ihokarvat pystyyn nostattavia esityksiä. Tämän jälkeen taso alkaa kuitenkin heittelehtiä. Esimerkiksi Angelvs XIII on täysin tyhjänpäiväinen kiihdyttely, joka ei herätä minkäänlaisia tuntemuksia. Loppulevyltä löytyy muutama onnistuminenkin, joista erityisesti Sabbath Mater jää mieleen, mutta muuten kiekon loppupuolisko on täynnä tasapaksua musiikkia. Tästä syystä albumi tuntuu myös aivan liian pitkältä. Muutaman heikomman kappaleen pois tiputtamalla lopputulos olisi nykyistä vahvempi.

I Loved You at Your Darkest on levynä harmittavan vaisu, vaikka yhtyeen asennetta ja tyylitajua on pakko ihailla. Behemoth on löytänyt itsensä uudelleen tuoreimpien julkaisujen myötä ja nykyisellään metalliryhmän musiikki on samanaikaisesti vihaista, monipuolista sekä helposti lähestyttävää. Myös kantaaottava tyyli luo oman tasonsa musiikkiin, jonka ansiosta yhtye onnistuu puhuttelemaan kuulijaa. Vaikka I Loved You at Your Darkest ei ole täydellinen albumi, tarjoavat sen huippuhetket viihdykettä sekä pureskeltavaa vielä pitkäksi aikaa.