Nyt himottaa katsoa nuorten aikuisten sci-fiä, sanoi ei kukaan. Käsittääkseni nuoren harrastajan on tarkoitus innostua oikeista elokuvista juuri silloin, kun hänestä tulee vetelien versioiden kohderyhmää: ikäraja on sama. The Darkest Minds on X-Men-kopio, joka selittää niin heikosti voimien alkuperän ja mutanttien vastustajien motiivit, että ontompi versio olisi jo taidetta. X-Men keksittiin, jottei jokaista villiä ideaa tarvitse erikseen selittää. Kopio sallii viiden sortin vaniljan: olet telekineetikko, telepaatti, chilin röyhtäilijä, sähkömies tai kirjaimellisesti matemaatikko, älä kysy miksi. Pahikset värikoodaavat mutantit keskitysleireillä, joten kun sankarit karkaavat, he myhäilevät, ettei värillä ole väliä. Niin vertauskuvallista.

Päähenkilö Ruby on tumma tyttö. Päässäni vilahti taas tapoja pilailla väriin fiksoituneiden kustannuksella, mutta tällä helteellä en kirjoita itseäni nurkkaan, koska en jaksa editoida vitsiä. 19-vuotias Amandla Stenberg on leffan ainoa toimiva piirre, koska hän on söpö ja noin viidessä kohtauksessa hän väläyttää ilmettä, johon Barbie-nukke tai vastanäyttelijät eivät veny. Ruby on arveluttavan voimakas telepaatti kuten Professori X ja hän varoo koskemasta muita kuten Rogue. Studio on 20th Century Fox: miksei tämä ole X-Men? Tämä perustuu "romaaniin", mutta vakavissaan: Marvelin ja DC:n leffoista kirjoitetut artikkelit täyttävät netin ja nyt tuhat juttua siitä, kuinka värillä on hitusen väliä, jää väliin.

The Gifted on tuore X-Men-sarja, jossa perhe päätyy pakosalle, koska lapset ovat mutantteja ja hallitus hengittää niskaan. Darkest Minds tekee kaksi muutosta: kaikki supervoimia vaille jäävät lapset kuolevat ja vanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa. Nopealla rytmillä Ruby joutuu leirille ja varttuu teiniksi tutustumatta kehenkään tai itseensä. Lapset alistetaan orjatyöhön kuin suosikkikännykkäsi tehtaalla ja roistot ovat hihitteleviä psykopaatteja. Elokuva ei piittaa siitä, onko muunlaisia aikuisia, vaan mumisee, että jos lapsia ei ole, maailma murenee dystopiaksi, jossa huoltoasema ja ostoskeskus pölyttyvät hylättyinä.

Jos tunnet pari pilttiä, visualisoi tämä. Toinen kuolee. Lääkärit ilmoittavat, että toinen on niin hyvä matikassa, että hänet suljetaan Auschwitziin. Kommentoisitko? Kun eduskuntavaalit lähestyvät, et ole nähnyt pilttejä vuosiin. Mitä raksia klikkaisit vaalikoneessa: A. Lapset pitää palauttaa, B. Matematiikkalapset voitaisiin palauttaa, mutta hallitusyhteistyö ei saa kaatua siihen, C. Emmätiiä, D. Odotetaan parannuskeinoa, vai E. Lapset ovat Saatanasta? Uskomattoman typerä leffa pelastaisi paljon, jos se tunnustaisi vaihtoehtojen olemassaolon. Toisaalta typeryyden tuntua lieventää ääriviivojen tuttuus ja se, että alun hätiköinnin aikana leffa haisee lapsille suunnatulta. Logiikasta vapaat aikuiset on klassista ala-astekauhua.

Fanifiktiossa törttö on fiksoitunut johonkin. Darkest Minds edustaa puhtaampaa rappiota pinotessaan peräkkäin samaa jäämättä maistelemaan mitään. Esimerkki: Gwendoline Christie jahtaa superfriikkejä palkkasoturina. Voi ei, tuolta tulee painajaisistamme tuttu pakollinen uhka! Toisaalta olemme supersankareita, meitä on monta ja Gwendoline - Gwendoline, Gwendoline, your lot and my lot have got to combine! - on yksi keski-ikäinen akka, joten se siitäkin sitten: muijan maine lienee peräisin matikkanörttien potkimisesta. Leffa hidastaa tahtia vain pohtiessaan, kenelle teinitytön kannattaa kukkansa paljastaa ja viritellessään vanhempainliiton siunaamia varoituksia. Stenbergin ilmeet tekevät saippuasta autenttista pintajännitystä alentavaa pesuainetta, eikä ämmien kolmiodraamapropaganda ole etovinta sorttia. Teatterin ilmastointikin toimi, joten puolen tähden bonukseen on myönnyttävä. Sitaatti DVD:n kanteen: "En tahtonut leffan loppuvan."