Helsinkiläinen myGrain tykitti esikoisellaan jo pirun kipeästi mutta kiekko vaipui nopeasti uusien julkaisujen alle. Signs Of Existence nostaa bändin jo korkealle modernin melokuoleman karsinassa. Albumin ensimmäisen viikon sijoitus Suomen virallisella listalla osoittaa ostavan yleisönkin huomanneen bändin parhauden, listasija on nimittäin 32. Bändi kuulostaa kovin Ruotsalaiselta mutta onneksi myGrain ei ole sortunut turhaan huippusuositun Jenkkiläisen metalocoren kopiointiin. Tosin Ruotsin dödömetallistit alkavat jäädä Suomi-poikien jalkoihin. Kiekolle on raivattu tilaa annokselle Killswitch Engage-tyylistä coretaiturointia mutta kovasta kaahauksesta huolimatta myGrain rauhoittaa ja huudosta mennään sujuvasti normivokaaleihin. Syntikoilla on voimakas ääni.

Paikoin mieleen tulee Waltarin harjoittamat rytmi-ja syntikkakikkailut, Waltari meets melokuolema. Myös reilu kiitos Soilworkin ja Dark Tranquillityn suuntaan on paikallaan. Vokaaliosasto ansaitsee erityishehkutukset. Örkkimurina sujuu äijämäisesti, siirtymät normaalivokaaleihin ovat hallittuja ja vokaaliosasto loistaa alusta loppuun. Nopeasti muotoaan muuttava metallikaravaani onnistuu pitämään mielenkiintoa yllä, turhia hutibiisejä ei tarvitse sietää. Kuuntele vaikka kiekon loppupuolelta törkeän tyylikäs junttapaalutus Human Wasteland. Panteramaisen runttauksen vastapainoksi viisu lähtee käsistä kuin Kimin punainen peto varikolta. Albumin avaava industrial-temppuja harrastava Translucent Dreams ei myöskään häviä tunnelman luonnissa ulkomaan kuolontähdille.

Signs Of Existence on turboahdettu toimintapaketti modernin melodisen kuolon pelikentille. Jos harppaus on yhtä suuri kolmannen kiekon kohdalla kuin esikoisesta tähän päivään, tulevaisuus voi synnyttää klassikkon. Metalcore ja melodeath yhdistyvät nykypäivän metallitemppuihin ilman vauhtisokeuden vaaraa.