Humpan, punkin ja metallimusiikin nimeen vannova FM2000 on jälleen valmis aiheuttamaan yleistä paheksuntaa tuoreimmalla albumillaan Hubba Bubba Rehab. Sen verran älyvapaata ja härskiä meininkiä yhtyeen meuhkaaminen on aina ollut, että musiikkia pitää joko totaalisena hulluutena tai suuren luokan neroutena. Uutukaisellaan yhtye on hionut ulosannistaan pahimmat humpat pois ja tilalle on lisätty aimo annos metallisempaa räiskimistä, mutta yhtään helpommin lähestyttävä albumi ei silti ole. Ja hyvä niin.

Soundipuolen päivitys on onnistunut ja sävellykset ovat täynnä räyhäkästä riffittelyä sekä kiinnostavia ratkaisuja. Esimerkiksi Kraka ilahduttaa vauhdikkuuden ja seesteisyyden yhdistelmällä, Sairaanhoitajat kasvaa kertsissään varsinaiseksi punk-iloitteluksi ja levyn päättävä Peura kuulostaa upealta, vaikkei rauhallinen veto täysin albumin yleiseen olemukseen sovikaan. Musiikin puolesta valittamisen aihetta ei löydy, sillä kiekko on täynnä hyvällä asenteella esitettyä meteliä.

Toimivan musiikin vastapainoksi sanoitukset ovat täynnä ongelmia: näiden kanssa liikutaan jatkuvasti hauskan tajunnanvirran sekä myötähäpeää aiheuttavan tekstimellakan välillä. Parhaimmillaan sanoitukset ovat hävyttömän tarttuvia ja varsin oivaltavia, kuin absurdeja havaintoja suomalaisesta mielenmaisemasta, mutta suurimmalta osin tekstejä kuuntelee silmiään pyöritellen. Esimerkiksi Tissit tuuttaa korviin jo niin ala-arvoista sanailua, ettei moista pysty edes huumorilla kuittaamaan. Epäkohta jää harmittamaan, sillä kappale on muuten varsin toimivaa räimettä. Saman ongelman kanssa painii suurin osa albumista.

Hubba Bubba Rehab jättää ristiriitaiset tunnelmat. Albumin reikäpäisestä revittelystä haluaisi pitää enemmänkin kuin lopputulos antaa mahdollisuuksia, sillä tämänlaista omituisuutta harvemmin pullotetaan levymuotoon. Toimiva musiikki pelastaa paljon, mutta se ei onnistu peittämään sanoitusten aiheuttamaa turhautumista. Se on harmi, sillä yhtyeen vastavirtaan uiva tyyli toimii parhaimmillaan erittäin hyvin.