Taidehomon näkökulmasta Annabelle: Creation kärsii asemastaan Kirotun esiosan esiosana, jonka on viitattava jatkumon tuleviinkin osiin. Teos voisi olla itsenäinen. Viihdehomon näkökulmasta ylipitkät kauhusarjat kuuluvat kulttuuriin ja Kirottu osoittaa miksi. Demonikauhua riittää, mutta hittisarja tosiaan viittaa itseensä: ei kukaan mitään tajua, jos itsenäinen teos Raamattua kommentoi, mutta voi pojat, jos tärkeä saaga avautuu. Tulevaisuudessa on mahdollista katsoa kronologisessa järjestyksessä elokuvat Täytetty varis Zero, Variksenpelätin Begins, The Nun, Annabelle: Creation, Annabelle, The Crooked Man, Ovenpaukuttelija Origins ja Kirottu 1-5. En muista, onko sarja tyrinyt tarinaa selkeästi vielä, mutta putkesta tulee hieno jo siksi, että "hirviöiden nuoruudet" selitetään lähinnä jotta kukin voi myöhemmin hypätä komerosta.

Syrjässä asuva nukentekijä avaa ovensa tyttölaumalle ja nunnalle, joiden orpokoti suljettiin. Sisustus-sapiensin silmää miellyttävässä talossa on riittämiin tilaa ja pari kiellettyä kohdetta: nukentekijän vaimo on vetäytynyt kamariinsa ja pariskunnan edesmenneen tyttären huone on lukittu. Tilanteesta kerrotaan paljon jo ennen otsikkoa, mutta yhtä selitystä pantataan ummetusmaisesti. No, kun hiivit tönössä öisin, löydät tutun ruman posliininuken, joka perustuu todelliseen räsynukkeen. Kohtausten välissä se vaihtaa paikkaa! Aloitus saa miettimään, mitä standardienmukainen, nukkea siirtävä, ovia paiskova demoni tahtoo, mutta vastaus on käytännössä "pahistella". Hahmovetoisesta puolesta on löydettävissä syvällisempiä ideoita, mutta kokonaisuus pettää ne.

Janice on polion rampauttama tyttö, joka siis liikkuu kauhealla rytmillä. Muut juoksentelevat pihalla, eikä Janice tahdo kahlita parasta ystäväänsä, vaikka he ovat vannoneet pysyvänsä aina yhdessä. Ottovanhemmista on puhetta, mutta moiset eivät ole aktiivinen elementti. Janice ja muutkin tytöt ovat toisinaan yksin ja silloin - BÖÖ. Parhaat shokit ovat jälleen herkullisen tehokkaita. Kuvaus, äänisuunnittelu, muiskis. Elokuva kykenee myös inhimillisyyteen, mutta sinänsä siedettävän tyhjäkäynnin ja säikyttelyn jälkeen todellinen shokki oli se, miten liikuttava yksi tyttöjen välinen hetki on. Paradoksaalisesti tuo hetki todistaa, ettei tarina toimi. Janicen elämä on traaginen moniulotteisesti ja kauhumaisesti, mutta leffa vaihtelee näkökulmaa ja ote Janicesta haihtuu.

Ei tarina täysremonttia kaipaa, jos vesurointi tekisikin terää. Mainittu nunna on sympaattinen, mutta mukana on joutavaakin nunnailua, joka viitannee ensi vuoden nunnaleffaan eli Kirottu 2:n esiosaan. Hui - ja tuossa on variksenpelätin? Liikkuuko se myöhemmin ja tähdittääkö se trilogiaa? Kauhuun kuuluu epäselvyys ja siksi ylipitkät, juosten kustut kauhusarjat ovat omanlaisensa herkku. Ei mysteeri selittämällä parane, mutta teoriassa haluan tietää, miksi valikoima mörköjä hengailee eri kohteissa; jos yksittäisen saatanan mieli on sirpaloitunut, jotakin senkin täytyy tarkoittaa, kun sirpaleet saavat omat leffansa? Pyllyni palaa penkkiin ensi vuonna, mutta jokin aaveääni aivoissa muistuttaa, että itsenäinenkin leffa voi olla kova. Osaan sanoa, että Kirottu 2:ssa laulettiin Elvistä ja uutuudesta jää lähes saman verran mieleen, mutta en muista, missä tällaisessa hiivittiin vartti ja jäätiin jumiin komeroon. Ehkä kaikissa.

Budjetin mainitseminen kertoo muun olennaisen. Kirottu 2 on harvinaisen tyyris "tositapahtumiin perustuva" demonileffa: rennon elvistelyn jälkeen Jack Skellingtonin paha velipuoli säväyttää. Creation on vaatimattomampi oheistuote, mutta sekin kuuluu budjettiluokkaan, joka sallii leikkiä odotuksilla. Mökki on vuokrattu ja valaistukseen on panostettu - tai ehkä jotakin voi tapahtua. Ohjaaja David F. Sandbergin esikoinen Lights Out on yksi hieman edullisempi ns. alkuperäisteos, jota pitäisi arvostaa enemmän kuin tätä, koska siinä jopa on idea, mutta pari rusinaa pettuleivässä ei ilahduta yhtä paljon kuin puuro kotimaisilla marjoilla. Yksi aktiivinen ajatukseni oli nimenomaan se, että jopa Paranormal Activity 9 piristäisi, jos se päättyisi hassusti kuin Cabin in the Woods; tahtoisin kunnioittaa näitä tarinoita tätä enemmän.