Kotiteollisuus porskuttaa eteenpäin ja herättää edelleen ajatuksia niin puolesta kuin vastaan. Itselleni yhtyeen toiminta tuo mieleen Motörheadin edesottamukset: molemmat yhtyeet ovat veivanneet kompromissitonta musiikkia vuosikymmenet tyyliään pahemmin päivittämättä ja levyjä diskografiaan on siunaantunut tasaiseen tahtiin. Siinä missä brittiläisen legendan ura on jo paketissa, Kotiteollisuuden tahti ei osoita hiipumisen merkkejä. Nyt bändi puskee pihalle 15. studioalbuminsa, joka kantaa nimeä Vieraan Vallan Aurinko.

Kotiteollisuuden vetovoima on perustunut suoraviivaisen tarttuvan musiikin ohella Jouni Hynysen oivaltaviin sanoituksiin, jotka ovat paikoitellen olleet erinomaisia havaintoja kunkin levyn aikaisesta maailmasta. Siksi onkin harmi, että tällä saralla Vieraan Vallan Aurinko tuntuu suurelta pettymykseltä. Kappaleiden teemat ja niiden tarkoitus häviävät jatkuvasti keskinkertaisten sanoitusten sekaan: levy on täynnä ontuvaa riimittelyä (”Aikamme kirous lankeaa, on vitun ankeaa”) ja kuluneita kielikuvia (”Oli elämän valttikortit hetken verran kourassain”), mutta suurimmalta osin tekstit eivät nostata mitään tuntemuksia. Tuntuu uskomattomalta, että sanoituksia on rustannut sama henkilö, joka on aiemmin onnistunut luomaan ajatuksia herättävää sanailua. Pahimmillaan Hynynen kuulostaa lähes parodialta itsestään.

Paljon pelastaa se, että sävellyspöydän äärellä yhtye on ollut täydessä iskussa. Kotiteollisuus etenee edelleen tutulla tyylillä, mutta tällä kertaa yksinkertainen riffijunttaus kuulostaa monipuolisemmalta kuin aiemmin ja levy yllättää monessa kohdin. Hyviä esityksiä löytyy lukuisia: jylhästi käynnistyvä Mariaanien hauta, häiritsevän tarttuva Ruumiinvalvojaiset sekä yksinkertaisen iskevä Viinamäki esittelevät yhtyeen parasta osaamista. Vaikka levyltä löytyy muutamia ohilaukauksia, on liki jokaiseen kappaleeseen onnistuttu ujuttamaan jokin koukku, joka kiinnittää kuulijan huomion.

Vieraan Vallan Aurinko jää harmittamaan. Levystä haluaisi pitää enemmän, sillä yhtyeen taito luoda iskevää musiikkia on vuosien jälkeenkin hallussa, mutta tyhjänpäiväiset sanoitukset vesittävät kokonaisuuden. Harvoin teksteihin tulee edes kiinnitettyä näin suurta huomiota, mutta nyt tämä epäkohta tökkii korvaan jatkuvasti. Vieraan Vallan Aurinko onnistuu samanaikaisesti viihdyttämään ja ärsyttämään. Saavutus sekin.