Children Of Bodom nousi odotetusti Suomen Virallisen albumilistan kärkipaikalle uuden levynsä I Worship Chaos avittamana. Yllätyksiä ei ole tarjolla, jos ei sellaiseksi voi laskea entisestään kiristynyttä groove metal -soundia. 'Loundess war' -vertailussa Bodomin uutuus asettuu kirkkaasti huippuja haastavaan kentälliseen. Viisujen osalta meininki on iskevämpää kuin edellisellä Halo Of Blood -albumilla. Mutta Aleksi Laihon vokaalit ovat edelleen kompastuskohta number uno. Eikö levylle voisi pyytää edes paria laulavaa/huutavaa vierailijaa - jopa naishenkilöä?

Huomio kiinnittyy etenkin keskitempoisempaan, vähemmällä kiireellä operoivaan aineistoon. Varsinkin sinkkubiisi Morrigan on tyylikäs, Bodomin mittapuulla jopa tunnelmapala. Myös Amorphis-henkinen All for nothing on hieno ja hieman erilainen Bodom-haarukointi - varsinkin vokaalien 'huokailuosuus' kuulostaa suorastaan kalmankalpean sairaalta. Kaahausbiiseistä ultramättö I worship chaos (Pantera meets Bodom) ja power metallin ja yliäänikaahauksen yhdistävä I hurt tappavat talossa ja lähikunnissa. Allekirjoittaneen papereissa albumin parhaiden joukkoon nousee myös kohtalokkaasti laahustava Paradise Lost -hekumointi Prayer for the afflicted. Hidas raskautus sopii Bodmille kuin työkalu viikatemiehen hyppysiin.

Bodom on saanut aikaiseksi tehokkaan ja korviin tarttuvan paketin melokuolemaa ja modernia metallia. Siisti kokonaisuus on tuunattu ja puunattu - varsinkin keskitempoisempi materiaali tuo mukavasti lisäväriä ankaran kaahauksen vanaveteen. Ainoa yllätys on yllätysten puute.