Kun Trio Niskalaukauksen entiset keihäsmiehet Jarkko Petosalmi ja Jari Huttunen antavat kielisoittimille tuplakuritusta, meno on sanalla sanoen rouheaa. Dark Days Ahead yhdistelee aggressiivisena pyörivän groove metallin ja death metallin parhaita puolia. Ja vieläpä hyvinkin melodisella otteella. Riffittelyssä on potkua, paikoin meno on kuin Pantera jyystämässä Insomnium-covereita. Dark Days Ahead ei ole selkeästi markkinoiden suoraviivaisin muurinmurtaja, bändillä on mielenkiintoa myös tumman tunnelmoinnin jäljille. Ehkä murheen laaksossa vaeltaminen tuo parhaiten esille myös bändin Pohjoisia juuria.

Erityishehkutukset menevät ilmeikkäälle vokaalisuoritukselle, joka toimii niin aggressopurkauksissa mutta myös perinteisemmässä ulosannissa. Kiekon kolme ensimmäistä siivua lataavat raskaalla moukarilla ja kiireisellä riffipyörityksellä, nautittavan monipuolista aggressiovyörytystä. Jatkossa Yesterday's noose intoutuu hartaampaan ja värikylläisempään maalailuun, kuin Sentenced työstäisi Amorphis -coveria. Last day of light yllättää akustishenkisellä jenkkirokituksella kun taas Blood, sweat & broken neck pyörittää kiekon kireintä groove metal -tornadoa. Kokonaisuuden outolintuna hiihtelee Varra, joka on raskas ja tumma mutta loppupeleissä lentokyvytön siivekäs.

Dark Days Ahead on tummanpuhuvalla, Pohjoisen alavireisyydellä korostettua groove metallin ja aggressiometallin myllytystä. Allekirjoittanut kaipaisi vielä pientä linjan selventämistä, sillä tunnelmallisempi metalli ja groovaavampi pyöritys eivät aina juttele samalla kielellä. Toisaalta juuri kyseinen yksityiskohta tuo kokonaisuuteen jenkkibändeistä erottavia alaviitteitä. Juuri sitä "north star bluesia".