Vaasan suunnalla vaikuttava modernin death metallin/deathcoren orkesteri Process Pain on parin pikkuletun jälkeen ensimmäisen kokopitkän äärellä. Outcast Of Society on kireän ärhentelevää groove metallin, kuolonmetallin ja hardcoren sekametelisoppaa. Bändillä on selkeästi juuria hardcoren suuntaan sillä Process Pain on kaikkea muuta kuin yksioikoinen Göteborg-dödöilijä. Ennenkaikkea bändin kulkusuunta osoittaa jenkkilän metallimarkkinoille, Lamb Of God, Suicide Silence ja vaikkapa Whitechapel ovat jonkinasteisia hengenheimolaisia. Kotimaisista nimistä Nicole on lähellä niin maantieteellisesti kuin musiikillisesti.

Process Pain ei ole hiekkalaatikon kiireisin mörrimöykkääjä. Mutta "pitti" pyörii keikkatilanteessa mainiosti kyseisen materiaalin käskemänä. Raskaus hoituu mukavasti mutta vauhdin laskiessa alle kipurajan, Process Pain ei tunnu olevan vahvimmillaan. Nopeampi ripitys toimii selkeästi kireämmin. Tunnelmoimaan eksyvä Steal the grail ei ole kiekon kirkkain toimintahetki. Metallinen groovemylly Walls of liars on aivan toisesta ääripäästä, viisuun saadaan jo hyvinkin löyhkäävää kuolonmurinaa monimuotoisen riffipyörityksen vastapainoksi. Allekirjoittaneen suosikki löytyy jo kiekon toisen viisun kohdalta - kiekon nimibiisi yhdistelee mainiosti kuolonmetallin ja hardcoren parhaita puolia.

Vokaalisuoritus ansaitsee korkeat arvosanat. Tuotantokin on asiallista mutta se viimeinen tappoisku jää kuitenkin vielä antamatta. Paikoin ilmeikkäämpi tempovaihtelu ja värikkäämpi rumputyöskentely toisi lisäpotkua mutta kyse on pienistä asioista. Loppupäätelmänä Process Pain pyörittää maittavan tiukkaa riffimyllyä, jossa vauhtisokeus ei ole pääasia.