Khroma: Collapse
Helsinkiläinen elektronisilla mausteilla operoiva metalliorkesteri Khroma on genreluokituksia harrastavalle medialle hankala pala. OK, bändi on ehdottomasti Meshuggah/Medeia/Caliban/Lamb Of God -tyylistä raskasta metallia mutta Khromassa on myös industrial-piirteitä mutta varsinkin konemusiikin vivahteet aiheuttavat päänvaivaa. Khroma sotkee pakettiin trip hopit ja dubit eli genrelokeroksi alkaa vääntyä darkstep/dub metal/industrial/extreme metal...tai siis olkoon elektronista alternative metallia!
Konetemput ovat kuitenkin tärkeässä roolissa ja bändillä on aikaa myös tunnelmanluontiin. Kilinät ja rytmit eivät ole pelkkiä kiiltäviä koristeita. Koneosaston vuoksi bändiä ei kannata kuitenkaan sotkea Turmion Kätilöt -tyyliseen eurodancemetalliin. Khroma ei myöskään ole Ultraviolencen tyyppinen rytmimylly. Bändi on kuin keskitempoista materiaalia veivaava Meshuggah, jonka viisuja miksataan darkstep-kuvioilla. Kiekon avaava Collapse painaa tonnin ja aggressiolouhinta sekä elektroninen puoli ovat kovin etäällä toisistaan, vähän kuin erillisinä blokkeina. Keep you whole -viisulla yhteispeli osuu jo samaan maaliin, hidasteleva vyörytys saa mukavasti vinoa kierrettä metallimuuria rikkovasta trippailusta. A vessel to steer yltää jo mestaruusluokkaan - kuin Korn ja Massive Attack samalla biisillä. Panopticon tyrkkää todella alavireistä murinaa kun taas Shards reflect potkii albumin parhaat trip hopit.
Khroman voisi helposti tunkea myös jonkinlaiseen cybermetallin alaluokkaan. Allekirjoittanut kaipaisi vieläkin reippaampaa tuuletusta. Rytmikokeiluja voisi kehitellä ja kasvattaa rauhassa ja ambient-suhinat tuntuvat olevan myös hyvin hallussa - eli niitä lisää. Albumin viisumateriaali osoittautuu loppupeleissä turhankin tasavahvaksi eli keihäänkärjet puuttuvat. Khroma on kuitenkin todella mielenkiintoinen orkesteri. Bändillä tuntuu olevan vain vahvuuksia - olisi mielenkiintoista kuulla Khroman työn jälkeä todellisen huipputuottajan ja tukevan dollarinipun avittamien studiosessioiden jäljiltä.
Konetemput ovat kuitenkin tärkeässä roolissa ja bändillä on aikaa myös tunnelmanluontiin. Kilinät ja rytmit eivät ole pelkkiä kiiltäviä koristeita. Koneosaston vuoksi bändiä ei kannata kuitenkaan sotkea Turmion Kätilöt -tyyliseen eurodancemetalliin. Khroma ei myöskään ole Ultraviolencen tyyppinen rytmimylly. Bändi on kuin keskitempoista materiaalia veivaava Meshuggah, jonka viisuja miksataan darkstep-kuvioilla. Kiekon avaava Collapse painaa tonnin ja aggressiolouhinta sekä elektroninen puoli ovat kovin etäällä toisistaan, vähän kuin erillisinä blokkeina. Keep you whole -viisulla yhteispeli osuu jo samaan maaliin, hidasteleva vyörytys saa mukavasti vinoa kierrettä metallimuuria rikkovasta trippailusta. A vessel to steer yltää jo mestaruusluokkaan - kuin Korn ja Massive Attack samalla biisillä. Panopticon tyrkkää todella alavireistä murinaa kun taas Shards reflect potkii albumin parhaat trip hopit.
Khroman voisi helposti tunkea myös jonkinlaiseen cybermetallin alaluokkaan. Allekirjoittanut kaipaisi vieläkin reippaampaa tuuletusta. Rytmikokeiluja voisi kehitellä ja kasvattaa rauhassa ja ambient-suhinat tuntuvat olevan myös hyvin hallussa - eli niitä lisää. Albumin viisumateriaali osoittautuu loppupeleissä turhankin tasavahvaksi eli keihäänkärjet puuttuvat. Khroma on kuitenkin todella mielenkiintoinen orkesteri. Bändillä tuntuu olevan vain vahvuuksia - olisi mielenkiintoista kuulla Khroman työn jälkeä todellisen huipputuottajan ja tukevan dollarinipun avittamien studiosessioiden jäljiltä.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti