Ei ole ihme että Los Angelesista löytyy Steel Pantherin kaltainen orkesteri. Äärimmilleen viety kasari-ilme, 80-luvun glam/tukkaheavyä sekä parodiaksi valuvat rasvaiset tekstit - Steel Panther on sataprosenttisesti bilebändi. Steel Panther vetää teinipoikamaisen seksuaaliset lyriikat jo niin yli ja ohi ettei teksteille voi edes nyrpistää nenäänsä. Bändillä on jopa pokkaa "pilata" hyväntuulinen kutuslovari Bukkare tears hyvinkin ronskilla lyriikalla - no, viisun nimihän kertoo jo kaiken oleellisen, mimmin naama on niin mällin peitossa ettei kyyneleistä ole havaintoa...

Kevyempi Gangbang at the old folks home kuulostaa kertsin kohdalla Lordilta. Kiekon ehkä törkein viritys, Gloryhole, on sinkkubiisiksi melkoisen ronski tekele. Kiekon parhaimman viisun arvonimestä kamppailevat hyökkäävän raivokas, katurockilta haiskahtava suoraviivainen Fucking my heart in the ass sekä Mötley Crüe -henkinen pikapano Ten strikes you're out.

Verrattuna bändin edelliseen, kokolailla mainioon Balls Out -albumiin, All You Can Eat on hieman värittömämpi ja laimeampi tekele. Steel Panter onnistuu kuitenkin mainiosti naittamaan yhteen Van Halenin itsevarmuuden, Def Leppardin tarttuvuuden ja Mötley Crüen kiimaisuuden. Steel Panter tietää, miten saadaan bileet kuumenemaan.