Suurlähettiläät-yhtyeestä tuttu Jussu Pöyhönen on päästänyt irti sisäisen kapakkajatsista innostuneen pop-puoliskona. Letkeän kiireetöntä americanaa, folk-henkistä vaihtoehtopoppia ja jatsia yhdistelevä Bel Vel on raikkaan pakotonta tunnelmointia. Jussu ei juutu synkistelemään mutta bluesin sävyjä on ilmassa, välillä sakeana ja hieman Tom Waits -henkisenä utuverhona. Jossain lähellä henkäilee myös Sting.

Americana-henkinen alternativepop on kuitenkin lähimpänä maalia. Allekirjoittaneen mieleen tulee naisääniä kuten Ane Brun, Astrid Swan ja Feist. Jussu ei yritä olla korostetun äijämäinen, oikeastaan päinvastoin. Sielukas tulkinta etenee akustishenkisesti ilman turhaa elvistelyä. Kuuntele vaikka tiheätunnelmainen popjazz-hurmos A better man tai hauraan kiiltokuvamainen Won't ask you to stay - riisuttua ja puhuttelevaa.

The Copenhagen sky lisää jazz-kierrettä ja Light sleeper seisoo toinen jalka countrybluesin lokerossa ja toisessa kulmassa pauhaa folkhenkinen hymistely. Cigarettes utuilee hieman sähköisemmällä säröllä. Kohtalokkaankirpeä Motion on niin selkeää poppia että viisua voisi luulla Sunrise Avenue -coveriksi.

Bel Vel on hunajaa 2000-luvun kylmän äänekkään soundin vaivaamille korville. Folkpoppista jazz-kierteellä, Bel Vel ei yritä olla mitään muuta kuin virkistävän rehellinen tunnelmatrippi sielukkaalla alakierteellä. Tupakansavulta tuoksahtavaa terapiaa.