Tarot-yhtyeestä tuttu Zachary Hietala ja hänen kamunsa, kitarataiteilija Ari Hentunen, ovat lähteneet kivikkoiselle tielle eli instrumentaalilevyn julkaisu ei kaupallisessa mielessä liene kovinkaan suositeltava liike. A2Z-nimen alla Hietala/Hentunen harrastavat, tottakai pätevää skebahiplailua mutta myös sävellyksiin/kokonaisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota kuin tavallisesti. Melodista metallia progevivahteilla ilman vokalistin taustatukea, Parasites Of Paradise on soittamisen iloa ilman kaupallisen menestyksen paineita. Ja yllättävää kyllä, miehet onnistuvat pitämään notkean nakittelun järjellisissä rajoissa.

Kiekon aloittava Cockroach valuu kieltämättä yltiöpäisen kitaramasturbaation jäljille mutta jatkossa teemojen kehittely ja yhtenäisen linjan toteuttaminen kantaa hedelmää. Hietalan ja Hentusen skebatyöskentely toimii onnistuneesti yhdessä - onneksi kaksikon soittotyyleissä on myös selkeät vivahde-erot. Hentusen pyöreämpi (pehmeämpi) lähestymistapa keräsi allekirjoittaneen kotiraadissa pisteet kotiin. Tosin miehillä ei ole yritystäkään soittaa kaveria nurin.

Praying mantis ja Nightcrawler erottuvat muista sävellyksistä, Strider tyrmää tuimemman riffitelyn avulla. Myös progehenkisempi Leech osuu suoraan hyvää tekevään nappulaan. Kaikkiaan albumista henkii soittamisen ilo ja tietynlainen mutkattomuus - kaksikko ei ole lähtenyt sorvaamaan taivaita tavoittelevaa liikuntakyvytöntä progemammuttia vaan soitossa on oikeanlaista maanläheisyyttä. Sooloilu ei lähde lapasesta. Kuitenkin levyä voi suositella pääasiassa kitaranhinkkauksen ystäville.