Vaarallisin huumelordi ikinä karkaa ja kaappaa ihmeauton prototyypin, tms. Hän tahtoo Meksikoon - heti. Lentäminen olisi iso riski. Pollarit ovat kintereillä, mutta maagista automobiilia ei niin vain pysäytetä, ja sitäpaitsi pako on tarkoin suunniteltu. Eräässä tuppukylässä rajan tuntumassa ruotsalainen saatana Peter Stormare ja muut roistot valmistelevat jo rajanylitystä. Yhtä asiaa konnat eivät ottaneet huomioon: kylässä asuu kokoelma suoraselkäisiä asehulluja amerikkalaisia. Pari märkäkorvakyttää, Johnny Knoxvillen mieleen tuova Johnny Knoxville, latinosupermario Luis Guzmán ja mummu-kullan kämmenen ja käytössä kuluneen He-Man-nuken risteytykseltä näyttävä sheriffi Arnold Schwarzenegger aikovat panna hanttiin.

Eräässä vaiheessa pahis kysyy Schwarzeneggeriltä: kuka olet? Vastaus on mälsä. Dialogi on elokuvan heikkouksia. Minä kuitenkin kysyn lukijalta: innostuisitko, jos Schwarzenegger vastaisi "I'm a cop you idiot! I'm detective John Kimble!"? Jos innostuisit, The Last Stand on elokuva sinulle, sinä tosifani. Useimmat Schwarzeneggerin elokuvista ovat huonoja. Merkittäviä kysymyksiä on kaksi: onko toiminta hyvää ja onko huonous hyvää? Molemmat ovat kiitos eteläkorealaisen ohjaajan Ji-Woon Kimin, jonka huiman viihdyttävän länkkärin Hyvä, paha ja outo outoa henkeä on tarttunut tähänkin tekeleeseen. Wi-Joon on asialinjalla. Juonta on mukana riittävästi, jotta leffa jää mieleen. "Hahmonkehitys" on sitä sorttia, että sankariin tarttuu likaa, verta ja ruhjeita, jotta katsoja lopulta tuntee todistaneensa todellista taistelua.

Muistan lukeneeni, ettei Woon-Ping ymmärrä hyvin englantia. Alkupuolella The Last Stand tuoksahtaa juuri siltä, etteivät tekijät ole yhteisellä aallonpituudella. Schwarzenegger ei edelleenkään osaa näytellä. On huvittavaa aistia, että hän seisoo kameran edessä tietämättä mitä tehdä, ohjaajan tuijottaessa takaisin miettien, miksi pirussa hän läksi ulkomaille... Sanoinko huvittavaa? Tarkoitin tuskallista. Huvittavaksi leffa muuttuu pari minuuttia myöhemmin, kun rempseä toiminta alkaa, eikä oikeastaan pääty. Tarina on tiivis ja useimmat hitaatkin hetket ovat määrätietoista toiminnan alustamista.

Schwarzenegger nousee todelliseksi päähenkilöksi vasta loppuhuipennuksessa. FBI-pomo Forest Whitaker höyryää omaan tärähtäneeseen tyyliinsä alkupuolella ja unohtuu sitten, kun muut vakiohahmoaan näyttelevät lahjat elokuvataiteelle ryhtyvät ammuskelemaan länkkärimäisesti. Jos katsoja on allerginen Knoxvillelle tai jollekin muulle, hän tulee saamaan paiseita. Minä pidän näistä velikullista. Elokuva on tehty luonnostellen ja kieli poskessa, mutta tärkeässä vaiheessa tarina vakavoituu riittävästi, jotta panokset asettuvat. En tahtonut, että kukaan sankareista kuolee, joten on selvää, että ontompiakin elokuvia on olemassa. Schwarzenegger on viihdyttävä kutakuinkin samoista syistä kuin ennenkin. Hän uskoi itseensä Juniorissa ja Batman & Robinissa ja edelleenkään hän ei tunnu tiedostavan, miten jäykkä paska hän on. Itseluottamus on karismaa. Arska on toimintatähtien ykkönen noin niinkuin ihmiskunnan historiaa ajatellen.

Budjetti on 30 miljoonaa taalaa eli ironisesti saman verran kuin Arskalle maksettiin hänen edellisestä pääroolistaan kymmenen vuotta sitten. Hyvään, pahaan ja outoon verrattuna budjetti on suuri. Woo-Hoo on kustannustehokas mies, mutta Jenkkilä on kallis maa, joten ohjaajan eeppisimmäksi moderniksi länkkäriksi The Last Stand ei nouse. Toiminta syyllistyy ajoittain sekavuuteen. Pääsääntöisesti perusmättö on rapeaa ja huippukohdat kuten muuan laukaus ilmalennon aikana lipsuvat riemastuttavuuden puolelle. Realismia ei tavoitella, eikä sitä kaivata. Erikseen on tarpeen huomauttaa, että The Last Stand on aito lapsilta kielletty toimintaelokuva. Toiminta on veristä ja tylyä, piste. Riippumatta siitä, miten leffa on tehty, sen huomaa, että The Last Stand on aikuisten elokuva ihan jopa alkuperäissuunnitelman mukaan. Moneen nykyleffaan päätetään lisätä raakuuksia tietokoneella ja mainittu "hahmonkehitys" jää saavuttamatta.

Arska is back. Leffa floppasi Yhdysvalloissa. Suosittelen sen tukemista rahallisesti, jos perinteinen toiminta kiinnostaa nyt ja jatkossa. Jos kirjoitan uutisen otsikkoon "Schwarzenegger", uutista klikataan 10 000 kertaa, joten jo nyt on perkele, jos edes suomalaiset eivät herää haavemaailmasta ja tarjoa itselleen aitoa asiaa, kun sitä saa.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa