Horror surf? Zombie surf? Levyn kannesta löytyy ufoa ja zombiehahmoa, viisujen niminä mainitaan vaikkapa March of the undead army ja The Crawler. Kotimainen rautalankaorkesteri The Grande Bois on kuitenkin suhteellisen perinteisen surf-rautalankarockin sanansaattaja. Kauhukuvastoa käytetään vain viitteenä kokoonpanon twang-vyörytyksen pysyessä suhteellisen perinteisissä muoteissa. Rockabillyä ja garagea kyllä mutta zombie-surffaus jää vähemmälle.

Perinteitä vastaan tapahtuvaa kapinointia huomaa oikeastaan biisien sisällä: Human heart -viisun tyylikäs hammondi kerää lisäpisteitä, March of the undead armyn sopivasti camp-henkinen örkkiörinä on hauska lisä, Attack of the the tentacles -siivun mainiot urkutehosteet ja Stalker-revittelyn makea saksofoni erottuvat rautalankailoittelun joukosta.

Rokkityypille kiekon parhaita siivuja joutuu odottelemaan aivan loppumetreille asti. Villinä laukkaava Harvester on kuin surf-salamasotaa. Suorastaan loistava Psycho loose on ehtää psycho-surffia - Misfits meets rautalanka! Myös rokkaavasti etenevä Surf party ansaitsee kiitosta liekehtivästä Albert Järvinen -skebasta.

The Grande Bois on mainio esimerkki orkesterista, jolla on taitoa vaikka muille jakaa ja näkemystä laventaa omasta lokerostaan käymättömille korpimaille. Orkesterilta odottaisi reilumpaakin tuuletusta - lisää horrorkoukkua, kauhukuvastoa ja tissiä peliin. Luonnollisesti reteämpi irtiotto aiheuttaisi vanhoille faneille allergiareaktioita. Pcycho-surf, tai härmän puheella psykosurffi, olisi kuitenkin suositeltava monttu kaivettavaksi.