Ville Valon porukan love metal osoittaa pimeän puolensa, Venus Doom on doom'n'love-metallia. Albumi on bändin raskainta antia. HIM on kaivanut Black Sabbathin ja Type O Negativen eturintamaan ja tyrmäävät hittikertsit saavat perustansa tukevasta riffimurinasta. Soundeissa on sarvia ja hampaita vaikka kertsien kohdalla love metal hallitsee. Venus Doom on takuuvarmaa Ville Valoa, vaikka paketissa on raskas ryömimällä eteneva riffi.

HIM saavutti edellisellä kiekolla jalansijaa Jenkkilän suunnalla. Dark Light oli kevyt ja puunattu, kuin rautalangalla koristeltu musta urheiluauto. Venus Doom näyttää rakkauden rumemman puolen. Urheiluauto on muuttunut kuraiseksi nelivetomaasturiksi, joka murisee hevosvoimia mutta uskaltautuu korpimaisemasta maantielle. Tuore albumi jakaantuu selvästi kahtia. Neljä ensimmäistä viisua kantavat hittivetovastuun. Albumin muu materiaali haukkaa reilummin pölyä ja käpertyy oman raskautensa syliin. Venus Doom on biisinä parasta Ville Valoa, love metal ja raskas kivenpyöritys kohtaavat harmaassa harmoniassa. Love In Cold Blood on reipas ja kohtalokas, Wicked Game kohtaa aavikkokuivatun stonerin. Passion's Killing Floor on kuin Rip Out The Wings Of Butterfly-viisun pimeä ja rääväsuinen velipuoli. The Kiss Of Dawn loistaa korviin liimautuvalla poppiskertsillä. Sleepwalking Past Hope on jo eri maailmasta. 10-minuuttinen happo-stoner-doom poukkoilee kulmasta toiseen aiheuttaen lievää ähkyä tinkimättömällä rehevyydellään.

Venus Doomin raskaampi kolmannes kaipaisi lisää ilmaa ja rönsyjen viilausta. Love metal kangistuu lazy- metalliksi, mutta tuttu HIM on äänessä alusta loppuun. Venus Doom on doom'n'love-metallia ja HIM osoittaa nousseensa asemaan, jolloin bändillä on vapaus valita oman reittinsä pysähdyspisteet. Albumi kiusaa tarttuvilla poppikertseillä mutta toisaalta kitaroissa soi Paranoid. Venus Doom on hybridi. Rakkausmetalli ja painava kitaravalli muodostavat herkullisen vastakohdan, joka kutsuu pimeyden ytimeen. Rakkaus on kyky nähdä rumien asioiden toiselle puolelle.