Sallan nuorikot ovat kivunneet korkealle lyhyessä ajassa. Varsin nopealla
aikataululla kyhätty albumi Somewhere High pudottaa lehmitytöt ainakin jaloilleen. Levy-yhtiö Warner luottaa suojattinsa kehityskelpoisuuteen, joten ylituottamisen sijaan Stalingrad Cowgirlsien debyytti kuulostaa bändiltä itseltään. Näinä Pro Toolsien viitoittamina päivinä tämä ei ole lainkaan itsestään selvä asia.

Hetkittäisen kömpelyyden ja aidon kuoren alta paljastuu kelpo debyytti, joka sisältää yllättävän monta tarttuvaa kappaletta. Varsinkin albumin alkupuoli osoittaa laulajakitaristi Enni Kivelän olevan lupaava kynäilijä. Kaikesta mediaseksikkyydestään huolimatta Stalingrad Cowgirls ei ole helpossa asemassa. Vai kuinka monta menestyvää englanniksi laulavaa tyttörockbändiä tästä maasta on ponnistanut? Rajojen ylittäminen nostaa määrää hitusen. En uskaltaisi vielä tämän albumin perusteella veikkailla Stalingrad Cowgirlsien korjaavan suvereenisti tilannetta. Ihan mukava sympaattinen rock ei tule riittämään, kun tuoreuskortti on käytetty.