Madagascar 3
Ensi-ilta: | 03.08.2012 |
Genre: | Animaatio, Komedia, Lasten |
Ikäraja: | 7 |
Tehokkaat militaristipingviinit rakentelevat kulkupelejä. En tajunnut, ovatko ne jopa keksineet poimuajon, vai oliko tämä Alex-leijonan unta, sillä koko elokuva vaikuttaa houreelta. Euroopassa ajoneuvot kosahtavat, kun ranskalainen rankkuritantta koettaa ottaa sankarit päiviltä. Niinpä elukat ostavat kiertelevän sirkuksen meikattu apina puhemiehenään. Seurueeseen liittyvät muiden muassa halattavan höperö ja hermoheikko merileijona ja äksy siperiantiikeri. Näyttävän show'n luominen heidän kanssaan on ainoa keino palata New Yorkiin, koska sankarit ovat tyhmiä kuin Kelju K. Kojootti, joka nälissään ostaa rakettirepun eikä sisäfilettä.
Melkeinpä minkä tahansa kohtauksen voisi korvata samantapaisella ilman että kokonaisuus muuttuisi ratkaisevasti. Jäisin kaipaamaan vain paria juttua, kuten rankkurin ranskalaista räkäkurkkulaulua. Se on kokonaisuus, joka svengaa kuin hirvi, ja painotan, etten tiedä mitä sanonta tarkoittaa, mutta se kuulostaa hyvältä. Ei se kummoinen vitsi ole, jos kirahvi tunkee itsensä hanaan. Se on hauskaa, ettei tämä ole huippukohta, vaan arkista kuin oven avaaminen. Jos eläisit tässä universumissa, et voisi hakea hanasta vettä tietäen, ettei sieltä kirahvia tule. Tämä on piirroshahmologiikkaa. Ei se satu, jos hahmo ammutaan pää edellä vuoren seinään, mutta pudotus vuoren juurelle on pelottava asia, jos pelatusoperaatio on kätevä tarinan kannalta.
Ice Age 4:ssä jäästä irroitettiin muutamissa sekunneissa lohkareita, jotka toimivat oikeaan suuntaan lipuvina laivoina. Tämä oli tylsää hidastelua. Madagascar 3 toimii kuin Aku Ankka, joka kesken juoksun nappaa puunpalan ja saman tien käyttää sitä kanoottina. Kovassa vauhdissa kaikki soopa menee täydestä, mutta on tekijöiden silti tiedettävä, mitä he ajavat takaa. Madagascar 3:a voidaan jopa kutsua trilogian päätökseksi. Sirkusteema on nokkela. Kotia etsivät kulkurit kokevat uudenlaisen elämäntavan. Maisemat vaihtuvat nopsaan, vaikka hahmot käytännössä pysyvät samassa tilanteessa, jolloin tilanne ehtii kehittyä. Vaikka tykkäsinkin edellisestä osasta, se oli sitä samaa mitä Ice Aget ja kumppanit, eli kokoelma keksimällä keksityille hahmoille väkisin väännettyjä sivujuonia. Madagascar 3 on vaivatonta tajunnan virtaa. Sellaiset pikkujutut kuin uskonnollisen auktoriteetin romanttinen ryöstäminen ovat ohi nopeammin kuin yksi Scrat-oravan tammenterhokohtaus, koska vain sen verran aikaa ne tarvitsevat.
Ensimmäinen Madagascar näyttää PlayStation 2:n peliltä korruptoituneiden muistojeni mukaan (pelasin myös sitä peliä). Molemmat yksityiskohtaiset jatko-osat ovat ilo silmälle osittain alkuperäisen luonnostellun ja liioittelevan tyylin ansiosta. 3D-version syvyysvaikutelma on kiitettävän vahva, ja muutamien muiden tällaisten tavoin efektillä jopa tehdään jotakin, kuten hassusti vääristellään Melman-kirahvin ulottuvuuksia. Suomenkielinen dubbaus on tasaisen nautittavaa työtä niinikään, kuten oli viimeksikin.
Hetken ehdin miettiä, mitä järkeä tässä on olevinaan, mutta niillä main kun apina ampui minigunilla banaaneita en enää kehdannut.
Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa
Keskustelut (8 viestiä)
02.08.2012 klo 21.24
Rekisteröitynyt 04.09.2011
03.08.2012 klo 13.38
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
03.08.2012 klo 15.46 7
Vaihe 2: *Salainen*
Vaihe 3: Huomaa että olet lukenut jo puoli tuntia Bizarro World -aiheisia Wikipedia-sivuja.
03.08.2012 klo 21.19 2
Nämä Madakaskarit ovat kyllä olleet kaikki kaameeta soopaa. Malliesimerkki elokuvista joita ei tehdä lapsille, vaan kriitikoille. Esim jokainen Pokemon saagan elokuva hakkaa tämän 6-0. Niitä jaksaa jo aikuisetkin katella.
Itekkään en Madakaskareitta hirveesti välitä, mutta Pokemonit ovat kaikkea muuta kuin hyviä elokuvia. Niistä nauttivat vain ne aikuiset, jotka kasvoivat sarjan parissa ja pitävät koko leffan ajan päässä nostalgia-laseja. Disneyn kulta-ajan leffat (Pieni Merenneito, Aladdin, Leijonakuningas, Kaunotar ja Hirviö...) ovat sellaisia lastenleffoja, joita aikuisenakin katsoo mielellään.
Rekisteröitynyt 04.09.2011
04.08.2012 klo 13.25 1
Nämä Madakaskarit ovat kyllä olleet kaikki kaameeta soopaa. Malliesimerkki elokuvista joita ei tehdä lapsille, vaan kriitikoille. Esim jokainen Pokemon saagan elokuva hakkaa tämän 6-0. Niitä jaksaa jo aikuisetkin katella.
Itekkään en Madakaskareitta hirveesti välitä, mutta Pokemonit ovat kaikkea muuta kuin hyviä elokuvia. Niistä nauttivat vain ne aikuiset, jotka kasvoivat sarjan parissa ja pitävät koko leffan ajan päässä nostalgia-laseja. Disneyn kulta-ajan leffat (Pieni Merenneito, Aladdin, Leijonakuningas, Kaunotar ja Hirviö...) ovat sellaisia lastenleffoja, joita aikuisenakin katsoo mielellään.
Totto, että luettelemasi leffat ovat erinomaisia klassikoita. Ja myös parempia kuin Pokemon elokuvat. Sen sijaan juuri nämä Madakaskarit ja Toy storyt ovat sellaisia mitä ei tarvittaisi lainkaan. Toy store ykkösestä en pitänyt lainkaan edes lapsena. Tätä Madakaskaria ei voi rinnastaa Disney klassikoihin.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
04.08.2012 klo 13.59
Tätä Madakaskaria ei voi rinnastaa Disney klassikoihin.
Disneyn parhaisiin? Ei voikaan. Mutta Madagascar 3 edustaa samaa tyylilajia kuin Keisarin uudet kuviot. Molemmat onnistuvat tiivistetyssä sekopäisyydessä yhtä hyvin hieman eri lailla: parantamisen varaa jää.
Rekisteröitynyt 16.07.2010
04.08.2012 klo 22.21
Ykkönen oli parempi kuin tämä, mutta tämä oli silti parempi kuin kakkonen. En silti toivo lisää jatko-osia. Vaikka toivoisinkin näkeväni sen italialaisen hylkeen (vai olikse merileijona?) vielä joskus...
06.08.2012 klo 17.07
Mutta eiköhän se ollu sit tässä. Mitään järjestystä en osaa kyllä sanoa näille 3:lle leffalle.
Kaikki ovat olleet mielestäni onnistuneita ja viihdyttäviä.
btw, 3D oli myös erittäin hyvin tehty. Olipa myös eka animaatio joka tuli nähtyä 3D versiona.
Kirjoita kommentti