Uhkaavaa hulluutta ja outlaw-countrya mutta myös reipasta hillbilly-riekkumista löytyy The Country Darkin keikkabussista. Cosmo Jones Beat Machine, Slideshaker ja The Festermen -kokoonpanoista tuttuja tyyppejä soitinten käskijöinä ja Mika Sonnisen huuruisen vaaralliset, jopa psykedeelisen kierot vokaalit - lopputulos ei tosiaankaan ole koko kansan heinää. Countryn lisäksi albumilta löytää suuremmin etsimättä rockabilly-henkeä eikä vanhempi rock'n'roll ole hemmoille vieras käsite. Monipuolisen albumin väriläiskänä loistavat lisäksi b-luokan leffakuvastolta vaikuttavat lyriikat, josta löytyy sattumia ufomiehistä kannibalismiin ja villiin seksiin. Kappaleet kuten Abducted, Sex acts whores call dirty ja Peeping in the ladies room eivät jätä sijaa turhalle hienostelulle...

Good riddance - burn in hell on hyvä esimerkki albumin yleisilmeestä...Johnny Cash kohtaa pahasti aineissa huojuvan Roky Ericksonin! Jo mainittu Abducted suorastaan pursuaa outoa alien-hehkua. Human skin suit - jodlaava punaniska from Savo? Ilkeästi särisevä rähinäbillypala Sex acts whores call dirty on aitoa alternative countrya. Liquor & whoring ottaa kitaroihin reilummin bluesia. Murderous hobo on sitten aitoa horror-countrya (onko sellaista edes olemassa?)

The Country Dark ottaa juurevasti mittaa amerikan perinneherkuista. Mikä parasta, bändissä on aitoa punaniskasyrjäseutujen sisäsiittoista huminaa ja vaaran tuntua. Vokalisti Mika Sonnisen villi ulostus herättää välähdyksiä Teksasin Moottorisahamurhat -leffojen tunnelmiin. The Country Darkin ainoa miinuspuoli on bändin juuttuminen väärälle puolelle isoa vettä - Jenkkilässä bändin tummanpuhuva mutta samalla äkkiväärän paheellinen country-iloittelu uppoaisi hyvinkin hedelmälliseen maaperään. Suomessa bändi on vain yksi outous muiden outojen bändien joukossa. Countrybillya suoraan savon syrjämailta.