Tätä on odotettu, ainakin muutamissa pirteissä ja piireissä. Vuonna 2006 debyyttinsä julkaissut Tundramatiks pyörii yli viiden pitkän vuoden jälkeen soittimessa, eikä enää harmita yhtään. Trion balkanilainen rautalankapunk kun laittaa vipinää punttiin ja pääkoppaan.

Roinan rodeon pääajatus on pyörittää kuulijaa huolettomasti ja huolella. Vaihtelevilla mutta aina tanssittavilla temmoilla operoiva kolmikko saa pienellä porukalla aikaan melkoisen hulabaloon. Normaalisti klezmerpolkkaa työstää vähintää puoli tuvallista porukkaa, mutta Tundramatiks ei kaipaa massaa. Riittää, kun Janne Masalin, Mikko Lohenoja ja Ilkka Tolonen lyövät nuppinsa yhteen ja laittavat sointinarsenaaliin tulille.

Tundramatiks on villi ja vapaa yhtye. Ja mikä hienointa, Roinan rodeolla on myös sanomaa. Elämä, kuolema, tasa-arvo ja yhteiskunnan tila eivät ole tylsiä aiheita, jos niistä ei paasaa, vaan sanailee terävästi ja mystisestikin. Lähinnä Masalinin aivoituksista rakentuva Tundramatiksin verbaalinen maailma on avarakatseinen ja havainnoiva.

Tundramatiksin kuvailu sanoilla on hankalaa. Se on hyvä asia. Näinä aikoina kun niin moni bändi laitetaan alusta asti johonkin "myyvään" formaattiin, Roinan rodeon tyyppinen rohkea venkoilu tekee gutaa. Hienointa on silti, ettei helsinkiläiskopla vedätä tai alita rimaa, vaan yhtyeen tekemisessä on kaikesta huolimatta aina järjen valo päällä.