FIFA 12
Arvioitu: | Xbox 360 |
Genre: | Urheilupelit |
Pelaajia: | 1, moninpeli |
Ikärajoitus: | 3 |
Kehittäjä: | Electronic Arts |
Julkaisija: | Electronic Arts |
Julkaisupäivä: | 27.09.2011 |
Pelin kotisivut |
Sexy Football
Niin vain on kokonainen vuosi vierähtänyt, ja uusi FIFA ilmaantuu jälleen jalkapalloilusta kiinnostuneen kansan iloksi ja aikakaivoksi syksyä kuluttamaan. Kuten tavallista, on FIFA 12:ta rummutettu markkinoille muutaman erityisen suuren uudistuksen voimin. Runsaimmin EA on hehkuttanut niin sanottua Impact Engineä, jonka luvataan mallintavan taklaukset ja kontaktitilanteet aina reaaliaikaisesti aikaisemmista osista tutun valmiiden animaatioiden pyörittämisen sijaan.
Käytännössä Impact Engine lunastaa lupauksensa hyvin. Jalkapallon fyysisempi puoli toistuu ruudulla mukavasti, ja erilaisissa tilanteissa kaatuilevat pelaajat tuntuvat nyt päätyvän järjestään luonnollisille paikoilleen. Poikkeuksiakin toki on: muutaman pelisession aikana pelaajat tekivät julmia ilmalentoja sinänsä ihan mitättömien taklausten johdosta. Kaiken kaikkiaan Impact Engine on erittäin tervetullut lisä, sillä se tuo kontaktitilanteisiin roimasti kaivattua syvyyttä - tiukat haastepallot kuitenkin ovat hyvin keskeinen osa lajia.
Toinen oikeastaan Impact Engineäkin merkittävämpi uudistus on taktinen puolustaminen eli Tactical Defending. Asetuksissakin oletuksena päällä oleva Tactical Defending muuttaa FIFA 12:n pelikokemusta ratkaisevasti toisaalta vaikeampaan mutta myös huomattavasti realistisempaan suuntaan. Enää puolustus- ja karvauspelaaminen ei perustu runsaalle syöttönapilla tapahtuvalle prässäämiselle, vaan vastustajan pelaajien järjestelmällisemmälle hiillostamiselle.
Puolustuspelaaminen ja sen hallitseminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä: koska automaattisen suoraa kontaktia ei pysty Tactical Defending -asetuksella ottamaan enää millään napilla, liiallinen hosuminen ja oman pelaajan hukkaaminen kauas pelipaikalta kostautuu hyvin usein. FIFA 12:n puolustuspelaamisen kulmakivenä on vastustajan hyökkääjien hidastaminen ja virheisiin pakottaminen, mikä tuo oman tärkeän lisänsä pelikokemukseen. Parhaimmillaan puolustuspelaaminen on myös erittäin rattoisaa: nyt voi tuntea tehneensä jotakin muuta kuin painaneensa yhtä nappia. Laukausnappiin bindattu erillinen tönimis- ja repimistoiminto on myös mainio oivallus. Vanhemman puolustuspelimuodon, "Legacy Defendingin", voi toki halutessaan kytkeä asetuksista päälle, jos niin todella haluaa.
Pelattavuudeltaan FIFA 12 on ennen kaikkea sulava. Jo aivan pelillisissä perusasioissa on jotakin niin toimivaa, että sen pariin haluaa palata kerran jos tuhannenkin. Simppelistä maasyötöstä millintarkkaan puolenvaihtoon ja volleymaalista lisäajan jyskyttäviin viimeisiin minuutteihin kaikki tuntuu juuri niin oikealta kuin pitääkin. Säädettävyyden osalta FIFA 12 on riittävän taipuisa tarjoten jonkin verran liikkumatilaa simulaatio-arcade-akselilla. On kuitenkin syytä huomata, että kyse on ennen kaikkea puolittaisesta jalkapallosimulaattorista, joka ei pelaajan näin halutessa anna yhtään armoa tai tasoitusta. Pelistä voi rukata helpommin lähestyttävän laitoksen asetuksia ja vaikeusastetta säätämällä, mutta siltikin FIFA 12 painottuu runsaammin immersion kuin täyden aivottomuuden puolelle.
FIFAn pelimuotovalikoima ei ole muuttunut juurikaan sitten viime näkemän, ainoastaan syvyyttä on tullut lisää. FIFA 12:n moninpelikokemus rakentuu pitkälti EA Sports Football Clubin varaan. EAFC on sosiaalinen verkosto, johon liittyneet pelaajat keräävät kokemuspisteitä paitsi monin- myös yksinpeliä pelatessaan. Tietty määrä kokemuspisteitä oikeuttaa tiettyyn tasoon, mikä helpottaa jonkin verran samantasoisen peliseuran etsimistä.
Uutena moninpelimuotona debytoi Head to Head Seasons, jossa pelaajat keräävät liigapisteitä voitoista ja tasapeleistä. Kaikki pelaajat alottavat kymppidivarista, ja menestyksen myötä aukeavat portit yhä korkeammille sarjatasoille ja erilaisiin cupeihin. Väriä on mahdollista tunnustaa myös Support Your Clubin avulla: peliä ensi kertaa käynnistellessä saa valita oman suosikkijoukkueensa. Tämän jälkeen mieliseuransa pistetiliä pääsee kartuttamaan nettikarkeloissa, ja joukkuetaiston tilanne sekä siinä tapahtuvat muutokset esitetään taulukkona Football Clubin puolella.
Miellyttävänä lisänä EA tarjoaa jälleen haasteita, joissa pelaajan on toistettava jalkapallon lähihistorian tapahtumia esimerkiksi nousemalla Arsenalilla takaa-ajosta tasoihin Tottenhamia vastaan. Uusia haasteita tarjotaan yleensä päivän-parin viiveellä, ja yhden haasteen voi suorittaa aina kerrallaan päivitysvälin aikana.
Suurimmat muutokset on kuitenkin kohdistettu Career Modeen. Etenkin managerointipuolella on otettu askeleita oikeaan suuntaan, sillä nyt joukkueen moraalille on asetettu huomattavasti enemmän painoarvoa. Yksittäisillä pelaajilla, luonnollisesti etenkin joukkueen tähdillä, on tiettyjä asioita sanottavanaan, ja näihin pyyntöihin voi vastata haluamallaan tavalla. Joukkueen psyykkaaminen, pelaajien toiveiden kuunteleminen ja toisaalta myös PR-puolen toimivuus ovat kaikki avaimia hyvälle manageriuralle.
Managerimähinöihin on myös oivallettu sekoittaa mukaan junioriakatemiasysteemi, joka tuo pelille aivan oman mausteensa. Tähän asti nuorten toivojen metsästäminen on ollut pelisarjassa aikamoista hakuammuntaa, kun taas FIFA 12:ssa voi alkaa rakentaa omaa dynastiaansa ryysyistä haalimalla kasaan joukon lupaavia junnuja ja pestaamalla kyvykkäitä pelaaja-agentteja.
On juustoisten ylisanojen aika. FIFA 11 oli vuosi sitten laadukkainta virtuaalijalkapalloilua koskaan, ja FIFA 12 on sitä nyt. Sarjan uusin tulokas ei ota vähän NHL-mäisesti sen kummempia riskejä, mutteipä toisaalta tarvitsekaan. Tänä vuonna keskeisimmät uudistukset vievät kuitenkin itse pelikokemusta sen verran eteenpäin, että FIFA 12 on sarjan tärkeimpiä julkaisuja vuosiin. Tähän väliin olisi luontevaa huudella taas, että tästä ei virtuaalijalkapallo parane. FIFA 12 on kuitenkin erinomainen todiste siitä, että loistavasta voi pistää vielä piirun verran paremmaksi.
Käytännössä Impact Engine lunastaa lupauksensa hyvin. Jalkapallon fyysisempi puoli toistuu ruudulla mukavasti, ja erilaisissa tilanteissa kaatuilevat pelaajat tuntuvat nyt päätyvän järjestään luonnollisille paikoilleen. Poikkeuksiakin toki on: muutaman pelisession aikana pelaajat tekivät julmia ilmalentoja sinänsä ihan mitättömien taklausten johdosta. Kaiken kaikkiaan Impact Engine on erittäin tervetullut lisä, sillä se tuo kontaktitilanteisiin roimasti kaivattua syvyyttä - tiukat haastepallot kuitenkin ovat hyvin keskeinen osa lajia.
Toinen oikeastaan Impact Engineäkin merkittävämpi uudistus on taktinen puolustaminen eli Tactical Defending. Asetuksissakin oletuksena päällä oleva Tactical Defending muuttaa FIFA 12:n pelikokemusta ratkaisevasti toisaalta vaikeampaan mutta myös huomattavasti realistisempaan suuntaan. Enää puolustus- ja karvauspelaaminen ei perustu runsaalle syöttönapilla tapahtuvalle prässäämiselle, vaan vastustajan pelaajien järjestelmällisemmälle hiillostamiselle.
Puolustuspelaaminen ja sen hallitseminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä: koska automaattisen suoraa kontaktia ei pysty Tactical Defending -asetuksella ottamaan enää millään napilla, liiallinen hosuminen ja oman pelaajan hukkaaminen kauas pelipaikalta kostautuu hyvin usein. FIFA 12:n puolustuspelaamisen kulmakivenä on vastustajan hyökkääjien hidastaminen ja virheisiin pakottaminen, mikä tuo oman tärkeän lisänsä pelikokemukseen. Parhaimmillaan puolustuspelaaminen on myös erittäin rattoisaa: nyt voi tuntea tehneensä jotakin muuta kuin painaneensa yhtä nappia. Laukausnappiin bindattu erillinen tönimis- ja repimistoiminto on myös mainio oivallus. Vanhemman puolustuspelimuodon, "Legacy Defendingin", voi toki halutessaan kytkeä asetuksista päälle, jos niin todella haluaa.
Pelattavuudeltaan FIFA 12 on ennen kaikkea sulava. Jo aivan pelillisissä perusasioissa on jotakin niin toimivaa, että sen pariin haluaa palata kerran jos tuhannenkin. Simppelistä maasyötöstä millintarkkaan puolenvaihtoon ja volleymaalista lisäajan jyskyttäviin viimeisiin minuutteihin kaikki tuntuu juuri niin oikealta kuin pitääkin. Säädettävyyden osalta FIFA 12 on riittävän taipuisa tarjoten jonkin verran liikkumatilaa simulaatio-arcade-akselilla. On kuitenkin syytä huomata, että kyse on ennen kaikkea puolittaisesta jalkapallosimulaattorista, joka ei pelaajan näin halutessa anna yhtään armoa tai tasoitusta. Pelistä voi rukata helpommin lähestyttävän laitoksen asetuksia ja vaikeusastetta säätämällä, mutta siltikin FIFA 12 painottuu runsaammin immersion kuin täyden aivottomuuden puolelle.
Barrels of Fun
FIFAn pelimuotovalikoima ei ole muuttunut juurikaan sitten viime näkemän, ainoastaan syvyyttä on tullut lisää. FIFA 12:n moninpelikokemus rakentuu pitkälti EA Sports Football Clubin varaan. EAFC on sosiaalinen verkosto, johon liittyneet pelaajat keräävät kokemuspisteitä paitsi monin- myös yksinpeliä pelatessaan. Tietty määrä kokemuspisteitä oikeuttaa tiettyyn tasoon, mikä helpottaa jonkin verran samantasoisen peliseuran etsimistä.
Uutena moninpelimuotona debytoi Head to Head Seasons, jossa pelaajat keräävät liigapisteitä voitoista ja tasapeleistä. Kaikki pelaajat alottavat kymppidivarista, ja menestyksen myötä aukeavat portit yhä korkeammille sarjatasoille ja erilaisiin cupeihin. Väriä on mahdollista tunnustaa myös Support Your Clubin avulla: peliä ensi kertaa käynnistellessä saa valita oman suosikkijoukkueensa. Tämän jälkeen mieliseuransa pistetiliä pääsee kartuttamaan nettikarkeloissa, ja joukkuetaiston tilanne sekä siinä tapahtuvat muutokset esitetään taulukkona Football Clubin puolella.
Miellyttävänä lisänä EA tarjoaa jälleen haasteita, joissa pelaajan on toistettava jalkapallon lähihistorian tapahtumia esimerkiksi nousemalla Arsenalilla takaa-ajosta tasoihin Tottenhamia vastaan. Uusia haasteita tarjotaan yleensä päivän-parin viiveellä, ja yhden haasteen voi suorittaa aina kerrallaan päivitysvälin aikana.
Suurimmat muutokset on kuitenkin kohdistettu Career Modeen. Etenkin managerointipuolella on otettu askeleita oikeaan suuntaan, sillä nyt joukkueen moraalille on asetettu huomattavasti enemmän painoarvoa. Yksittäisillä pelaajilla, luonnollisesti etenkin joukkueen tähdillä, on tiettyjä asioita sanottavanaan, ja näihin pyyntöihin voi vastata haluamallaan tavalla. Joukkueen psyykkaaminen, pelaajien toiveiden kuunteleminen ja toisaalta myös PR-puolen toimivuus ovat kaikki avaimia hyvälle manageriuralle.
Managerimähinöihin on myös oivallettu sekoittaa mukaan junioriakatemiasysteemi, joka tuo pelille aivan oman mausteensa. Tähän asti nuorten toivojen metsästäminen on ollut pelisarjassa aikamoista hakuammuntaa, kun taas FIFA 12:ssa voi alkaa rakentaa omaa dynastiaansa ryysyistä haalimalla kasaan joukon lupaavia junnuja ja pestaamalla kyvykkäitä pelaaja-agentteja.
Eteenpäin on menty
On juustoisten ylisanojen aika. FIFA 11 oli vuosi sitten laadukkainta virtuaalijalkapalloilua koskaan, ja FIFA 12 on sitä nyt. Sarjan uusin tulokas ei ota vähän NHL-mäisesti sen kummempia riskejä, mutteipä toisaalta tarvitsekaan. Tänä vuonna keskeisimmät uudistukset vievät kuitenkin itse pelikokemusta sen verran eteenpäin, että FIFA 12 on sarjan tärkeimpiä julkaisuja vuosiin. Tähän väliin olisi luontevaa huudella taas, että tästä ei virtuaalijalkapallo parane. FIFA 12 on kuitenkin erinomainen todiste siitä, että loistavasta voi pistää vielä piirun verran paremmaksi.
Teksti: Unto Vanhamäki
FIFA 12 (Xbox 360)
FIFA-pelisarja on tänäkin vuonna hyvin, hyvin voitokas. FIFA 12 jatkaa edellisten osien simulaationmakuisella tiellä, eikä pettymystä ole taaskaan tarjolla.
- Edelleen laaja ja riittoisa
- Uudistettu managerointiosio ja EA Sports Football Club
- Tactical Defending ja pelattavuuden pienemmät uudistukset
- Entistäkin jyrkempi oppimiskäyrä
- Simulaatiohenkisyys ei sovi kaikille
Keskustelut (19 viestiä)
14.10.2011 klo 14.31
Rekisteröitynyt 11.04.2007
15.10.2011 klo 00.12
Pari loistavaa ja mieleenpainuvaa matsia on tullut toki pelattua, ja ehkäpä meininki paranee, kun saan vihdoin noustua Leedsillä divarista Valioliigaan ja pääsen pelaamaan vähän kovempia joukkueita vastaan (tällä hetkellä toinen kausi managerimoodia menossa). Silti välillä homma tuntuu melkoiselta pakkopullalta, kun matsit toistavat itseään ja tekoälyllä on noin kaksi erilaista tapaa tehdä maali. Toisaalta: silloin kun peli nappaa mukaansa, niin se on sitten menoa.
Moninpeli taas ei simulaatiota muistuta lainkaan johtuen siitä, että suurin osa pelaajista ei luultavasti koskaan ole katsonut oikeaa jalkapallo-ottelua tai edes yrittänyt sisäistää FIFA 12:n pelimekaniikkaa (mikä tosin vaatiikin useiden tuntien harjoittelua). Sopivalla kaveriporukalla tosin varmasti huippuviihdettä.
15.10.2011 klo 00.55
15.10.2011 klo 11.12
Moninpeli taas ei simulaatiota muistuta lainkaan johtuen siitä, että suurin osa pelaajista ei luultavasti koskaan ole katsonut oikeaa jalkapallo-ottelua tai edes yrittänyt sisäistää FIFA 12:n pelimekaniikkaa (mikä tosin vaatiikin useiden tuntien harjoittelua). Sopivalla kaveriporukalla tosin varmasti huippuviihdettä.
Johtuu varmaan siitä että luultavasti suurin osa pelaajista pitää futista tylsänä roikkupallojen potkimisena puolelta toiselle (varsinkin kun mukana on jenkkejä ja lapsia langoilla) ja onkin paljon hauskempaa yrittää päästä läpi yhdellä pelaajalla ja hakea läpisyöttöjä
Rekisteröitynyt 11.04.2007
15.10.2011 klo 11.28
MItä Messi tekee Madridin paidassa?!
Se on Kaká.
Rekisteröitynyt 04.04.2007
15.10.2011 klo 15.19
Haastetta pelistä löytyy, mutta simulaatiopuoli on vähän niin ja näin. Tekoälyssä on omat puutteensa, joita voi toki slaidereilla ja taktiikoilla vähän paikkailla, mutta Ladasta ei saa Mersua vaikka miten tuunaisi. Fysiikka ja yleistuntuma puolestaan ovat huippuluokkaa, mutta erään toisen futissarjan tarjoamaa kiimaa ei ainakaan yksinpelistä saa irti kuin hyvin, hyvin harvoin.
"Simulaatio" on väärähkö sanavalinta, mutta kyllähän FIFA nykyään liikkuu aika kaukaisilla vesillä verrattuna vaikkapa 00-luvun puolivälin julkaisuihin, joissa vaparit sai vedettyä tähtäimellä maaliin ja tekoälyn sai säätää suoraan vaikeimmalle vastuksen puuttuessa.
Samoihin aikoihin Konami takoi kasaan ne Pro Evolution Soccerit, jotka ovat kyllä pelimekaaniikan osalta ajattomia. Tulihan tuossa jo julistettua FIFA 12 parhaaksi jalkapalloiluksi ikinä, mutta eivät kyllä PES 4 tai PES 5:kään mitenkään huonoja vaihtoehtoja olisi. Ihan puhtaan kiiman osalta PES 4 on kyllä edelleenkin aika verraton teos, kun taas Vitonen lähestyi lajia taktisemmasta näkökulmasta. Vaikka näihin urheilupeleihin tulee ylipäätään turhauduttua välillä todella rajusti, on kaikkein kosmisimmat vitutukset koettu juuri Pro Evolution Soccer 5:n ääressä.
-Unto
Rekisteröitynyt 11.04.2007
15.10.2011 klo 17.01
"Simulaatio" on väärähkö sanavalinta, mutta kyllähän FIFA nykyään liikkuu aika kaukaisilla vesillä verrattuna vaikkapa 00-luvun puolivälin julkaisuihin, joissa vaparit sai vedettyä tähtäimellä maaliin ja tekoälyn sai säätää suoraan vaikeimmalle vastuksen puuttuessa.
Simulaatiosta puhuminen on kieltämättä melko harhaanjohtavaa, kun kyseessä on kuitenkin peli, jossa 90 minuutin jalkapallo-ottelun tapahtumat tungetaan noin kymmeneen minuuttiin tai jopa sen alle. Itse tosin pelailen kymmenen minuutin puoliajoilla, joka on mielestäni aika lailla ehdoton minimi millekään futispelille, koska tuohon aikaan mahtuu mm. suvantovaiheita, kyttäämistä, loppuhetkien vimmattua painostusta ja muita jalkapallo-ottelun rytmityksen kannalta olennaisia asioita. Jos kuitenkin otetaan vertauskohdaksi PES (vaikkapa juuri se vitonen), niin ei FIFA onnistu yksittäisen ottelun kuvaamisessa läheskään yhtä hyvin. En ole vielä kertaakaan todella huolestunut tähtihyökkääjäni loukkaantumisesta (tai "loukkaantumisesta"), ja ainoastaan kerran olen joutunut tekemään merkittäviä muutoksia pelitaktiikkaani ulosajon seurauksena. Homma on melkoisen staattista.
Se, missä FIFA loistaa, on yleistuntuma ja yksilötason realismi. Pallon kuljettaminen, laukominen, harhauttelu ja syöttely tuntuu todella hyvältä, koska pelaajilla ja pallolla on huomattavasti massaa. Jalkapallo vaan sattuu olemaan joukkuepeli, ja FIFAn pahimmat puutteet ovat juuri siinä, ettei se lopulta onnistu simuloimaan joukkuepelaamista kovin hyvin. Välillä tekoälyn samanlaisia hyökkäyskuvioita katsellessa tuleekin mieleen ensimmäisenä joku FIFA 99.
Samoihin aikoihin Konami takoi kasaan ne Pro Evolution Soccerit, jotka ovat kyllä pelimekaaniikan osalta ajattomia. Tulihan tuossa jo julistettua FIFA 12 parhaaksi jalkapalloiluksi ikinä, mutta eivät kyllä PES 4 tai PES 5:kään mitenkään huonoja vaihtoehtoja olisi. Ihan puhtaan kiiman osalta PES 4 on kyllä edelleenkin aika verraton teos, kun taas Vitonen lähestyi lajia taktisemmasta näkökulmasta. Vaikka näihin urheilupeleihin tulee ylipäätään turhauduttua välillä todella rajusti, on kaikkein kosmisimmat vitutukset koettu juuri Pro Evolution Soccer 5:n ääressä.
Heh. PES 5:n ilmestymisen jälkeen olen oikeastaan pelannut vain kahta jalkapallopeliä, jotka ovat PES 5 ja PES 6. En uskalla edes arvata, montako tuntia olen noita pelejä hakannut, mutta koskaan en muista menettäneeni hermojani niiden kanssa. Jotenkin häviäminen on niissä aina tuntunut oikeutetulta ja jopa ansaitulta. FIFA 12 taas on saanut minut useammankin kerran kiroamaan ääneen, kun tekoäly viidennessä pelissä putkeen onnistuu kuin ihmeen kaupalla nousemaan 1-1-tasatilanteeseen pelin viimeisellä kymmenminuuttisella täydellisestä dominoinnistani huolimatta, täysin samanlaisella maalilla kuin kaikissa aikaisemmissakin peleissä. PES 5 ja PES 6 puolestaan jaksavat edelleenkin yllättää, vaikka eiväthän ne enää kovin tuoreelta tunnukaan.
Tänä vuonna on onneksi ilmestynyt kaksi loistavaa jalkapallopeliä, joiden ansiosta nuo vanhat sotaratsut voi jättää rauhaan. Mutta eri asia onkin sitten se, tuleeko FIFA 12:a pelattua enää kahden kuukauden päästä, vai onko sen paikan ottanut taas joku Konamin peli.
Rekisteröitynyt 04.04.2007
15.10.2011 klo 18.58
Simulaatiosta puhuminen on kieltämättä melko harhaanjohtavaa, kun kyseessä on kuitenkin peli, jossa 90 minuutin jalkapallo-ottelun tapahtumat tungetaan noin kymmeneen minuuttiin tai jopa sen alle. Itse tosin pelailen kymmenen minuutin puoliajoilla, joka on mielestäni aika lailla ehdoton minimi millekään futispelille, koska tuohon aikaan mahtuu mm. suvantovaiheita, kyttäämistä, loppuhetkien vimmattua painostusta ja muita jalkapallo-ottelun rytmityksen kannalta olennaisia asioita.
Tätä on tullut kyllä mietittyä monesti, että miksei 45 minuutin puoliaikoja saa säädettyä päälle. Olisi mielenkiintoista vedellä vaikka vain yksi tai kaksi matsia brenkuttelun ohessa kaveria vastaan sen sijaan että vääntää useampia vartin kestäviä kamppailuja, jotka eivät kuitenkaan anna kovinkaan realistista kuvaa keskiverron jalkapallo-ottelun rakenteesta ja rytmistä.
Jos kuitenkin otetaan vertauskohdaksi PES (vaikkapa juuri se vitonen), niin ei FIFA onnistu yksittäisen ottelun kuvaamisessa läheskään yhtä hyvin. En ole vielä kertaakaan todella huolestunut tähtihyökkääjäni loukkaantumisesta (tai "loukkaantumisesta"), ja ainoastaan kerran olen joutunut tekemään merkittäviä muutoksia pelitaktiikkaani ulosajon seurauksena. Homma on melkoisen staattista.
Viittasin vittuuntumiseen nimenomaan ennen kaikkea hyvänä juttuna, sillä etenkin PES 5:ttä pelatessa otteluun saattoi uppoutua niin täysin, että viimeisillä minuutilla sorvautuvia loppulukemia saattoi tuijottaa suu auki minuutin-pari. Fifoissa tekoäly taitaa kyllä ottaa lopussa jonkinlaisia buusteja, kun omat puolustajat tuntuvat hyppivän pallosta ohi tai jäätyvän muuten vaan täysin ihan niillä kaikkein krusiaaleimmilla hetkillä, mikä tuntuu kyllä erittäin epäreilulta viimeistään siinä vaiheessa kun omissa soi lisäajan viimeisen tilanteen jälkeen.
FIFA 11 taitaa olla edelleen ainoa peli, jota pelatessa ohjain on lentänyt seinään. Boksin toisen ohjaimen olkanappi antaa siitä johtuen aika löysät vasteet nykyään.
Se, missä FIFA loistaa, on yleistuntuma ja yksilötason realismi. Pallon kuljettaminen, laukominen, harhauttelu ja syöttely tuntuu todella hyvältä, koska pelaajilla ja pallolla on huomattavasti massaa.
Juuri tämä on ollut tuoreimmissa Fifoissa kunnossa: pelimekaniikka toimii vaan niin upeasti, että pelaaminen on sulaa nautintoa. Tekoäly on toki vähän niin ja näin, mutta on siinäkin tapahtunut edistystä ainakin sen verran, että tietokone osaa sopeutua omaan pelityyliin paremmin. Enää ei ole sinänsä mitään varmoja maalintekotyylejä, mutta kyllä suurin osa uuneista on edelleen niitä läpisyötöllä viimeisen puolustajan ohi ja läheltä takakulmaan -tyylisiä settejä. Pro Evolution Soccereista etenkin nimenomaan vitonen haastoi pelaajan virittelemään tilanteita ajatuksen kanssa ja taktisesti ja yrittämään luovia ratkaisuja, mistä on kyllä annettava roimasti propseja.
Täytyy kyllä myöntää käsi sydämellä, etten itse ole urheilupelien osalta mikään nettimähinäfanaatikko, vaikka Live onkin sinänsä varsin toimiva systeemi. Pelaan käytännössä aina joko tekoälyä tai kaveria vastaan, ja nettipeli tuntuu lähinnä korvikkeelta sille, ettei ketään pelihaluista ole lähistöllä. EA:n urheilupelit keskittyvät sellaisenaan todella voimakkaasti kaikenlaiseen nettipelailuun ja Liven ympärille, enkä ole kyllä itse saanut siitä puolesta niin paljoa irti.
15.10.2011 klo 20.19
Rekisteröitynyt 11.04.2007
15.10.2011 klo 20.46
Tätä on tullut kyllä mietittyä monesti, että miksei 45 minuutin puoliaikoja saa säädettyä päälle. Olisi mielenkiintoista vedellä vaikka vain yksi tai kaksi matsia brenkuttelun ohessa kaveria vastaan sen sijaan että vääntää useampia vartin kestäviä kamppailuja, jotka eivät kuitenkaan anna kovinkaan realistista kuvaa keskiverron jalkapallo-ottelun rakenteesta ja rytmistä.
Itse kuulun siihen kummalliseen vähemmistöön, joka joskus muinoin pelasi kaikkia urheilupelejä mahdollisimman "autenttisesti". Ysäri-FIFAt menivät lähes aina 45 minuutin puoliajoilla, vaikka ne oli oikeasti suunniteltu varmaan neljän minuutin puoliaikoja varten. FIFA 2002 taisi olla ensimmäinen peli, jossa oli oikeasti pakko laittaa lyhyemmät puoliajat, koska tekoäly teki törkeitä huijausmaaleja jatkuvalla syötöllä. Seuraava pelaamani EA:n jalkapallopeli taisikin olla sitten Euro 2004, jossa ei täysimittaisia otteluita sitten enää pystynytkään pelaamaan, mikä oli suurehko pettymys.
No, olivathan nuo pelit toki melko hirveitä täysimittaisiin peleihin, mutta ainakin mukana oli mahdollisuus pelata täydet 90 minuuttia. PESsin myötä ideaaliseksi ottelun kestoksi on henkilökohtaisesti myöhemmin vakiintunut se 20-30 minuuttia, mutta on kieltämättä lähinnä tekijöiden laiskuutta, ettei 45 minuutin puoliaikoja voi edes valita. Minusta on esimerkiksi täysin naurettavaa, jos joku pelaa jalkapalloa kahden tai kolmen minuutin puoliajoilla, mutta jostakin syystä se on silti mahdollista.
Täytyy kyllä myöntää käsi sydämellä, etten itse ole urheilupelien osalta mikään nettimähinäfanaatikko, vaikka Live onkin sinänsä varsin toimiva systeemi. Pelaan käytännössä aina joko tekoälyä tai kaveria vastaan, ja nettipeli tuntuu lähinnä korvikkeelta sille, ettei ketään pelihaluista ole lähistöllä. EA:n urheilupelit keskittyvät sellaisenaan todella voimakkaasti kaikenlaiseen nettipelailuun ja Liven ympärille, enkä ole kyllä itse saanut siitä puolesta niin paljoa irti.
Joo, sama juttu. Vaikka online-kausipelimuoto nykyään löytyykin sekä FIFAn että PESsin puolelta, on nettipelaaminen silti pidemmän päälle aika päämäärätöntä hupia, joka on tai ei ole hauskaa varttitunti kerrallaan vastustajasta riippuen. Pitkäaikaiset tavoitteet puuttuvat, eikä oman nimen seuraaminen jollakin top-listalla minun mielestäni oikein riitä motivaatioksi. Syvällisempi ja pitkäkestoisempi yksinpelimoodi koukuttaa huomattavasti enemmän, pelasi sitä sitten yksin tai yhteistyönä kaverin kanssa.
15.10.2011 klo 22.19
Noniin, lopettakaapas tämä asiallinen keskustelu, se kun ei oikein sovi v2:sen tyyliin, ja alkakaa järjetön kilpailevan tuotteen bashaaminen ja flamewarit.
Täytyy kyllä ihmetellä tätä. Todistaa että futis ei kiinnosta niitä peruskommentoijia Codeineen ja koneineen
16.10.2011 klo 01.08
Joo, sama juttu. Vaikka online-kausipelimuoto nykyään löytyykin sekä FIFAn että PESsin puolelta, on nettipelaaminen silti pidemmän päälle aika päämäärätöntä hupia, joka on tai ei ole hauskaa varttitunti kerrallaan vastustajasta riippuen. Pitkäaikaiset tavoitteet puuttuvat, eikä oman nimen seuraaminen jollakin top-listalla minun mielestäni oikein riitä motivaatioksi.
Njaa. Itselleni nettipeli on juuri se homman juju. Olen kyllä toki pelannut Fifoja yksinpelinäkin enemmän kun olisi tarpeellista. Muutamakin 4. divarin (vai mikä league 2 se nykyään onkaan) porukka on tullut nostettua managerimoodissa Valioliigan mestariksi. Mutta kyllä kovin juttu oli kun sain Fifa 11:ssa online ranking levelin 25. Ok, siinä joutuu usein ragequitatuksi johtoasemassa ja monesti tapaa molopäisiä pelaajia jotka tehdyn maalin jälkeen eivät edes yritä pelata vaan vain kuluttaa aikaa.
Silti, olen valmis tulemaan quitatuksi kymmenessä pelissä jos se yhdestoista on eeppinen kahden taitavan ja osaavan tekijämiehen koitos jossa tilanteet vaihtelee ja taidot punnitaan loppuun asti. Vielä jos sellaisen pelaajan kanssa saa vääntää useamman ottelun putkeen niin sehän on jo parempaa kuin huono seksi.
16.10.2011 klo 17.59
16.10.2011 klo 18.05
Sinänsä täysin käsittämätöntä miten potkupallopelille voidaan antaa yli 90-pistettä oli se sitten kuinka hyvä vain. NHL 12:sta vois ehkä antaa sen 91, tälle ehkä noin 68.
Mitä?
Rekisteröitynyt 04.04.2007
16.10.2011 klo 18.22
Sinänsä täysin käsittämätöntä miten potkupallopelille voidaan antaa yli 90-pistettä oli se sitten kuinka hyvä vain. NHL 12:sta vois ehkä antaa sen 91, tälle ehkä noin 68.
Joo aivan käsittämätöntä!
17.10.2011 klo 22.58
Sinänsä täysin käsittämätöntä miten potkupallopelille voidaan antaa yli 90-pistettä oli se sitten kuinka hyvä vain. NHL 12:sta vois ehkä antaa sen 91, tälle ehkä noin 68.
Joo aivan käsittämätöntä!
no onhan se totta kun katsotaan koristakin. ihan sama miten hieno grafiikka ja tunnelma, tekoäly, moodivalikoima yms kun tärkein osa peliä eli korinteko on aina sitä samaa "paina nappia tarpeeksi kauan"x50 matsissa. sama homma amerikkafutiksessa jota pelatessa 80% ajasta menee taktiikkaruudulla
futis on seuraava jonossa. siinä missä NHLssä voi tehdä hienoja kuvioita ja maaleja niin futis koostuu siitä että pääsee 100 metrin päähän maalista, vetää vähän kierteellä ja SIELLÄ ON GOAAAL!
19.10.2011 klo 05.24
Tälläkään ei olisi suurta merkitystä, jos nettipeli toimisi. Mutta kun ei toimi juuri noiden henkilöiden takia, jotka eivät yritä mitenkään pelata kunnon jalkapalloa, vaan yrittävät vain voittaa mahdollisimman helpolla tavalla. Okei, kyllähän itsekin noita keinoja voi käyttää, mutta kun ei kiinnosta. Tähän päälle järkyttävä lagi yli puolissa matseista, vaikka connection palkki näyttää kolmea vihreää, on peli silti järkyttävän nykivää ja pätkivää.
Valikot ovat nykypäivän standardeilla järkyttävän hitaat, kömpelöt ja raskaat. Esimerkkinä vaikka Team Management. On käsittämätöntä, miten kaksinpelissä toisen pelaajan tehdessä vaihtoja ja painellessa nappeja peli nykäisee joka kerta sekunnin verran, jolloin toinen pelaaja ei voi painaa mitään nappia. Ja tämä tosiaan toimi kunnolla jo PS2:lla PES-aikoihin. Ei ole koodarit tainneet kuulla rinnakkaisesta suorituksesta sanaakaan.
FIFA 10 tuli myytyä toukokuussa. FIFA 11 ensin joulukuussa, sitten ostettua takaisin helmikuussa futishimon vuoksi ja myytyä taas toukokuussa uudestaan. Mutta 12 lähti kuukauden pelailujen jälkeen toiselle onnettomalle omistajalle. Eikä oikeasti ole tulossa takaisin. Urheilupelihimoon pelataan sitten vaikka NHL 12, jossa on kaikki perusasiat saatu toimiviksi, ja peli oikeasti muistuttaa lajia ja tekoäly osaa enemmän kuin yhden pelikuvion.
20.10.2011 klo 02.51
Itse hurahdin uuteen Fifaan ensimmäisestä demopelistä ja rynnin kauppaan. Vaikka Fifa 11:ssa loistavat hetkensä olikin, ei sitä ollut pidempään kovinkaan hauska pelata ja viime vuosi menikin enemmän NHL:n parissa. Uusi Fifa käänsi asetelmat toisinpäin (vaikkakin NHL 12 toki myös on erinomainen). Kontrollit tuntuvat nyt paljon sulavammilta ja hienoja futishetkiä tulee ottelusta toiseen.
Omalla kohdallani pystyn antamaan hyökkäystekoälyn puutteet anteeksi, sillä hyökkäyspäässä on vaan niin pirun tyydyttävää rellestää kuvioita rakennellen sitä täydellistä vastustajan upottavaa volleyta tai läpisyöttöä odotellessa. Tänä vuonna futis on taas kivaa. Ja vielä se Burton Albion sinne Valioliigaan nostetaan!
19.01.2012 klo 15.01
Jos jotakuta kiinnostaa Pro Clubs -pelit omalla Virtual Prolla suhteellisen hyvässä seurassa niin saa ottaa yhteyttä. Tällä kertaa pakollisina vaatimuksina ovat Mumblen käyttäminen ( http://mumble.sourceforge.net/Main_Page ) ja täysi-ikäisyys mieluiten 20+.
Tiimissä on tällä hetkellä kolme pelaajaa eri ikäluokista ja eri puolilta Suomea ja etsimme lähinnä keskikentälle pelinrakentajaa ja mahdollisesti laituria / tehokasta hyökkääjää. Puolustaja/maalivahtikin/ANY(varauksin) tulee kyseeseen, jos kiinnostus ja taidot siihen positioon ovat korkeat.
Tiimi ei todellakaan ole mikään ammattimaisesti pelaava natsijoukkue joka haluaa olla maailman paras, vaan pelaamme rennosti yhteispeliä korostaen ja pienistäkin onnistumisista nauttien ja kannustaen säilyttäen pelaamisen riemun.
Mumble-puheohjelman käyttäminen mahdollistaa vaativampienkin kuvioiden suunnittelun etukäteen ja taktisen yhteisymmärryksen säilymisen kentällä. Olemme myös avoimia ehdotuksille taktiikoiden suhteen ja esim. voimme vaihdella halujen mukaan vapaapotkujen/kulmapotkujen antajia ym.
Ottakaa ihmeessä rohkeasti yhteyttä ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi ja keskustellaan lisää asioista ja kysymyksistä. Lisätkää Origin-nimi: Typooni ja laitan sitten Originissa jatkolinkit joukkueeseen ja meidän Mumbleen.
Alusta: PC
Ja FIFAa omistamattomille vinkki: http://ezykey.net/index.php?route=product/product&path=82 hinta 16,5€ ja toimii moitteettomasti. Otamme myös siis uusia pelaajia. joilla kokemusta demosta tai aikaisemmista FIFA-versioista/urheilupeleistä.
Kirjoita kommentti