Tulevaisuuden hardcore-elitistipelaaja ostaa pelejä. Sitten hän brassailee: joo, maksoin pelistä fyrkkaa, näin mä rullaan.

Age of Empires Online on tavallaan ilmainen tosiaikastrategia. Vakavissaan naksutteleva tietää, että naksuttelu on turhaa, ellei se johda toisten tappioon ja vaimojen vaikerrukseen. Täten peli ei aikuisten oikeasti ole ilmainen. Monipuolista ilmaista versiota voi tahkota kymmeniä tunteja tekoälyä ja muita pelaajia vastaan, mutta jos tahdot nimesi tilastoihin ja kouluttaa rajuimpia yksiköitä, ostat jotakin.

Arvostelija pääsi komentamaan hardcore-elitisti-sivilisaatiota, joten häntä eivät stressanneet rajoitukset varastotilassa, taikka se, että juuri ansaittua miekkaa ei saakaan sotureille antaa. Tekijöiden mukaan voittoa ei rahalla osteta, vaan peliä on pelattava pitkään, jotta maksullisen sisällön todelliset hyödyt näkyvät. Asia on suurinpiirtein näin. Myynnissä on aluksi kreikkalaisten ja egyptiläisten ohella yksi pelimuotokin. Puolen vuoden extrat (Season Pass) voi ostaa niinkin edulliseen pakettihintaan, kuin sata euroa (?!).

Tässä rakennellaan kyliä ja sellaisia yksikköjä kuin keihäsmies, jousimies ja ratsumies. Jos tiedät, mikä mainituista yksiköistä toimii parhaiten toista yksikköä vastaan, osta StarCraft II.



Farmville-veteraaneille sataa mannaa taivaasta. Tämäkin on sosiaalinen yksinpeli. Kaikilla on oma kaupunki. Muut voivat tulla kyläilemään ja ostoksille, mutta kukaan ei voi hyökätä. Pääkaupungissa säädetään ja sisustetaan. Tarjolla on huikeat määrät ostettavaa ja tutkittavaa ja rakennettavaa. Rahaa, materiaaleja, valtiaspisteitä ja kokemuspisteitä ropisee erillisistä tehtävistä, joita on ennen pitkää valittavana listaksi saakka. Lisää! Mulle!

Useita tehtäviä voi pelata yhteistyössä toisen kanssa. Julkaisupäivän molemmin puolin en onnistunut tätä kokemaan tehtävä- ja pelaajamäärästä johtuen. Jos pelaajia pari sikiää, yhteisö varmasti räjähtää kasvuun, kun rutiineihin saadaan inhimillistä kosketusta. Vai miten on? Kun löysin vastustajan kaksintaisteluun, minulle ja koko pelille haistatettiin pitkät. Minä kokenut kykenin päivittämään yksiköt ja tekemään sotalaivoja ja muurinmurtajia. Vastustaja-parka ei ollut vielä ansainnut lisää - ja lisää - ja lisää! Aina vaan lisää! Mulle!

Jos Age of Empires Online pitäisi ottaa vakavasti, sanoisin minä, jolla on elämänhallintaongelmia StarCraftista johtuen, että peli on arvotonta roskaa. Ei oteta tätä vakavasti. Tämä on puuhastelua. Jos mukana on tarina tai huumoria, en huomannut, mutta yleisilme on värikäs ja koominen. Mieli lepää. Ruokaa, puuta, kiveä ja kultaa on kerättävä oikeassa suhteessa. Siispä koulutat työläisiä niin kauan, että olet ökyrikas. Kun olet, teet helposti maksimitehokkaan armeijan ja jyräät tekoälyn. Koukkuun on helppo jäädä, jos ei ole muutakaan tekemistä.

Lykätty jyräys on turhan tehokas taktiikka ihmisiäkin vastaan. Kaupungintalo puolustaa yksinään koko kaupunkia ensimmäisinä minuutteina, kun on perinteisesti yllätyshyökkäysten aika. Hän joka haistatteli saapui kylääni kunnon pataljoonan kanssa. Ystävällisesti hän kuoli pois tekemättä lainkaan vahinkoa. Vasta tämän jälkeen aloin tehdä ylivertaisia yksiköitäni, jotka niinsanotusti pyllyrakastelivat joukkoja, joita haistattelija tuotti osaavasti hyvällä rytmillä. Heh heh, viihdettä. Mulle!

Kerran aamuyöllä hakkasin hiirestäni irti palasen, koska StarCraft, joten osaan arvostaa rennompaa kamaa. AoE Online herätteli raivosoluja vain kerran, kun tämä - netin vaativa - yksinpeli päätti huoltaa servereitä, tai jotakin. Ammattilaiset varmasti ymmärtävät pitää katkot minimissä, mutta teoriassa puolen tunnin rakentelu voi mennä harakoille.



Kartanhallinnassa voi olla tekemisen makua. Varastojen avulla työläiset keräävät kamaa mistä vain. Tämä on arvaus, mutta ehkä tasaväkisessä väännössä on huolehdittava, että vihollinen pysyy nöyrästi omalla alueellaan. Toisten lebensraumia voi rajoittaa tykkitorneilla ja muureilla. Ylimääräisen sotilastukikohdan rakentaminen kannattaa jo siksi, että voit rakentaa muurinmurtajat seudulla, jossa niitä tarvitaan. Tämä on muodollisesti pätevää pelaamista, jo vain. Käyttöliittymä on toimiva ja niin edelleen. Se on se tasapaino, joka on vinkurallaan joka suhteessa.

Onnistuin pysymään hereillä niin kauan, että tietokone alkoi pistää hanttiin. Se ei osaa kuin huijata. Tekoäly teleporttaa itselleen täydennysjoukkoja niin häpeilemättä, että jos löydät paikan, voit jättää siihen armeijan ja lähteä kahville, kun joukkosi keräävät kokemuspisteitä. Kun tietsikka ensi kertaa melkein tuhosi rakennukseni, pulssini melkein nousi viikon hidastuttuaan. Tuosta hetkestä eteenpäin sain tehdä töitä ja peli osittain pelasti kasvonsa.

Makro on sitä, kun haalit resursseja, ja mikro sitä, kun ohjaat yksiköitä osaavasti. Jos teet pelkästään jousimiehiä ja peräännyt pari askelta aina, kun he lataavat jousiaan, voitat helposti heppamiehetkin, joista jouskarit näkevät painajaisia. Tiedättekö ihmiset, mikä tuo on? Tuo on yksinkertaisin mikrotaktiikka, jolla ihmiset pärjäävät StarCraftissa, ja monimutkaisin tempaus, jonka keksin Age of Empires Onlinessa.

Tietenkään en kokeillut kaikkia yksiköitä. Saat oppia ja ansaita ja viritellä ja kuorsata ja säpsähtää ja kahden tunnin päästä saat taas erinäköisen yksikön. Muista palkata myös neuvonantaja - niin työläisesi keräävät kiveä 10% nopeammin! Kuten Farmville ja kumppanit, Age of Empires Online panostaa mielihyväkeskusten pinnalliseen kutitteluun. Lisää, lisää. Mitäpä siitä, jos puolustus- ja hyökkäystehtäviä voi pelata samalla tavalla, kun saat palkkioksi lisää.



Ilmaispelejä täytyy arvostaa. Age of Empires Online takuulla tyydyttää tarpeesi "pelata jotakin sellaista". Minä kehitän kerran vuodessa tarpeen "pelata jotakin nettiräiskintää". Suoralta kädeltä en osaisi sanoa, mitä menetin, kun en maksanut viittäkymppiä pelistä, tai edes euroa premium-konepistoolista. Jos tahdot olla "joku keisari" tai "jotakin sinnepäin", asenna jo Age of Empires Online. Sen saa täältä.