Enpä uskonut tätä peliä arvostelemaan ryhtyessäni, että kyseessä olisi hyvin todennäköisesti viimeinen Colin McRae -sarjan rallailu. Valitettavasti kuitenkin ex-maailmanmestari poistui keskuudestamme helikopterionnettomuudessa vain muutama päivä tämän pelin PS3-version julkaisun jälkeen, mikä on omalla tavallaan ironista, sillä varsinaisen leipätyön puolella tilaisuuksia hengen menettämiseen oli likimain päivittäin. Elämä kuitenkin jatkuu ja meillä on omat muistomme Colinin urasta sekä pelisarja, joka alkoi PlayStation 1:n valtakaudella aikalaisekseen varsin realistisena rallipelinä. Se oli aikanaan mukana nostamassa Codemastersia entisestä halpapelifirmasta arvostetuksi julkaisijaksi. Kaikesta päätellen kauppa kävikin mukavasti, sillä uudet versiot saatiin käytännössä vuosittain. Jossain vaiheessa kuitenkin peliin iski NHL-tauti, uudet versiot olivat vain saman toistoa, ja Richard Burnsin - hänkin sittemmin edesmennyt - nimikkoralli vei realismivaltikan Colinin ulottumattomiin.



Niinpä soppa on päätetty laittaa kokonaan uusiksi. Entisen maailmanmestaruustilan sijasta tarjolla on nyt uramoodi, jossa perinteisten WRC-autojen lisäksi on tarjolla paitsi takavetoklassikoita ja rallicrossia myös suoranaista maastoajoa, USA:ssa suosittuja mäkikisoja ja jopa rekkarallia, niin perverssiltä kuin se kuulostaakin. Kokonaisia ralleja ei uratilassa tarvitse ajaa pitkään aikaan, vaan haastekisat ovat 1-2 erikoiskokeen mittaisia repäisyjä. Palkinnoksi jaetaan rahaa, jolla voi sitten ostella uusia autoja kisoihin tai erilaisia maalipintoja niihin. Jälkimmäisten hyödyllisyys on kyseenalainen, mutta näyttäähän Mitsubishi Lancer Evo IX toki makeammalta Ralliartin kuin jonkun neverheard-sponsorin väreissä. Autovalikoimassa on kuhunkin kisaluokkaan muutamia eri vaihtoehtoja, joista heikkotehoisimman saa usein ilmaiseksi ja paremmista joutuu pulittamaan euroja. Suurta riemua itäautodiggarissa aiheutti Kamaz-kuormurin esiintyminen pelissä.

Ralliosakilpailuiden tunnelma on tuttua ja turvallista. Nuotit tulevat vanhalla kunnon vaihdeperiaatteella, jolloin outojakin ratoja on helppo posottaa tuhatta ja sataa. Radoissa on huimia korkeusvaihteluita ja hyppyjä, joissa autoa paiskotaan armotta ylös, alas ja ympäri. Ohjaamonäkymästä ajaminen sujuu hyvin - lukuun ottamatta maastoautoja, joissa on sinällään realistinen teräshäkki näkökentän edessä. Aitoa tunnelmaahan se toki luo, mutta samalla rataa on likimain mahdoton nähdä. Lopputuloksena turhautunut pelaaja päätyy pian arcade-rymistelemään takanäkymästä.



Ralli- ja maastorata-autojen välillä on myös valtava ero ohjattavuudessa. Siinä missä nelivetoiset WRC-ohjukset sekä klassikkoautot nielevät tienpintaa täsmällisesti ja luistotkin ovat hallittuja, voi rantakirppuja ja viriteltyjä pick-upeja ajaessa mennä sormi pahemman kerran suuhun. Ajotuntuma on jotain lähes ja täysin holtittoman väliltä, ja autoilla ajoon on opeteltava ihan oma logiikkansa. Itse voitin näytöstyyliin perinteisiä kisoja Clubman-vaikeustasolla, mutta maastoradoilla tuloksena oli yritystä ja etenkin kolaria toisen jälkeen. Jotain näiden ääripäiden väliltä ovat sitten Rally Raid -autot, joilla ajetaan aavikkoerikoiskokeita. Tiukassa nipussa kaahailu kymmenien tonnien nelivetokuormurilla onkin varsin kokemisen arvoista. Mäkikisoissa käytetyt rekat taas käyttäytyvät yllättävänkin normaalisti.

Autojen vaurioituminen on pelissä isossa osassa. Peltivaurioita syntyy vähän väliä, ja vaikeustasosta riippuen vaikutus menoon on vain kosmeettinen tai suurempi. Jo varhaisessa vaiheessa mukana on kuitenkin myös ns. terminal damage, eli pahemman luokan mälli, joka keskeyttää kisan siihen paikkaan. Olen suorastaan kaivannut tätä vaihtoehtoa peleihin, sillä jos autonsa romuttaa, voi useimmiten syyttää vain itseään. Itselleni on elävästi piirtynyt mieleen erään ralliradan kohta, jossa vasemmalle kaartuvan alamäen jälkeen mennään läpi rautaportista... tai ainakin Mitsun suurin osa meni siitä läpi. Vasen etupyörä ja iso osa koria sen sijaan jäivät toiselle puolelle odottelemaan.



Lisänimen mukaisesti rapa lentää Colinin rallipoluilla. Hiekka pöllyää, autot pölyyntyvät hienosti ja ajaessa meininki on muutenkin railakasta. Autoista irtoilee myös osia herkullisesti. Valitettavasti uusintatilassa tästä magiasta häviää iso osa, kun pelaaja huomaa, että autot liukuvat radan päällä jättämättä juuri renkaanjälkiä. Lisäksi jostain käsittämättömästä syystä peli kulkee 99 % sujuvasti ajaessa, mutta tahmailee jatkuvasti uusinnassa. Kalliiseen telkkariin törsänneet saattavat myös pettyä siitä, että näyttötila on "vain" 720p.

Peli mainostaa kannessa yli 100 pelaajan verkkopelejä. Kuulostaa hyvältä, mutta itse en ainakaan löytänyt muuta kuin aika-ajoa, jossa muita pelaajia ei edes näkynyt, ja tämän ohjekirjakin vahvistaa. On aika helppo luvata vaikka 1000 pelaajaa kerrallaan, jos heidän välillään ei tapahdu muuta kuin aikojen tallentamista. Sinällään oli kyllä jännittävää ajaa isoa joukkoa vastaan, mutta vielä jännittävämpää olisi ollut vaikka muutama pelaaja rallicrossissa samaan aikaan, se kun jo muinaisessa Xboxin RalliSport Challenge 2:ssa toteutui.



Jos tämä todellakin jää viimeiseksi Colin-peliksi, on tunnelma hieman ristiriitainen. Visuaalinen ulkoasu on kenties komeimpia mitä rallipeleissä on nähty, mutta sisällössä on valittu vähän kaikkea -linja. Peli raapaisee hiukan sitä ja tätä lajia, yrittämättä keskittyä mihinkään erityisemmin. Kaupallisesti on varmaan mielekästä hämmentää soppaa, kun ahkerinkaan fani enää tuskin muistaa, mitä eroa 04- ja 05-painoksilla oli, mutta vastaavasti ralliin muutenkin kuin "kivana ajeluna" suhtautuva häiriintyy siitä, että Colinin nimikkopelissä ajetaan lajeja, joita Colin ei koskaan harrastanut. Autot ovat virallisia, mutta FIA-lisenssiä pelillä ei ole (keksityt suomalaisnimet kuljettajistossa ovatkin kohtuullisen huvittavia). Näin koko homma on ikään kuin jonkinlaista ralliautoilufantasiaa, jota kyllä jaksaa huristella aikansa, mutta pitemmän päälle jatkuva lajista toiseen pomppiminen alkaa puuduttaa.