Kun Nintendo Wiitä ensimmäistä kertaa esiteltiin, haaveili varmasti lähes jokainen toiminta- ja taistelupelien ystävä huitovansa Wii-ohjaimella miekan lailla, kuin suomalainen samurai konsanaan. Lisätuulta purjeisiin toi Ubisoftin hehkuttama Red Steel, joka ei kuitenkaan pystynyt lupauksia täyttämään - tiedän vain yhden henkilön, joka siitä tosissaan piti. Kun liikeohjausta tehostava MotionPlus-palikka julkaistiin toivo kuitenkin heräsi uudelleen ja Ubisoftkin uudisti lupauksensa pelin jatko-osan myötä. Jokohan nyt?



Sankarimme aloittaa pelinsä raahautumalla ei-vapaaehtoisesti moottoripyörän perässä roikkuen halki Nevadan autiomaan. Tilanteesta pois pääsy ei ole ongelma eikä mikään, mutta hötäkässä armas katanamiekka joutuu pahisten haltuun. Pienemmistäkin syistä on pistetty kansaa sylttytehtaalle, joten kaverimme lähtee vanhan viisaan opettajansa opeilla ja aseilla varustettuna taistoon Jackal-jengiä ja sen pääpomoa Paynea vastaan. Koko tarina ei ole kuitenkaan siinä...

Red Steel 2 on pistetty huolella uusiksi, eikä ykkösosan elementeistä ole jäljellä kuin ripaus, jos sitäkään. Tapahtumapaikka on uusi, hahmot ovat uusia, graafinen tyylikin on uusittu - tai ainakin hiottu - ja erityisesti pelimekaniikkaa ja taisteluja on viilattu reilusti. Kahakoinnin uudet jipot opitaan Jian-sensein avustuksella ja temppuja tulee vähitellen lisää. Taistelu on moninkertaisesti viihdyttävämpää ja toimivampaa kuin ykkösosassa ja hetken harjoittelun jälkeen isonkin jengijoukkion keskeltä suoriutuu ketterästi pyssyn, miekan ja lopetusliikkeiden avustuksella. Erikois- ja lopetusliikkeet lisäävät sankarifiilistä.

Edellinen kappale viitanneekin jo siihen, että kontrollit ovat jotakuinkin kunnossa. Vieläkään Wii Remotesta ei tule taianomaisesti käsivarren jatkeena olevaa oikeaa katanamiekkaa, mutta nyt se ainakin tekee suurinpiirtein sitä, mitä sen voisi kuvitellakin tekevän. Vain toisinaan huitomiseen turhautuu, kun Wii mietiskelee syntyjä syviä pelaajan viuhtoessa heinämiehen lailla. Alkupuolella immersion särkevät keskelle ruutua ilmestyvät mallityttövideot, jotka kehottavat tekemään Wii Remotella laajoja liikkeitä - loppupuolella särkevät pelaajan olkapää ja kyynärpää.



Teemoiltaan ja maisemiltaan Red Steel 2 on samuraielokuvan ja westernin sekoitus - mieleen tulevat mm. Borderlandsin tunnelmat, varsinkin kun cel-shading on tässäkin käytössä. Wii-peleissä kyseinen teknologia onkin kuin kotonaan. Vaikka yksityiskohtia ei tietenkään ole samaa määrää kuin tehokkaampien konsolien peleissä, on puoliautioista villin lännen kaupungeista saatu yllättävänkin tunnelmallisia. Ubisoftilla ollaan otettu reilusti itseään niskasta kiinni ja saatu aikaiseksi yksi miellyttävimmän näköisistä ja kuuloisista Wii-peleistä.

Valitettavasti peli kaatuu vähän siihen, että alustana on juuri Wii ja mieleen tulee, että mahtaako seuraava Red Steel ilmestyä Playstation Movelle tai Xbox Project Natalille. Kaikesta tyylikkyydestä ja toimivuudesta on saanut kärsiä sitten itse pelaamisen monipuolisuus. Juoni pitää hetken aikaa otteessaan, mutta varsin nopeasti totuus sen takaa paljastuu: taistelu, taistelu, hae uusi tehtävä tukikohdasta, talsintaa, taistelu, talsintaa, hae uusi tehtävä, tylsistyntää. Vaikka hahmon kävelyttämisessä on oma viehätyksensä ja piilotettua kerättävää löytyy joka laatikon sisältä, ei voi välttyä aivan siltäkään fiilikseltä, että raideräiskinnästä on jätetty raiteet pois ja pelaaja hoitaa senkin työn.



Pienenä pelastuksena satojen laatikoiden tonkimiselle on kuitenkin niistä kerääntyvä käteinen, jonka myötä peliin on ujutettu roolipelimäistä hahmonkehitystä. Moinen alkaa olla jo vakiokamaa jokaisessa räiskintäpelissä, joten ehkä sen voi jo kohta lakata mainitsemasta.

Kymmentuntinen Red Steel 2 on ihan kelpoisaa aivot narikkaan -ajanvietettä, joka sopii vaikka alkulämmittelyksi Red Dead Redemption -sessioille länkkäritunnelmissa. Saapa nähdä, leviääkö western-trendi vielä laajemmallekin. Voisin veikata, että tällaisen esityksen myötä kolmososakin tulee ja siinä on saatu entistäkin enemmän asioita kohdilleen.