Kotimaisen Horsefly Gamesin uutukainen ei tyydy olemaan vain yksi tusinapeli muiden joukossa. Hyperdrive Inn on pohjimmiltaan seikkailupeli, joka kunnioittaa lajityypin perinteitä ja vetää siinä ohessa käden lippaan genren klassikkoteoksille. Pelkkää pastissia vanhoista peleistä ei kuitenkaan ole lähdetty rakentamaan, vaan tekijäpoppoo on ottanut tekemiseen reilusti kunnianhimoisemman lähestymistavan.


Hyperdrive Inn erottuu monellakin tavalla edukseen. Omintakeisen graafisen ulkoasun sekä yksityiskohtia pursuavan maailman lisäksi kehuja ansaitsee kokemusta jokaisella läpipeluulla muokkaava satunnaisuus. Tässäkään ei ole lähdetty tekemään päälle liimatulta tuntuvia purukumiratkaisuja, vaan satunnaisuus on valettu syvälle Hyperdrive Innin perustuksiin. Ja mikä parasta, homma toimii.



Tarinallisilta lähtökohdiltaan Hyperdrive Inn on hykerryttävä tapaus: pelin päähahmo Aino saa etäiseksi jääneeltä isältään kutsun saapua luokseen erikoislaatuiseen hotelliin, jonka johtajana hän häärii. Kyseessä ei ole perinteinen majoitusliike aamupalabuffetteineen, vaan isäukon hotelli pyörii korkealentoisella teknologialla, jonka myötä huoneita sekä majoituskapasiteettia on äärettömästi. Paikan päällä käy kuitenkin nopeasti selväksi, ettei kaikki ole kunnossa: isä on kadonnut hotellin loputtomiin syövereihin, epämääräiset hahmot juonivat jotain kulisseissa ja itse hotelli näyttää ajautuvan kaaokseen, joka uhkaa koko olemassa olevan todellisuuden rakennetta. Muutamien käänteiden jälkeen Aino on pakotettu jäljittämään kadonnutta isäänsä hotellin uumenista, jotta jatkuvasti kaaottisemmaksi muuttuva tilanne saataisiin takaisin hallintaan.


Käytännössä pelissä siis juostaan ympäri ääretöntä hotellia kadonnutta isäukkoa etsien. Tässä yhteydessä selvitellään hotelliin liittyvää mysteeriä, kohdataan enemmän ja vähemmän erikoisia hahmoja sekä ratkotaan logiikkaan pohjautuvia pulmia.

Juonikoukerot toimivat muodostaen loogisen kehyksen tapahtumille. Pientä napinaa aiheuttaa lähinnä tarinankuljetukseen liittyvä kömpelyys, sillä juonta viedään eteenpäin kankeiden dialogiruutujen sekä ajoittain pitkiksi äityvien tekstimaratonien voimin. Ongelmaa tästä ei silti muodostu, sillä pelimaailman runsaus on se juttu, joka viimeistään kaappaa pelaajan mukaansa. Äärettömässä hotellissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että setuntuu lähes hengästyttävältä.



Hyperdrive Inn on mielikuvituksen juhlaa. Jokainen pelitasona toimiva “huone” on oma mikromaailmansa, jossa voi kohdata mitä tahansa. Herkullisia ja huumorilla vuorattuja viittauksia meidän omaan todellisuuteemme syydetään pelaajan niskaan jatkuvalla ryöpyllä. Vastaan voi tulla esimerkiksi epäilyttävän tutun näköinen poliittinen hahmo rapakon toiselta puolelta, toisaalla joku saattaa retkottaa nurkassa Pelit-lehteä lukien ja voipa hotellin käytäviltä yhyttää kaksi tuttua tähtilaivan kapteenia kiistelemässä mitättömistä pikkuasioista. Bonuksena päästään myös pelaamaan mainioita minipelejä, jotka myös osaltaan iskevät silmää todellisille pelinimikkeille.


Satunnaisuus on hienolla tavalla upotettu osaksi pelikokemusta, sillä vastaantulevat tasot arvotaan jokaisella pelikerralla. Sen myötä yksikään läpipeluu ei ole aivan samanlainen. Mainospuheiden mukaan peliin on luotu erilaisia tasoja suuret määrät, mikä on helppo uskoa todeksi. Vaikken arviota varten ennättänyt kokeilla useampia läpäisyjä, vahvistavat pelistä jaetut kuvat ja videopätkät puheet sisällön runsaudesta. Niissä nimittäin näkyi älyttömät määrät maisemia, joita en omien pelisessioideni aikana kohdannut.

Ratkaisu toimii hienolla tavalla. Vaikka pelin runko säilyy tietyllä tavalla muuttumattomana, houkuttelee peli laittamaan uuden kierroksen silmään, jotta kaiken mahdollisen voi kokea. Jokainen toki tietää, ettei peli voi aidosti olla ääretön, mutta illuusio tästä on luotu uskottavasti.



Suurin yllätys on se, kuinka yksinkertaisella pelattavuudella näinkin kunnianhimoinen teos pyörii. Pelaaminen itsessään on hyvinkin simppeliä. Sivusta kuvattua pelihahmoa ohjataan nuolinäppäimistä, toimintoja voidaan suorittaa kahta eri nappia painamalla. Ne liittyvät valikkonäkymän selaamiseen sekä erilaisten asioiden tai hahmojen kanssa vuorovaikuttamiseen. Hyperdrive Inn ei heitä heitä pelaajaa sivuraiteille sotkemalla mukaan tarpeettomia tai monimutkaisia pelillisiä ominaisuuksia, vaan fokus pidetään tiukasti pulmissa ja niiden selvittelyssä. Ratkaisu toimii erinomaisesti nostamalla rikkaan maailman sekä pääosin mainiosti toteutun pulmanratkonnan niiden ansaitsemaan valokiilaan.


Pelimekaniikka mahdollistaa myös teoksen jatkojalostuksen. Hiirivetoisempien point and click -pelien ongelma on se, että näitä on kömpelö pelata ohjaimella. Hyperdrive Inn välttää kyseiset sudenkuopat, sillä valittu toteutustapa mahdollistaa pelin siirtämisen myös konsoleille.



Mielenkiintoinen toteutus ulottuu myös pelin ulkoasuun. Hyperdrive Inn ei prameile ultrarealistisilla grafiikoilla, vaan lähestymistapa on miellyttävän persoonallinen. Pelin tekstuurit hyödyntävät kangasmateriaaleja, joita on skannattu lopputuotteeseen satoja erilaisia. Mielenkiintoinen ratkaisu tekee pelistä upean näköisen tuoden hyvällä tavalla mieleen vanhan ajan lastenohjelmat. Samaa hellyttävää kotikutoisuutta nähdään myös dialogiruutujen piirroshahmoissa, jotka sopivat hienolla tavalla pelin yleisilmeeseen.


Lopputulos on kaikin puolin sympaattinen ja yksinkertaisuudestaan huolimatta näyttävä. Tekijöillä on myös selkeästi ollut silmää yksityiskohdille, sillä näennäisen simppeleistä lähtökohdista on luotu osiensa summaa suurempi kokonaisuus. Pelissä nähtävät maisemat ja tapahtumapaikat ovat pääosin niin komeasti toteutettuja, että niitä on pakko jäädä ihmettelemään pidemmäksikin aikaa. Taustalla soiva musiikki tukee tunnelmaa juuri oikealla tavalla, vaikka jääkin hieman graafisen ulkoasun varjoon.



Hyperdrive Inn toimii monella tasolla, mutta sillä on myös ongelmansa. Muutamien tympeiden bugien (jotka onneksi korjaantuivat päivitysten myötä) lisäksi pelistä löytyvien pulmien haastavuuskertoimet heittelevät turhankin voimakkaasti. Pääasiassa pulmat tosin ratkesivat suhteellisen vaivattomasti paikkoja koluamalla sekä erilaisia vaihtoehtoja pohtimalla. Huonerakenne myös rajaa ne selkeästi tiettyyn tilaan, minkä myötä ei tarvitse pohtia, täytyykö pulmien ratkaisemiseksi lähteä etsimään vaikkapa jotain aiemmin missattua vihjettä. Kaikki tarpeellinen ongelmien ratkomiseksi löytyy läheltä.


Tietyt pulmat ovat kuitenkin erittäin kiperiä. Erityisesti numeroihin pohjautuvat arvoitukset tuottivat itselleni suuria haasteita ja samalla aktivoivat traumaattiset muistot peruskoulun matematiikan tunneilta. Eräänkin numerolukon kanssa taistelin useamman illan ajan. Ja vaikka se lopulta ratkesikin, niin silti pitkään samassa kohdassa jumiminen söi osansa peli-ilosta ja onnistumisen riemusta. Vastaavanlaisia, lukuja pyöritteleviä ongelmia tuli vastaan turhankin paljon. Toki nämä jumiutumiset todennäköisesti ovat vain osoitus omasta surkeasta numeropäästäni eikä muilla välttämättä vastaavia haasteita ole, mutta silti asia jäi kaihertamaan - erityisesti siksi, koska suurelta osin pulmat olivat kekseliäästi sekä sopivan kepeästi toteutettuja.



Pienistä ongelmistaan huolimatta Hyperdrive Inn on yksi mielenkiintoisimmista peleistä, joita viime vuosien aikana on tullut vastaan. Testiversiota vaivanneet bugit sekä muutamat ilontappajapulmat eivät onnistu peittämään sitä tosiasiaa, että Hyperdrive Inn on väkevästi toteutettu ja viihdyttävä kokonaisuus. Sitä voi helposti suositella jokaiselle, joka haluaa haastaa itseään pulmanratkonnan saralla ja siinä ohessa ihastella upeasti toteutettua ja rikasta pelimaailmaa. Eikä pelattavakaan aivan heti lopu kesken, kiitos pelin satunnaisuutta hyödyntävän rakenteen.

Hyperdrive Inn on hieno osoitus siitä, että edelleen on mahdollista luoda pelejä, jotka aidosti erottuvat massasta.

PC-tiedot: AMD Ryzen 5 3500U, AMD Radeon(TM) Vega 8 Graphics (5 GB), RAM 8 GB