Massive Entertainmentin kehittämä Star Wars Outlaws on ideatasolla täydellinen peli. Kukapa nyt ei haluaisi seikkailla legendaarisen elokuvasarjan luomassa universumissa avoimen maailman toimintaseikkailupelien hengessä, tutkia sen monipuolisia planeettoja ja kohdata tuttuja sekä tuntemattomia hahmoja?


Star Wars Outlaws onnistuikin hyvästä syystä nostattamaan hypekertoimet tähtitieteellisiin mittasuhteisiin. Tämä on juuri sellainen peli, josta jokainen Tähtien sota -elokuvia katsonut on unelmoinut! ...lopputuote ei vain valitettavasti vastaa suuriin odotuksiin, vaikka kyseessä ihan mukiinmenevä peli onkin.



Star Wars Outlaws sukeltaa nimensä mukaisesti lain nurjalle puolelle. Valomiekkoja heiluttelevien jediritareiden sijasta pelin pääosaan nostetaan kaukaisen galaksin alamaailman rikollissyndikaatit, niiden kaikenkarvaiset jäsenet sekä eri järjestöjen väliset valtataistelut - ja käydäänpä jossain taustalla myös imperiumin sekä kapinallisten välistä sotaa.



[HUOM! Juonikuvaus alla sisältää pieniä spoilereita pelin alkuvaiheista]

Päähahmona toimii pikkurikollinen Kay Vess, joka pyrkii elättämään itsensä laittomin keinoin samalla uneksien siitä yhdestä suuresta keikasta, joka turvaisi makoisan ja vaivattoman loppuelämän. Tämä mahdollisuus siunaantuukin, mutta vasta siinä vaiheessa, kun hän on suututtanut väärät tahot ja saanut peräänsä galaksin armottomat palkkionmetsästäjät. Lopulta uskalias ryöstökeikka ei tarjoa vain roppakaupalla mainetta ja mammonaa, vaan siitä muodostuu myös odottamaton ulospääsy epätoivoisesta tilanteesta.

Tarina ajaa asiansa luoden raamit seikkailulle. Mitään erikoista ei kuitenkaan ole luvassa, vaan monet juoneen liittyvät elementit jäävät vaisuiksi. Esimerkiksi pelin kiinnostavia hahmoja ei valjasteta kunnolla tarinan tueksi eikä niiden taustoja avata riittävästi. Muutamat yllättämään tarkoitetut juonenkäänteet saavat myös lähinnä tuhahtelemaan epäuskoisesti ja tiettyjen hahmojen lisääminen peliin tuntuu pahimman luokan fanipalvelulta. Tarinankerronta ontuu monella tavalla.



Pelimekaniikoiltaan Star Wars Outlaws muistuttaa hyvin paljon oikeastaan mitä tahansa AAA-luokan toimintaseikkailupeliä. Erityisesti yhteneväisyydet Assassin’s Creed -peleihin ovat ilmeiset. Kokonaisuuden runko tuntuukin hyvin tutulta: avoimessa maailmassa edetään erilaisia tehtäviä suorittaen samalla Kayn moninaisia taitoja hyödyntäen. Niitä onkin aimo liuta, sillä nuorelta rikollisen alulta taittuu kaikki mahdollinen räiskinnästä kiipeilyyn ja hiiviskelystä pulmanratkontaan. Mukaan on ympätty luonnollisesti myös mahdollisuus kehittää omaa hahmoaan, varusteita, kulkupelejä sekä aseita. Kaikki avoimen maailman peliin kuuluvat perusherkut ovat mukana.


Mukaan on ympätty myös muutama ominaisuus, jotka ansaitsevat erityiskehuja. Varsinkin Kayn uskollinen Nix-lemmikki on mainio lisä. Suloinen olento sulattaa olemuksellaan paatuneenkin pelaajan sydämen, minkä lisäksi pienestä apurista on oikeasti hyötyä. Nixin pystyy muun muassa usuttamaan vihollisten kimppuun, käskyttämään noutamaan kauempana olevia esineitä tai se voi avata oven pelaajan tavoittamattomissa olevaa nappia painamalla.

Kokonaisuutena pelattavuus siis toimii tarjoten sujuvan pelikokemuksen, jonka myötä Star Wars Outlawsia on tietynlaisesta tuttuuden tunteesta huolimatta ilo pelata. Vaan on mukana joukko ongelmiakin, joista toiset ovat suurempia kuin toiset.



Etukäteen mainostettu mainejärjestelmä jää lopulta pienempään rooliin, kuin mainospuheista olisi arvannut. Paperilla systeemi toimii siten, että Kayn toiminnat vaikuttavat tämän suhteisiin eri rikollisjärjestöjen kanssa. Hölmöilemällä maine tietyn porukan joukossa vähenee, hyödyksi olemalla taas nousee. Se puolestaan aiheuttaa erilaisia seuraamuksia. Hyvät välit tarkoittavat muun muassa vapaata pääsyä rikollisremmin alueille sekä alennuksia erinäisistä varusteista, huono maine taas sulkee monia ovia ja pahimmassa tapauksessa saattaa tappojoukot Kayn kannoille.


Ideatasolla järjestelmä vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta käytännössä vaikutus pelaamiseen on melko vähäinen. Päätarinan koukerot eivät pahemmin heiluttele asetelmia suuntaan tai toiseen, minkä lisäksi systeemiä on turhan helppo manipuloida edukseen. Hanttihommia ja sivutehtäviä tahkoamalla huononkin maineen saa käännettyä nopeasti vähintäänkin neutraaliksi, mikä häivyttää ominaisuuden merkityksen.

Toinen omituisuus on se, ettei mainejärjestelmä reagoi saatikka vaikuta pelin tapahtumiin tarpeeksi kokonaisvaltaisesti. Hyvänä esimerkkinä toimii tilanne, jossa aiemmin minuun lämpimästi suhtautuneen rikollisjengin asenne muuttui hyytäväksi kyseenalaisten toimieni takia. Vaikka mainemittari oli tippunut pakkasen puolelle, siitä huolimatta kyseisen syndikaatin jäsenet laittelivat minulle positiivisia kannustusviestejä ja tarjosivat lisätöitä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Vastaavanlaisia merkityksettömiä ominaisuuksia pelistä löytyy muitakin.



Suurin ongelma liittyy pelin tehtäviin, jotka ovat poikkeuksetta samasta puusta veistettyjä. Hyvällä pelattavuudella pelastetaan paljon, mutta kun jokaisessa tehtävässä kiipeillään, räiskitään ja hiiviskellään samaa kaavaa toistaen, alkaa se maistumaan nopeasti puulta. Puuduttavuutta lisää entisestään pelin kesto, sillä päätarinan läpäisyssä menee noin 20 tuntia, mikä vain alleviivaa tämän toisteisuutta. Kun soluttaudut ties kuinka monennen kerran imperiumin identtisiltä näyttäviin tukikohtiin, tekee loppuvaiheessa mieli heittää peliohjain sarlaccin kitaan.


Tätä taustaa vasten myös pelin avoimen maailman rakenne menee hukkaan. Asutuskeskusten ulkopuolella planeetat ovat valitettavan tyhjiä, eikä vapaalla seikkailulla tunnu saavuttavan mitään. Pahimmillaan avoin maailma tuntuu rasittavalta esteeltä, jonka lävitse täytyy samota päästäkseen suorittamaan tehtäviä, jotka itsessään ovat tympeää putkijuoksua. Pahin mahalasku vältetään pelin visuaalisella toteutuksella, sillä erilaiset planeetat ja tapahtumapaikat on toteutettu poikkeuksetta näyttävästi. Seikkailun nälkä pysyy yllä, sillä vastaan tulee toistuvasti maisemia, joita jää ihailemaan vielä pelin loppupuolellakin.

Piristystä tarjoavat myös avaruuteen sijoittuvat osuudet, joiden yhteydessä pääsee rymistelemään avaruusaluksen puikoissa. Vaikka osiot ovat suoraviivaista räiskintää, on toteutus sen verran napakka ja näyttävä, että ne tuovat mukavaa vaihtelua muuten ohkaiseen tehtäväpalettiin. Kukapa nyt ei haluaisi kanavoida sisäistä avaruushävittäjä-ässäänsä?



Star Wars Outlawsilla on selkeät ongelmansa, sillä hukattuja mahdollisuuksia ja puolivillaisia ratkaisuja nähdään läpi pelin ja ne heikentävät olennaisesti pelikokemusta. Lopputulos ei ole se Star Wars -messiaspeli, jota tästä vähän etukäteen toivottiin.

Siltikin perusjämäkkä toteutus ja komea audiovisuaalinen anti varmistavat sen, että kaukaisen galaksin syövereissä on riittävän mielekästä seikkailla. Ripaus elokuvasarjan taikaa on mukana. Puutteistaan huolimatta Star Wars Outlaws antaa enemmän kuin ottaa.