Pysäyttämätön infektio valtaa hiljalleen kokonaista planeettaa. Jokainen “the witheringin” tielle asettunut kasvi ja eläin kuihtuu muotopuoleksi entisestään. Luonnontutkija Vicillä on kuitenkin viime hetken suunnitelma: vaikka planeettaa ei ehkä voi enää pelastaa, ehkäpä sen ällösöpöt eläimet vielä voisi. On aika kaivaa huilu esiin ja ryhtyä luontoa suojelevaksi pillipiipariksi!




Inverge Studiosin sekä Chibigin kehittämä seikkailupeli Creatures of Ava tarjoaa keskivertoa humaanimman näkökulman post-apokalyptisiin maisemiin: pelaajan tehtävänä on pelastaa mahdollisimman monta eläintä sekä kasvia, kunnes koko vehreän värikäs Ava-planeetta on harmaanruskean withering-infektion kurjistama. Vaikka witheringin hirviömäisiksi muuttaneet eläimet käyvätkin raivopäisesti Vicin kimppuun, Creatures of Ava tarjoaa koko perheelle mahdollisimman lapsiystävällistä toimintaa. Luontainen luonnonsuojelija ei silvo eläinrukkia lihoiksi, vaan puhdistaa näiden infektion maagisella sädesauvalla ennen teleporttaamista avaruus-arkin turvaan. Rauhoittuneita eläimiä voi myös paijata sekä ohjailla huilun voimalla: jokaisella luonnonkappaleella on oma erikoisvoimansa, joka auttaa Viciä saavuttamaan uusia alueita.

Yllätyin siitä, miten raikkaalta Creatures of Avan lähestymistapa tuntui. Mekaniikallisesti kyseessä on hyvin perinteinen kolmannen persoonan tasohyppely-seikkailupeli, jossa vuorotellen selvitetään (lapsiystävällisiä) puzzleja sekä pelastetaan vauhkoontuneita elukoita. Avoimista ympäristöistä löytyy pää- ja sivutehtävien lisäksi aimo annos ylimääräistä kerättävää, tutkittavaa ja päivitettävää, joten kyseessä on varsin tyylipuhdas paketti.


Mikä erottaa Creatures of Avan sen kilpailijoista on tarina: kaikki klassisen upeat lastenelokuvat, kuten Naapurini Totoro tai Inside Out – mielen sopukoissa, sisältävät vaikeita sekä monimutkaisia elämänopetuksia, jotka on puettu helposti ymmärrettävään muotoon. Siinä onnistuminen on kuitenkin harvinaista jopa elokuville, ja lähes ennenkuulumatonta videopeleille. Jollakin tapaa Creatures of Ava onnistuu kuitenkin kutomaan yhteen jännittävän mystisen, viihdyttävän vauhdikkaan, hymyilyttävän hauskan mutta myös eksistentiaalisesti tyydyttävän tarinan, jonka monimuotoinen ja filosofinen ote muistutti minua monella tapaa parin vuoden takaisesta, erinomaisesta Outer Wildsista. Siksi onkin niin vietävän harmillista, että Creatures of Ava kompuroi vähän jokaisella toteutuksen osa-alueella.



Creatures of Ava on malliesimerkki pelistä, jossa kaikki toimii täydellisesti – paperilla. Pelimekaniikat tukevat toisiaan, kenttäsuunnittelu on virkistävän vaihtelevaa, tarina eskaloituu hyvällä tahdilla ja kutoo kaikki elementit yhteen. Jostakin syystä ensiluokkainen konsepti ei kuitenkaan ole kääntynyt ensiluokkaiseksi peliksi. Creatures of Ava ei ole umpimätä räpellys, mutta aineksia olisi ollut jopa viiden tähden välittömään klassikkoon. Tällaisenaan lopputulos jää kuitenkin kolmen tähden keskitasolle.


Aloitetaan vaikka tarinankerronnan ongelmista. Creatures of Avan keskiössä on nuori Vic, vanhempiensa kuoleman traumatisoima tutkija, joka lähetetään Ava-planeetalle pelastamaan eläimiä tulevan tuhon tieltä. Vicin henkilökohtainen tarina sisältää hyvin mietittyjä elementtejä, jotka tukevat pelin laajempia teemoja, mutta tarinankerronta on kummallisen kankeaa. Peli alkaa huonosti kehystetyllä välivideolla, jonka jälkeen tarina hyppää ajassa rutkasti eteenpäin. Vicin tarina kasvaa planeettaa valtaavan witheringin mukana kohti selvää lopputulosta, mutta halpa esitystapa heikentää draaman iskevyyttä: suurinta osaa dialogista ei ole äänitetty, animointi on todella alkeellista ja kohtaukset päättyvät todella töksähtäen. Vaikutelma on hyvin halpa. Muutakin pientä nipotettavaa löytyy, kuten se että joitakin hahmoja esitellään ja unohdetaan samantien, kliseiset juonenkäänteet tulevat ilman kunnollisia alustuksia, ja niin edelleen. Suuremmat tapahtumat on mietitty hyvin, mutta yksityiskohtia ei olla hiottu aivan kuntoon.

Tarinan outo rytmitys ei myöskään anna käänteille tilaa hengittää. Samat rytmitysongelmat vaivaavat maailman tutkimista: välillä pelaaja samoaa pitkiä pätkiä viidakoissa ilman kiinnostavia löydöksiä, sitten niitä tarjoillaan liukuhihnalta minuutin välein. Koska hahmonkehitys on kiinni pää- ja sivutehtävien suorittamisen lisäksi maailman tutkimisessa, myös pelihahmo-Vic kehittyy oudoissa ryppäissä.


Rytmitysongelmista ja tarinankerronnan teknisistä ongelmista huolimatta tarinassa on myös paljon hyvää: Vic ja tämän apuri Tabitha aloittavat (hyvällä tapaa) kirkasotsaisina ja rempseinä tutkijoina, mutta molemmat oppivat tarinan aikana uusia puolia sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Sama pätee Ava-planeetan alkuperäisväestöön kuuluvaan arkeologi Nim’Ariin, jonka tarina sulattaa karskimmankin pelaajan sydämen. Nim’ar tarjoaa samalla ikkunan alkuperäisväestön sielunelämään: withering-infektio ei uhkaa ainoastaan Avan eläimiä, vaan myös planeetan älykkäitä alieneita, jotka eivät kuitenkaan jostakin kumman syystä ole uhkaavasta perikadosta kummoissaan. Alkuperäisväestön pelastamisesta rakentuu pelin kantava voima.

Dialogi on pääsääntöisestikin nokkelaa sekä sympaattista, ja seikkailun varrella kohdatut hahmot ovat muistettavia. Erityisesti tarinan päätös tuo mukanaan painoarvoa, jota lapsiystävällisissä peleissä harvoin kohtaa. Käsikirjoittaja Rhianna Pratchettin empaattinen ote luo heti vahvan tunnesiteen hahmoihin, joita haluaa kannustaa ensimmäisistä hetkistä lähtien. Hahmojen lisäksi minulle syntyi vahva side itse planeetta Avaan. Withering on aito uhka, jonka vaikutus tuntuu läpi pelin, ja Pratchettin käsikirjoitus myy kasvavan huolen erinomaisesti. Avan punertavat aavikot, sateenkaaren väreissä loistavat viidakot, myrkyllisyyttä huokuvat suot ja vehreät nummet eivät tarjoile kenties kaikkein originaaleimpia näkymiä, mutta pelintekijät luovat niin upeita näkymiä, ettei asia haittaa ollenkaan.




Seikkailupelinä Creatures of Avan toteutus jättää toivomisen varaa. Kuten aiemmin mainitsin, ainesosat on kyllä valittu hyvin: eteneminen vaatii yleensä witheringin vääristämien eläimien puhdistamista mukana kulkevalla sädesauvalla, jonka jälkeen pelaaja voi käyttää elukoiden erikoisvoimia kevyisiin aivopähkinöihin. Yksi eläin voi puskea kivenmurikan kiipeilyalustaksi, toinen tuhota esteeksi kasvaneet köynnökset. Toistosta huolimatta molemmat aspektit toimivat hyvin, mutta varsinkin toiminnan pilaa responsiivisuuden puute. Toimintapelinä Creatures of Ava tuntuu hyvin staattiselta ja ponnettomalta, enkä ole edes täysin varma miksi. Ehkäpä peli olisi vaatinut lisää ohjaimen värinää, visuaalisia efektejä ja äänimerkkejä, jotka pitäisivät pelaajan kartalla siitä milloin iskut osuvat ja valinnat vaikuttavat. Ongelma kuulostaa pieneltä, mutta erityisesti lukuisten tuntikausien jälkeen lussulta tuntuvat toimintakohtaukset väsyttivät pahasti. Onneksi ohjaus on sentään ensiluokkaista ja tarkkaa, jolloin pelattavuudesta ei voi siinä mielessä nipottaa. Kokonaisuudesta paistaa silti sama ongelma kuin tarinankerronnasta: halpuus.

Kokonaisuutena tekninen toteutus on keskiluokkaa. Ajoittain hahmot tekevät hölmöyksiä, kuten uppoavat sekä jumittuvat ympäristöihin, ja ruudunpäivityskin takkuaa aina silloin tällöin. Mitään aidosti suuria ongelmia ei kuitenkaan ole. Vaikka peli näyttää yleisesti ottaen halvahkolta, sarjakuvamainen tyyli on raikkaan värikäs.Pelistä löytyy yhtä sun toista ihasteltavaa, aina hengähdyttävistä maisemista ällöttävän söpöihin elukoihin, kuten lentäviin mininorsuihin, koiramaisiin kenguruihin tai huilunenäisiin, pinkkeihin pikkupalleroihin. Yleisestikin ottaen maailman designissa on aitoa elämisen riemua, jota pelin teemakin juhlistaa.


Creatures of Avan suosittelu on kiinni pitkälti siitä, miten paljon kykenee sivuuttamaan kaikenkattavaa käppäisyyttä. Kankean ulkokuoren sisällä sykkii aito sydän, ja ajoittain käsikirjoituksen kauneudet ovat niin sulavasti sommiteltuja, että pelaaja uppoaa täysin Avan fantastisiin maisemiin ja eksistentiaalisia kysymyksiä empaattisesti ratkoviin filosofioihin. Välillä sen eteen joutuu vain tekemään liian paljon töitä. Toisaalta tämä on ihan ymmärrettävää, ottaen huomioon ettei Creatures of Ava ole mikään AAA-budjetilla tehty jättipeli, vaan pienen studion kunnianhimoinen yritys. 25 euron halvahko hintalappu tasoittaa myös pelikenttää mukavasti.

PC:lle ja Xboxille julkaistu Creatures of Ava on pelattavissa julkaisupäivänä Game Passin kautta.