Kesällä 2022 huhuttiin, että Activision ei julkaisen uutta Call of Duty -sarjan osaa vuoden 2023 aikana. Samaan syssyyn Activision itse puhui live- ja premium-sisällön julkaisemisesta, joka olisi käytännössä voinut olla ihan mitä tahansa edellisten versioiden päivittämisestä pieniin ja suuriin DLC-lisäosiin. Seuraavana kevättalvena Activision kuitenkin ilmoitti, että välivuotta ei olisi tulossa. Joten hyvät ystävät, tässä on Call of Duty: Modern Warfare III.



Nyt jo trilogiaksi päätyneen sarjan kahden ensimmäisen osan kampanjat olivat hyviä, joista omaksi suosikiksi nousi Modern Warfaren hyvinkin raastava kokemus sotarintamalla. Mutta veti viime vuodenkin räiskintähetki vertoja perinteiselle sotaelokuvalle. Trilogian viimeinen osa puolestaan sukeltaa kompastellen syvälle metsään, jossa toivon sen myös hautautuvan lähimmän puun alle. Luonnollisesti homma jatkuu siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin: Pelaaja heitetään suoraan synkälle Gulag-vankileirille. Tässä vaiheessa kaikki näyttää vielä lupaavalta ja kuvaan astelee vielä pahamaineinen Vladimir Makarov. Makarovin haaveena on valloittaa maailma kysymättä muiden mielipidettä ja luonnollisesti sinun tehtävänä on tehdä kaikkesi, että näin ei kävisi.


Pelaajaa heitelläänkin tehtävästä ja roolista toiseen. Uutuutena ovat Open Combat -tehtävät, jossa saa valita miten annetut tehtävät haluaa suorittaa. Harmillisesti uutuus osoittautuu kuitenkin “Warzoneksi”, sillä kaikki tapahtuu Verdanskissa, joka oli Warzonen alkuperäinen kartta. Tehtävän toteutus tuntuu muutoinkin kopioivan suosittua battle royalea. Ideana Open Combat -tehtävät on parempi kun itse toteutus, vaikkakin onnistuu mukavasti rikkomaan perinteistä CoD-kampanjan tyyliä. Alueen läpi talsii melko vaivattomasti, sillä vihollisista ei ole juurikaan vastusta. Warzonemaisuudesta johtuen räiskintä olisi voinut olla hauskempaa, mikäli tantereille olisi päässyt yhdessä ystävien kanssa.


Vaikka kampanja on vain yksi osa, turhauttaa sen ala-arvoinen laatu. Kokemus kestää noin 3-4 tuntia ja parin viikon päästä ei enää edes muista, mitä tuli tehtyä. Vuonna 2018 julkaistu Call of Duty: Black Ops 4 ei sisältänyt kampanjaa. En näkisi pahitteeksi, että jos kehityspöydällä ei ole tilaa tai hyvää ideaa, jäisi kampanja jatkossakin pois. En kiellä, etteikö Venäjän aloittama Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan ja Israel-Hamas-sodan aikana tämä koko kampanja tuntuisi hieman vastenmieliseltä. Varsinkin, kun kampanjassa nähdään silmitöntä siviilien tappamista muutamankin kertaan. Toki Call of Duty -sarja on aina keskittynyt sotaan ja raadollisuuteen sekä päässyt aiemminkin kritisoinnin kohteeksi rajuista tehtävistään. Mutta nyt kaikki tuntuu vielä enemmän väärältä.



Eniten muutosta on kokenut Zombi-tila, joka on uudistettu täysin. Vanhalle systeemille on heitetty heipat ja tilalle on saapunut aiemmin nähtyä DMZ-tilaa yhdistelevä kokonaisuus zombeilla höystettynä. DMZ:n kopiointia on tehty pelimekaniikkoja myöten, tosin sillä erolla, että toisin kuin DMZ:ssä, zombitaistossa ei voi vahingoittaa ihmispelaajia. Oikeastaan heidän kanssaan kannattaa pelata yhdessä, varsinkin jos omia kavereita ei löydy.


Tällä kertaa pelaajat heitetään suurelle avoimelle pelikentälle tekemään tehtäviä ja selviytymään helikopterikyydillä ulos alueelta. Hengissä selviäminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä kartta on jaettu kolmeen eri vaikeustasoon. Punaiselle kolmos alueelle rynnistäessä zombit ovat kestävämpiä. Ensimmäisellä alueella saa puolestaan tallustella melko rauhassa. Pelaaja voi päättää, seikkaileeko hän alueella etsien parempia tavaroita vai suorittaako hän tehtäviä, joista avautuu tarinallinen osuus. Mikä parasta, alueelta löytyvät aseet ja muut härpäkkeet siirtyvät myös moninpelin puolelle, jossa osa tarvikkeista on lukossa. Lukot aukeavat löytämällä tavaran Zombie-tilasta tai tekemällä päivähaasteita. Tavarakeräilyn takia zombien tappaminen on hauskaa myös yksin.

Uudistunut zombie-tila on tervetullut vanhan mättämisen rinnalle. Edellinen tyyli oli melko nähty ja loppuun kaluttu. Toki harmittaa, että DMZ:stä poiketen zombieversio sisältyy maksulliseen puoleen. Muutoin tätä olisi voinut pelata enemmänkin kavereiden kanssa.



Moninpelissä on tarjolla 16 karttaa, jotka kaikki ovat tuttuja vuoden 2009 Call of Duty: Modern Warfare 2:sta. Kartat ovat kokeneet ehostusta ja pintaremonttia, mutta vanhat konkarit ovat varmasti kuin kotonaan näillä kentillä. Minulle alueet eivät ole entuudestaan tuttuja, joten nautin täysin rinnoin, vaikka vanhojen karttojen uudelleenkäyttö tuntuu laiskalta toteutustavalta.


Uutena pelimuotona on tarjolla Cutthroat, jossa vastakkain pelaavat kolme kolmen hengen ryhmää. Jo betatestissä innostuin uudesta tavasta otella ja innostus jatkuikin virallisessa julkaisussa. Sen sijaan odottamani War Mode osoittautui täydeksi pettymykseksi, eikä kokemus ollut vastaava kuin WWII:n aikaan. Siinä missä WWII sisälsi useita karttoja, löytyy MWIII:sta vain yksi. Operation Spearhead nimellä kulkeva tehtävä suoritetaan Orlovin sotiasalueella, joka sijaitsee kuvitteellisessa Urzikstanissa. Pelitilassa hyökkääjän tehtävänä on päästä kohti vastustajan kotikoloa, kun taas puolustaja tekee kaikkensa, ettei matka tyssäisi heti alkuunsa. Kartta on kuitenkin muodoltaan pitkä ja kapea, jossa taistelut äityvät sekamelskaksi ja usein arviojakson aikana lähes aina toinen joukkue oli roimasti ylivoimainen.

Viime vuonna suosikkini olivat Ground War ja Invasion, jotka myös tänä vuonna nousivat suosikeiksi. Ne antavat mukavaa vaihtelua intensiivisiin ja lyhyihin sekä perinteisiin moninpeliotteluihin. Uskon, että jatkossakin Zombi-tilan lisäksi vietän eniten aikaa näissä kahdessa pelimuodossa.


Uudistettu pelituntuma saa minulta kiitosta kaksin käsin. Ehostettu TTK ja 150 pojoa hahmon terveydessä on tervetullut uudistus. Ja voi kuinka olenkaan kaivannut karttaäänestystä, vaikka usein edelleen samat kartat pyörivät ympyrää, kun tietyt kartat saavat osakseen yleistä vihaa. Pidän MWIII:n pelituntumasta huomattavasti enemmän kuin MWII:n, joten uudistukset ovat onnistuneita. Pelaajien antamasta palautteen kuuntelusta täytyy nostaa hattua Sledgehammer Gamesille, sillä arviojakson aikana pelaajat pääsivät kokeilemaan erikoistilaa, jonka avulla kehittäjät testasivat tulevia mahdollisia uudistuksia. Pelaajilta haluttiin mm. palautetta koskien tiimikavereiden ympärille muodostuvasta ääriviivasta. Ilmeisesti kokeilu juontaa juurensa palautteesta, jossa omat tiimikaverit ovat vaikeasti erotettavissa. Kehittäjät ottavat palautteen tosissaan, sillä sitä kerättiin erillisen kyselylomakkeen voimin.



Call of Duty Modern Warfare III on joutunut julkaisunsa jälkeen ryöpytyksen ja kritiikin kohteeksi. Valitettavasti astun myös enemmän kritiikkiä antavien joukkoon. Activisionin aiemmasta ilmoituksesta huolimatta huhut laajennuksesta eivät ottaneet laantuakseen, johon myös Sledgehammer Games otti kantaa kertomalla, että he ovat ylpeitä työstään. Niin kuuluukin.


Yllätyin, että kaikesta kritiikistä huolimatta Activisionin tietojen mukaan MWIII on kerännyt pelaajia enemmän pariinsa kuin muut trilogian osat. Lisäksi Zombie on eniten tahkotuin “kolmas pelitila” MW-sarjan historiassa. Lisäksi jopa yllättäen MWIII:n kampanjaan on kulutettu enemmän aikaa kuin kahteen edelliseen. Kritiikistä huolimatta, räiskintä tuntuu maistuvan pelaajille.

Käytännössä MWIII toimii hyvin, pelituntuma on parhaimmillaan ja teknisiä ongelmia ei juurikaan näy. Tulen viettämään aikaa tantereilla, mutta siitä huolimatta toivon, että Activision harkitsee tarkasti seuraavaa askelta. Valitettavasti betatestin jälkeiset ajatukset toistuvat: uskon, että Call of Dutyn pääsarja vielä jossain vaiheessa siirtyy kokonaan kausipäivityksiä saavaksi ja vuosittain tapahtuvasta julkaisusta luovutaan kokonaan. Tällöin Activisionin on oikeasti keskityttävä luomaan hyvää sisältöä ja luotava monetisaatiomalli, jotta pelaajat jatkavat servereillä pyörimistä ja antavat rahansa anteliaasti yrityksen kirstuun.

Arvosana on annettu kokonaisuudelle.

PC-tiedot: Nvidia RTX 3080, 10 GB, AMD Ryzen 9 5900X, 32 GB DDR4 3600MHz RAM