Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba - The Hinokami Chronicles
Arvioitu: | Nintendo Switch |
Genre: | Seikkailupelit, Tappelupelit |
Pelaajia: | 1-2 |
Ikärajoitus: | 16 |
Kehittäjä: | CyberConnect2 |
Julkaisija: | Sega |
Julkaisupäivä: | 10.06.2022 |
Pelin kotisivut |
Demonit lakoon animetyyliin
Suositun Demon Slayer -animen (2019) tapahtumiin perustuva Kimetsu no Yaiba – The Hinokami Chronicles on kattavasta kokemuksestaan areenatappelupelien parissa (mm. Naruto-sarja) tunnetun CyberConnect2:n uusin luomus. Tarina käsittää sisällön alkuperäisestä sarjasta aina Demon Slayer The Movie: Mugen Trainiin saakka. Formaatti on helposti sulatettava ja siksi myös kevyt lähestyä: pelistä voivat nauttia sekä animea jo seuranneet että kylmiltään kuvioon tutustuvat pelaajat. Juoni seuraa uskollisesti alkuperäistä mangasarjaa.
Nuori maaseudun poika Tanjiro Kamado on poissa kotoaan, kun verenhimoinen demoni vierailee tämän perheen luona. Demonit nauttivat ihmisverta ja traagisesta kohtaamisesta henkiin jää vain Tanjiron sisko, Nezuko. Tyttö on kuitenkin muuttunut demoniksi. Vastuuntuntoinen Tanjiro päättää huolehtia siskostaan ja ryhtyä itse demonintappajaksi, voimakkaaksi demoneja lahtaavaksi miekkamieheksi. Demoneja vastaan taistelu vaatii erityisen hyvää taistelutaitoa sekä tekniikkaa ja niitä Tanjiro ryhtyykin harjoittelemaan, tavoitteenaan päästä Demon Slayer Corps-joukon jatkoksi ja toiveissa yrittää palauttaa sisar takaisin ihmiseksi.
Varsinainen taistelumekaniikka on tavanomainen ja mukavan yksinkertainen, pohjautuen kevyisiin ja raskaisiin hyökkäyksiin, kolmeen kullekin hahmolle ominaisiin liikkeisiin sekä erityishyökkäykseen, jota ladataan onnistuneilla osumilla. Mukana on myös ajoitukseen pohjautuvia tapahtumia, joissa mahdollisia toimintapainikkeita on maltillisesti yksi tai muutama kerrallaan – mutta jos nämä jotenkin ehtivät mennä ohi, ei se tunnu vaikuttavan taistelun etenemiseen tai lopputulokseen mitenkään muuten kuin loppuarvosanan muodossa.
Kahdeksaan kappaleeseen jaettuna tarinan rakenne toimii rytmiltään hyvin: taistelukohtausten (jotka tapahtuvat areenanäkymässä) väliin on ripoteltu toiminnallistuutta ja sopivan mittaisia välivideoita kiitettävästi. Varsinainen tarina vaihtelee sävyiltään kevyestä, toisinaan komediallisestakin synkkään ja vakavaan ja se on saatu välittymään pelin tunnelmaan hyvin. Pelaaja pääsee rajatusti tutkimaan paikkoja ja tekemään tehtäviä tutkimisosioissa, jotka edistävät suoraan juonessa etenemistä. Myös osalle tehtäviin varsinaisesti liittymättömistä ihmishahmoista voi jutella tutkimisen ohessa. Yö on demonien aktiivista aikaa, ja silloin voi kohdata myös satunnaisia vihollisia, joita vastaan on taisteltava. Maailma tuntuu eläväiseltä näiden yksityiskohtien ansiosta.
Tarinatilan pelaaminen on suoraviivaista, ohjattua ja rentoa olematta kuitenkaan tylsää, sillä Demon Slayerin maailma on kiehtova. Karttanäkymä antaa vihjeitä kerättävien muistosirpaleiden ja Kimetsu-pisteiden sijainnista. Muistosirpaleet ovat hahmojen taustatarinoita syventäviä kohtauksia, jotka on esitetty ääninäyteltyinä ja animoituina sarjakuvaruutuina, siinä missä varsinaiset välivideot ovat kokonaan animoituja. Kimetsu-pisteillä ostetaan auki paneeleja valikosta löytyvältä palkintoruudulta. Palkintona on pelattavia hahmoja, pukuja, areenoita, musiikkia sekä valokuvia ja hahmositaatteja pelaajaprofiiliissa käytettäväksi. Kimetsu-pisteitä voi ansaita myös harjoittelutilasta, jossa taitojaan voi hioa eri vastustajien kanssa. Online-tehtävät (päivittäiset ja kausittaiset) taas kartuttavat tasopisteitä, joiden perusteella parhaat sijoittuvat maailmanlaajuisille listoille.
Tarinan läpipeluu kestää keskimäärin kahdeksan tuntia. Sen läpäisemisestä saaduista ja Kimetsu-pisteillä avattavista hahmoista on iloa moninpelitiloissa, joissa voi pelata joko paikallisesti kaverin tai online-vastustajien kanssa. Yhteensä 24 avattavan hahmon luettelo, joiden joukossa on niin tarinasta tuttuja demonintappajia kuin demoneitakin, tarjoaa paljon vaihtoehtoja moninpelaamiseen. Online-pelaaminen tuntui yhteyksien viiveen takia tökkivän tauotta, tosin tähän voi olla syynä langattoman verkon kautta pelaaminen ja se, että muista Switch-pelaajista todennäköisesti suurin osa pelaa myös WLAN-verkoissa. Käytännössä verkon yli pelaaminen onnistui kömpelösti, mikä on harmi – sen olisi pitänyt olla kiinnostavinta tekemistä pelissä tarinatilan läpipeluun jälkeen. Paikalliset ottelut toimivat ja ovat hauskaa ajanvietettä, mutta oleellinen osa peliä saattaa pahimmillaan jäädä uupumaan Switch-pelaajilta.
Tarinatila on ohjattu hienosti, mutta välillä siirtymät tutkittavista alueista eteenpäin ovat outoja. Latausruudun jälkeen voi ilmestyä käytävämäinen kohta, jossa juostaan muutama askel ja päädytään taas latausruutuun. Lataustauot ovat useimmiten siedettävän mittaisia, mutta ylimääräinen paussi pätkii tunnelmaa.
Areenanäkymässä liikkeiden ja toiminnan hahmottaminen on helppoa. Kamera toimii ja kaiken tekemisensä hahmottaa hyvin. Efektit ovat häikäisevän hienoja, mutta niiden näyttävyys ei peitä ruutua liiaksi. Hauskan lisän tappelutouhuun tuo 2-vs-2 ja 2-vs-1-otteluissa taustatukena toimiva toinen hahmo, jonka voi vaihtaa ensimmäisen tilalle tai joka voi tukea päähahmoa omilla liikkeillään. Kakkoshahmon kanssa voi suorittaa erityisiä yhteisliikkeitä, joita löytyy joillakin hahmoyhdistelmillä. Demonihahmoja voi pelata vain yksittäin, mutta näillä on omat kykynsä ja taistelutyylinsä, joiden johdosta pelaajalla on mahdollisuus suorittaa myös todella voimakkaita ja erikoisia hyökkäyksiä.
Demon Slayer näyttää hyvältä, vaikka tiettyjä kompromisseja on tehty. Kauniiseen 1910-luvun Japaniin sijoittuva peli pyörii 720p-resoluutiolla myös telakoituna, jotta suorituskyky riittäisi toimintaan ja hahmomalleihin. Hahmot näyttävät ruudulla hyvältä suurina, mutta kauempana kamerasta niiden yksityiskohdat puuroutuvat. Lisäksi ympäristön malleja on yksinkertaistettu ja esimerkiksi tekstuurien ja varjojen laatua laskettu muihin alustoihin nähden, mutta vaihtokauppana hyvästä suorituskyvystä puutteet tuntuvat kohtuullisilta. Tunnelma ja estetiikka kyllä välittyy ja peli pyörii tasaisesti 30 fps kuvataajuudella. Pieniä grafiikkabugeja ilmenee toisinaan, mutta valtaosa grafiikasta toimii eheästi. Musiikki ja ääniefektit toimivat, eikä englanninkielinen ääninäyttelykään ole aivan kamalaa, tosin japaninkielinen on tämänkin pelin tapauksessa parempaa. Ilmeisesti alkuperäiset näyttelijät ovat olleet asialla.
Demon Slayer tuntuu myös aloittelijaystävälliseltä, vaikka ensimmäiseksi areenatappeluksi se saattaa olla äkkinäisen nopeatempoinen. Kaikkiin pelin esittämiin tutoriaaliruutuihin voi palata päävalikosta, jos kaikessa tohinassa jotakin tärkeää menee ohi. Valikot ovat selkeät ja areenalla liikkeet ja kontrollit voi jättää halutessaan näkyville. Harjoittelun lisäksi matseja voi veivata myös CPU-vastustajien kanssa, jotka taipuvat viiteen eri vaikeustasoon. Tekemistä siis on nettipelaamisen vaikeuksista huolimatta ja sarjan fanille peli voi olla hyvä fiilistelyn jatke. Sarjaan vihkiytymättömänäkin viihdyin erinomaisesti demoneja niittäen.
Muut alustat, joille peli on julkaistu: Microsoft Windows, PlayStation 4, PlayStation 5, Xbox One, Xbox Series X/S.
Ruututakin rankka matka
Nuori maaseudun poika Tanjiro Kamado on poissa kotoaan, kun verenhimoinen demoni vierailee tämän perheen luona. Demonit nauttivat ihmisverta ja traagisesta kohtaamisesta henkiin jää vain Tanjiron sisko, Nezuko. Tyttö on kuitenkin muuttunut demoniksi. Vastuuntuntoinen Tanjiro päättää huolehtia siskostaan ja ryhtyä itse demonintappajaksi, voimakkaaksi demoneja lahtaavaksi miekkamieheksi. Demoneja vastaan taistelu vaatii erityisen hyvää taistelutaitoa sekä tekniikkaa ja niitä Tanjiro ryhtyykin harjoittelemaan, tavoitteenaan päästä Demon Slayer Corps-joukon jatkoksi ja toiveissa yrittää palauttaa sisar takaisin ihmiseksi.
Varsinainen taistelumekaniikka on tavanomainen ja mukavan yksinkertainen, pohjautuen kevyisiin ja raskaisiin hyökkäyksiin, kolmeen kullekin hahmolle ominaisiin liikkeisiin sekä erityishyökkäykseen, jota ladataan onnistuneilla osumilla. Mukana on myös ajoitukseen pohjautuvia tapahtumia, joissa mahdollisia toimintapainikkeita on maltillisesti yksi tai muutama kerrallaan – mutta jos nämä jotenkin ehtivät mennä ohi, ei se tunnu vaikuttavan taistelun etenemiseen tai lopputulokseen mitenkään muuten kuin loppuarvosanan muodossa.
Kahdeksaan kappaleeseen jaettuna tarinan rakenne toimii rytmiltään hyvin: taistelukohtausten (jotka tapahtuvat areenanäkymässä) väliin on ripoteltu toiminnallistuutta ja sopivan mittaisia välivideoita kiitettävästi. Varsinainen tarina vaihtelee sävyiltään kevyestä, toisinaan komediallisestakin synkkään ja vakavaan ja se on saatu välittymään pelin tunnelmaan hyvin. Pelaaja pääsee rajatusti tutkimaan paikkoja ja tekemään tehtäviä tutkimisosioissa, jotka edistävät suoraan juonessa etenemistä. Myös osalle tehtäviin varsinaisesti liittymättömistä ihmishahmoista voi jutella tutkimisen ohessa. Yö on demonien aktiivista aikaa, ja silloin voi kohdata myös satunnaisia vihollisia, joita vastaan on taisteltava. Maailma tuntuu eläväiseltä näiden yksityiskohtien ansiosta.
Animen tunnelmissa
Tarinatilan pelaaminen on suoraviivaista, ohjattua ja rentoa olematta kuitenkaan tylsää, sillä Demon Slayerin maailma on kiehtova. Karttanäkymä antaa vihjeitä kerättävien muistosirpaleiden ja Kimetsu-pisteiden sijainnista. Muistosirpaleet ovat hahmojen taustatarinoita syventäviä kohtauksia, jotka on esitetty ääninäyteltyinä ja animoituina sarjakuvaruutuina, siinä missä varsinaiset välivideot ovat kokonaan animoituja. Kimetsu-pisteillä ostetaan auki paneeleja valikosta löytyvältä palkintoruudulta. Palkintona on pelattavia hahmoja, pukuja, areenoita, musiikkia sekä valokuvia ja hahmositaatteja pelaajaprofiiliissa käytettäväksi. Kimetsu-pisteitä voi ansaita myös harjoittelutilasta, jossa taitojaan voi hioa eri vastustajien kanssa. Online-tehtävät (päivittäiset ja kausittaiset) taas kartuttavat tasopisteitä, joiden perusteella parhaat sijoittuvat maailmanlaajuisille listoille.
Tarinan läpipeluu kestää keskimäärin kahdeksan tuntia. Sen läpäisemisestä saaduista ja Kimetsu-pisteillä avattavista hahmoista on iloa moninpelitiloissa, joissa voi pelata joko paikallisesti kaverin tai online-vastustajien kanssa. Yhteensä 24 avattavan hahmon luettelo, joiden joukossa on niin tarinasta tuttuja demonintappajia kuin demoneitakin, tarjoaa paljon vaihtoehtoja moninpelaamiseen. Online-pelaaminen tuntui yhteyksien viiveen takia tökkivän tauotta, tosin tähän voi olla syynä langattoman verkon kautta pelaaminen ja se, että muista Switch-pelaajista todennäköisesti suurin osa pelaa myös WLAN-verkoissa. Käytännössä verkon yli pelaaminen onnistui kömpelösti, mikä on harmi – sen olisi pitänyt olla kiinnostavinta tekemistä pelissä tarinatilan läpipeluun jälkeen. Paikalliset ottelut toimivat ja ovat hauskaa ajanvietettä, mutta oleellinen osa peliä saattaa pahimmillaan jäädä uupumaan Switch-pelaajilta.
Tarinatila on ohjattu hienosti, mutta välillä siirtymät tutkittavista alueista eteenpäin ovat outoja. Latausruudun jälkeen voi ilmestyä käytävämäinen kohta, jossa juostaan muutama askel ja päädytään taas latausruutuun. Lataustauot ovat useimmiten siedettävän mittaisia, mutta ylimääräinen paussi pätkii tunnelmaa.
Erinomaisen sujuvaa mättämistä
Areenanäkymässä liikkeiden ja toiminnan hahmottaminen on helppoa. Kamera toimii ja kaiken tekemisensä hahmottaa hyvin. Efektit ovat häikäisevän hienoja, mutta niiden näyttävyys ei peitä ruutua liiaksi. Hauskan lisän tappelutouhuun tuo 2-vs-2 ja 2-vs-1-otteluissa taustatukena toimiva toinen hahmo, jonka voi vaihtaa ensimmäisen tilalle tai joka voi tukea päähahmoa omilla liikkeillään. Kakkoshahmon kanssa voi suorittaa erityisiä yhteisliikkeitä, joita löytyy joillakin hahmoyhdistelmillä. Demonihahmoja voi pelata vain yksittäin, mutta näillä on omat kykynsä ja taistelutyylinsä, joiden johdosta pelaajalla on mahdollisuus suorittaa myös todella voimakkaita ja erikoisia hyökkäyksiä.
Demon Slayer näyttää hyvältä, vaikka tiettyjä kompromisseja on tehty. Kauniiseen 1910-luvun Japaniin sijoittuva peli pyörii 720p-resoluutiolla myös telakoituna, jotta suorituskyky riittäisi toimintaan ja hahmomalleihin. Hahmot näyttävät ruudulla hyvältä suurina, mutta kauempana kamerasta niiden yksityiskohdat puuroutuvat. Lisäksi ympäristön malleja on yksinkertaistettu ja esimerkiksi tekstuurien ja varjojen laatua laskettu muihin alustoihin nähden, mutta vaihtokauppana hyvästä suorituskyvystä puutteet tuntuvat kohtuullisilta. Tunnelma ja estetiikka kyllä välittyy ja peli pyörii tasaisesti 30 fps kuvataajuudella. Pieniä grafiikkabugeja ilmenee toisinaan, mutta valtaosa grafiikasta toimii eheästi. Musiikki ja ääniefektit toimivat, eikä englanninkielinen ääninäyttelykään ole aivan kamalaa, tosin japaninkielinen on tämänkin pelin tapauksessa parempaa. Ilmeisesti alkuperäiset näyttelijät ovat olleet asialla.
Demon Slayer tuntuu myös aloittelijaystävälliseltä, vaikka ensimmäiseksi areenatappeluksi se saattaa olla äkkinäisen nopeatempoinen. Kaikkiin pelin esittämiin tutoriaaliruutuihin voi palata päävalikosta, jos kaikessa tohinassa jotakin tärkeää menee ohi. Valikot ovat selkeät ja areenalla liikkeet ja kontrollit voi jättää halutessaan näkyville. Harjoittelun lisäksi matseja voi veivata myös CPU-vastustajien kanssa, jotka taipuvat viiteen eri vaikeustasoon. Tekemistä siis on nettipelaamisen vaikeuksista huolimatta ja sarjan fanille peli voi olla hyvä fiilistelyn jatke. Sarjaan vihkiytymättömänäkin viihdyin erinomaisesti demoneja niittäen.
Muut alustat, joille peli on julkaistu: Microsoft Windows, PlayStation 4, PlayStation 5, Xbox One, Xbox Series X/S.
Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba - The Hinokami Chronicles (Nintendo Switch)
Viihdyttävä areenatappelu kiinnostavalla taustatarinalla ja tunnelmallisella kerronnalla höystettynä.
- Kiehtova maailma
- Hyvä tarina
- Pelattavissa hahmoissa on eroja
- Pyörii Switchilla hyvin
- Latausten outo rytmitys
- Online-pelaajakannan huonot yhteydet
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti