Viime kesänä julkaistu Ghost of Tsushima oli erinomainen viimehetkien PlayStation 4 -julkaisu. Sikamaisen nätti peli oli ladattu täyteen mainiota sisältöä ja hillittömän hyvää tunnelmointia. Helposti viime vuoden suosikkipelejäni.


Niinpä olikin todella kivaa, kun pelin kehittänyt Sucker Punch julkaisi PlayStation 5:n julkaisun yhteydessä päivityksen, jonka avulla Ghost of Tsushima pyöri PlayStation 5:llä 60 FPS:n nopeudella. Tämä kiva temppu saattoi osoittautua lopulta omaksi maaliksi, sillä se on aiheuttanut jo kohtalaisen paljon hämmennystä aivan äskettäin julkaistun PlayStation 5:n natiiviversion suhteen.

”Hetkinen, miksi minä oikein ostaisin PlayStation 5 -version, kun peli pyöri ennestäänkin PlayStation 5:llä”, huutavat ihmismassat kaduilla. No antakaapa kun kerron, miksi.



Ghost of Tsushiman PlayStation 4 -versio todellakin sai jo viime vuonna ilmaisen päivityksen, jonka avulla sitä pystyi pelaamaan PlayStation 5:llä 60 FPS:n nopeudella. Jos 4K/60FPS olisi tuoreen Director’s Cut -version ainoa sisältö, kyseessä olisi aika kehno diili. Onneksi näin ei kuitenkaan ole.


Director’s Cut -versio ei ole enää vain PlayStation 5:llä pyörivä PlayStation 4 -peli, vaan ihan aito PlayStation 5 -peli. Juhlan kunniaksi Ghost of Tsushima on päivitetty hyödyntämään muitakin uuden konsolin ominaisuuksia. Lataustauot ovat miltei olemattomia ja esimerkiksi pikamatkustus onnistuu kartan päästä päähän kirjaimellisesti silmänräpäyksessä. Päivitys lisää peliin myös mainiot DualSense-efektit, eli kunnon HD-värinät ja lisäksi dynaamisesti vastusta muuttelevat liipaisinefektit.

Se teknisten uudistuksen suuri juttu on kuitenkin se, että siinä missä PlayStation 4 -version kaikki välianimaatiot olivat esirenderöityjä, nyt kaikki animaatiot pyörivät suoraan pelimoottorissa. Tämä on tärkeää, koska se antoi kehitystiimille vihdoin mahdollisuuden lisätä mukaan huulisynkkaukset myös japaninkielisille puheille. Niinpä valikosta löytyvä ”Samurai movie experience” -optio onkin selvästi paras tapa pelata Ghost of Tsushimaa: tekstitykset ovat englanniksi, puheet japaniksi. Jos haluaa hifistellä, voi heittää päälle vielä Akira Kurosawan samurai-leffojen henkeä tihkuvan mustavalkoisen ja filtteröidyn retroefektin.


Todella hauskana uudistuksena Director’s Cut -versio sisältää myös valinnaisen mahdollisuuden lukita Jinin huomion ja pelin kameran yhteen viholliseen, jolloin kameran käsittely on helpompaa ja pelaaja voi keskittyä puhtaasti taisteluun. Kun saavutettavuusoptiot olivat jo aiemminkin sangen hyvätasoiset, tästä erityisesti peukkua.



Director’s Cut ei ole pelkkä tekniikkapäivitys, sillä se sisältää ”kaiken Ghost of Tsushimaan aiemmin julkaistun lisäsisällön”, sekä kokonaan uuden pinon pelattavaa. Tsushiman saarelle saapuneet kotka-heimon mongolit tuovat mukanaan hulluutta levittävän salaisen aseensa, joten Jin suuntaa läheiselle Ikin saarelle pysäyttämään klaanin johtajia. Iki sattuu olemaan myös paikka, jossa bandiittien kapinaa pysäyttämään lähtenyt Jinin isä kohtasi kuolemansa poikansa katsellessa, joten saarella ja sen historialla on tärkeä rooli myös Jinin menneisyydessä.


Peli varoittaa heti kättelyssä, että Ikin saarta ei ole tarkoitettu nyypille, mikä on huomioitu myös pelisuunnittelussa, sillä saari ei ole heti kättelyssä tutkittavissa. Ghost of Tsushiman ensimmäisen luvun jälkeen aukeava Ikin saari on kokonaan uusi pelialue, joka sisältää useiden tuntien verran tarinaa, valloitettavia mongolien linnoituksia, uusia minipelejä, silitettäviä kissoja ja tietenkin myös uusia kykyjä Jinin kykypuihin.


Saarelta löytyy myös kokonaan uusia vihollisia, kuten shamaaneita, jotka seisoskelevat ärsyttävästi takalinjoilla huutamassa kurkkulauluaan ja innoittamassa kavereitaan yli-inhimillisiin suorituksiin. Kannattaakin siis varautua siihen, että jos ei ole aivan tiukimmassa Tsushima-kunnossa, ensimmäisten pelituntien aikana puree pölyä pariinkin kertaan.

Kärsimys kannattaa, sillä Iki on sisältönä kenties parasta Tsushimaa. Kehitystiimi on selvästi hyödyntänyt peruspelin myötä oppimiaan läksyjä ja puskenut kohtalaisen kokoisen saaren täyteen kiinnostavaa tekemistä. Sivutarinat ovat taas kerran todella viihdyttäviä, uudet sivuaktiviteetit sopivat mainiosti Ghost of Tsushiman samurai-tarinoiden fiilistä tihkuvaan tunnelmaan ja kuka nyt ei tykkäisi pyhien kissojen silittelystä?



Julkaisun jälkeen Ghost of Tsushiman erillinen verkkomoninpelitila, Legends, tulee myös saamaan kokonaan uuden pelitilan, mutta siitä emme vielä osaa paljon enempää sanoa. Rivals-tila aukeaa pelattavaksi vasta syyskuun alussa, joten verkkomoninpelin ystävien täytyy toistaiseksi tyytyä siihen tietoon, että jotain on tulossa.



Ghost of Tsushiman Director’s Cut on erinomaisen laadukas, mutta hieman sekava paketti. Kuten valitettavasti nykyään tapana on, jo pelkästään pelin hankkiminen on hieman hämärää puuhaa. Jos ei omista mitään versiota Ghost of Tsushimasta, tilanne on helppo: osta PlayStation 5 -versio. Done.


Jos taas omistaa jo PlayStation 4 -version, pienen osan Director’s Cutin uudistuksista saa ilmaisena päivityksenä, mutta PlayStation 5 -versio, uusi pelillinen sisältö ja valtaosa teknisistä parannuksista vaatii 19,95 euron hintaisen Director’s Cut -päivityksen ostamista. Jotta ei olisi liian helppoa, uusi pelillinen sisältö ilman mitään teknisiä uudistuksia, kuten niitä japaninkielisiä huulisynkkauksia, on pelattavissa myös PlayStation 4 -versiolla. Ovatko kaikki nyt aivan sekaisin? Hyvä.

Ghost of Tsushima oli todellakin vuoden 2020 suosikkipelejäni, eikä Director’s Cut tule varmastikaan jäämään tänä vuonna paljon pekkaa pahemmaksi. Uusi sisältö on todella viihdyttävää, tekniset uudistukset tekevät jo ennestään vaikuttavasta pelistä vielä vaikuttavamman ja vielä kerran korostuksen vuoksi: kissoja voi silittää.