Pari miljoonaa kommunistia on ehtinyt kokeilla Sonyn melkein ilmaista massiivimoninpeliä, josta tulee pian versio myös Playstation 3:lle. Lapsiystävällistä puuhaa on tarjolla ruhtinaallisesti ilman edestä ja jos pelaaja kokemastaan pitää, lisää sisältöä avautuu vinguttamalla porukoiden luottokorttia viiden rahan edestä per kuukausi.

Tyyriimpiä, aikuisempia pelejä tehtailevat tahot toivottavasti hoksaavat olla Sonylle kiitollisia. Free Realms on kutakuinkin helpoiten lähestyttävä roolipeli jota olen kokeillut, ja ensi minuuttien aikana muutoinkin viehkeä ja houkutteleva, lupaava tekele. Pelaajan täytyy hädin tuskin osata englantia päästäkseen sisään fantasiamaailmaan, joka on pelkkää pintaa, ja oppiakseen kaikki perustaidot, joiden syvempi ymmärtäminen ei ole vielä tässä pelissä pakollista. Kun aloitteleva pelaaja huomaa ihan itse, että Free Realms on nyt koettu, hän on enemmän kuin valmis antamaan loppuelämänsä World of Warcraftille.



Osoitteessa freerealms.com alkavan simppelin hahmonluonnin ja vaivattoman asennuksen jälkeen jutun juju selviää pelaajalle hyvin nopeasti. Free Realms on suuri seikkailu, jossa pelaaja saa tehdä mitä haluaa ja olla tekemättä kaikkea muuta. Vaihtoehtoja piisaa ja jopa taisteleminen on vapaaehtoista. Jos tasolle kymmenen vauhdilla noussut sotakeijukainen kyllästyy hilpeän harmittomaan örrimörrien kolkkaamiseen, hän voi keskittyä jatkossa vaikka kilpa-ajoihin, kaivostoimintaan, kokkaamiseen tai kanssapelaajien kiusaamiseen. Jälkimmäinen ei ole mikään virallinen ammatti, mutta onhan se kiva vuorovaikuttaa muiden kanssa näissä yksinpeliltä kovasti tuntuvissa moninpeleissä.

Avoin maailma on sinänsä kaavamainen kokoelma videopelifantasiaa, mutta pikkujännät yksityiskohdat ja rehti lelumaisuus pelastavat paljon. Esimerkiksi kaivostoimintaa harjoitettaessa pelaaja laitetaan louhimaan mineraaleja Bejeweled-henkisessä minipelissä ja myöhemmin rakentamaan jokin esine vaihe vaiheelta hiirellä huitomalla. Asioita on kiva tehdä ihan itte, vaikka kierrätyksen kompostimainen tuoksu lemahtaakin pian. Kun pelaaja on kertaalleen viipaloinut vihanneksia ja hämmentänyt keittoa kokkina, hän ei välttämättä kilju riemusta leikkiessään seppää samalla mekaniikalla. Nuoremmat henkilöt varmasti nauttivat tästä aikansa. Olisi kivaa, jos kypsemmätkin roolipelit kylvettäisiin täyteen toimivia minipelejä (tyyliin tiirikointi ja hakkerointi Fallout 3:ssa), jotta pelaaja saisi oikeasti eläytyä elämäänsä. Monia kiinnostaa vain tasojen maksimointi ja harvinaiset erikoisesineet; Free Realms tutustuttaa myös tähän kulttuuriin.

Haasteet eivät ole järin haastavia, joten pelaaja palkitaan jatkuvasti uusilla vaatteilla ja muulla ihmeroinalla. Esimerkiksi mahdollisuus hankkia lemmikki on kiva juttu, mutta murto-osallakaan kaikesta tarjolla olevasta ei tee juuri mitään. Yksi pelin virallisistakin osa-alueista on turhan kaman keräämällä kerääminen. Onhan tämäkin syy tutkia maailmaa tarkemmin, mutta yleisesti ottaen Free Realms luottaa hieman liikaa siihen, että pelaaja on perustason länsimainen zombie, joka pysyy onnellisena niin kauan kuin hän "saavuttaa asioita" ja saa koko ajan lisää plus lisää. Peliin voi siirtää oikeaakin rahaa, jos hypermageiden megaesineiden omistelu innostaa. Pari euroa virtuaalisesta esineestä? Törkeää rahastusta.

Jos haluat olla postinkantaja, varmaankin haluat kävellä eteenpäin ja painaa toisinaan nappia. Loogista, mutta uuvuttavan moni muukin tehtävä koostuu ainakin osittain eteenpäin kävelystä pitkin reittiä, jonka peli valmiiksi kertoo. Osa pelin ohjeista on ääninäytelty sympaattisen leikkitätimäisesti, mutta tehtäviä tarjoavat hahmot kommunikoivat vain tekstilaatikoissa, eivätkä kääpiöt ja kummajaiset jaksa pelaajaa monella sanalla seikkailuun motivoida. "Free Realms" ei kuulosta järin mielikuvitukselliselta nimeltä satuvaltakunnalle - joten eipä kukaan väitäkään, että tuotteesta pitäisi löytyä faabelimaista vetovoimaa.



Mätkintäseikkailu on yksi tärkeimmistä osa-alueista ainakin siinä mielessä, että se on syy etsiä itselleen ystäviä tai kokonainen jengi. Taistelu on hirmumälsää kaltaiselleni konkarille, joka tunnetaan WoW:issa lajinimellä noob. Kuten tällaisissa peleissä yleensä, mättö on reaaliaikaista, mutta strategista, koska kestää tietyn aikaa, ennen kuin hyökkäystä tai muuta kykyä voi käyttää uudestaan. Taistelujärjestelmän ollessa simppeli, viihdearvon pitäisi tulla hahmon virittelystä ja siitä, että ilman aitoa yhteistyötä haasteista ei ole mahdollista selvitä. Free Realms on tätä teoriassa, mutta erittäin, erittäin aloittelijaystävällisesti. Maksullisessa versiossa pelaaja voi olla muun muassa velho ja parantaja, mikä opettanee tuleville MMORPG-hirmuille pari ylimääräistä perusasiaa. Konkurssiin mennyt massiivimoninpelaaja tuskin saa Free Realmsista lievitystä vieroitusoireisiin.

Toinenkin tapa kamppailla löytyy. Free Realmsiin on rakennettu Magic the Gatheringin tapainen keräilykorttipeli, jolla ei ole juuri mitään tekemistä muiden osa-alueiden kanssa. Sääntöjä ei ihan ala-asteen englannilla opita: itsekin melkein pimahdin, kun jouduin käyttämään päätäni ensimmäistä kertaa kahteen päivään. Peli toimii, mutta loppujen lopuksi tuurilla tuntuu olevan suuri merkitys. Ilman oikeaa rahaa elämys jää suppeaksi kuin hepulla, joka luulee pärjäävänsä elävässä elämässä pelkällä starter packilla. Pelistä on kaupan fyysinenkin versio, joten tekijät ottavat sen aivan vakavissaan.

Muut alipelit sulautuvat kokonaisuuteen. Jos osa pläjäyksistä onkin kopioita toisistaan, on tämä käytännössä osa Free Realmsin persoonallisuutta: kun vierailet uudessa kaupungissa, Tower Defence -variaatio onkin toteutettu paikallisilla grafiikoilla, jne. Mitään uutta pelit eivät tarjoa. Toivoa sopii, että maailmaan lisätään tulevaisuudessa rutkasti lisää pelejä, jotka pyrkivät ainakin yllättämään. On hilpeää käppäillä maisemissa vailla lataustaukoja, löytää kilpailurata ja osallistua Mario Kart -henkisiin ajoihin, vaikkei samaa rallia jaksaisi montaa kierrosta vääntää, jos kyseessä olisi itsenäinen ilmaispeli. Kahdesta miljoonasta pelaajasta/kokeilijasta huolimatta ei ole itsestäänselvyys, että minipelejä pääsee harrastamaan ihmisvastustajien kanssa noin vain.



Free Realms on kiero arvosteltava. Lahjahevosen suuhun ei saa katsoa ja Free Realms on laajempi, monipuolisempi ja vieläpä komeampi peli kuin moni täysihintainen mafian rahanpesuyritys. Ajattelin, etten anna pisteitä ollenkaan. Toisaalta peli tuntuu ilmaisen sijaan vanhan ajan sharewarelta. Ellei pelaaja maksa kuukausimaksua, hän ei välttämättä jää paitsi elämää suuremmista nautinnoista, mutta sen verran monesta yksityiskohdasta kuitenkin, että itsensä on helppoa tuntea toisen luokan kansalaiseksi. Yksittäiset huvitukset eivät ole erityisen syvällisiä, joten korpeaahan se, kun vaihtoehtojen merestä löytyy kerrankin kivaa puuhaa, ja jatkamisesta pitäisikin maksaa. Ilmaista taistelua ja eteenpäin kävelyä on tarjolla kyllästymiseen saakka, mutta varsinkin minipelien ystävien on loogisempaa pysyä minipelejä tarjoavien nettisivujen asiakkaana.

Päätän kunnioittaa Free Realmsia pitämällä sitä oikeana, vakavasti otettavana pelinä. Pinnallisuudesta huolimatta ja siitä johtuen, Free Realms on kelpo tilaisuus tutustua pelaamisen isompaan liigaan.