Call of Duty: Black Ops Cold War
Arvioitu: | Tietokonepelit |
Genre: | Sotapelit, Toimintapelit |
Pelaajia: | 1, moninpeli |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Treyarch |
Julkaisija: | Activision |
Julkaisupäivä: | 13.11.2020 |
Pelin kotisivut |
HYPPÄÄ MUKAAN KASARIHENKISEEN RÄISKINTÄÄN
Taas on aika uuden Call of Duty -pelin. V2.fi:n toimitus pääsi tutustumaan kahdesti ennakkoon Black Ops Cold Warin sisältöön (täällä ja täällä), joista viimeisimmällä kerralla jäivät mieleen huijarit ja tarkka-ampujien kokoontumisajot. Testailujen jälkeen jäinkin pohtimaan, onko tuore Call of Duty tarpeeksi uusi ja tarjoaako se pelaajalle tarpeeksi tekemistä heti julkaisun yhteydessä.
Yksinpelin puolella pelaaja kiidätetään 1980-luvulle, jossa Russell Adler (roolissa Bruce Thomas) on saanut käskyn kerätä jengi kasaan. Neuvostoliiton vakooja on osallisena hämärähommiin ja hänet tulisi saada kiinni mahdollisimman pian. Pelaaja on Belliksi kutsuttu sankari, jonka taustoista ei entuudestaan tiedetä juuri mitään. Pelaaja saa itse päättää muun muassa sotilaan sukupuolen, ihonvärin, nimen ja sotilaallisen taustan.
Pientä viilausta hahmoon voi tehdä myös persoonallisuuden valinnalla. Valintojen vaikutus tarinaan on kuitenkin pintapuolista, enkä edes pelin edetessä muistanut, millaisia päätöksiä olin tehnyt. Kokonaisuudessa pelaaja jää sivultakatsojan rooliin, vaikka keskustelutilanteissa onkin mahdollista valita haluamansa vastaus useasta eri vaihtoehdosta. Nämäkin valinnat jäävät pintaraapaisuksi, eikä mekaniikkaa voi verrata esimerkiksi Telltale Gamesin teoksissa tehtäviin valintoihin ja niistä seuraaviin vaikutuksiin. Belliä ei ole myöskään ääniroolitettu, mikä vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta muiden sotilaiden joukossa. Olo on kuin heittosäkillä parempien agenttien seurassa.
Onneksi Call of Duty Black Ops Cold Warin kampanjan tarina on muilta osin miellyttävä räiskintäpläjäys ja Hollywood-toimintaelokuvien rakastajille luvassa onkin lähes täydellinen teos. Bell kavereineen matkaa muun muassa Itä-Berliinissä, Turkissa ja Vietnamissa. Tehtäviä tykitetään kovalla syötöllä ja halukkaille löytyy myös pienempien johtolankojen keräilyä. Hengähtämiselle ei ole kuitenkaan aikaa, eikä räiskinnästä todellakaan ole pulaa.
Pelaaja voi välillä hyökätä taisteluhelikoptereilla suoraan tukikohtaan, kun taas muutamien minuuttien päästä olla rähisemässä SMG-aseen kanssa sisätiloissa. Matkan varrella päästään kokemaan useita taistelukohtauksia, joiden räjähdyksissä ei säästellä. Kampanjan kesto on pelitavasta riippuen noin 4-6 tuntia. Tarinallista puolta voisi kritisoida myös sen lyhyestä kestosta, mutta lopputeksteihin päästyäni koin sen olleen sopivan mittainen.
Testijaksojen aikana pelaajat pääsivät ennakkoon tutustumaan kahdeksaan karttaan. Tällä hetkellä karttoja on tarjolla 11, joista uusimmat ovat Checkmate, Garrison ja Nuketown 84. Karttojen määrä tuntuu vähäiseltä, ja itse ehdin viimeisimmässä betatestissä koluta jo aiemmat kahdeksan karttaa puhki. Tuntuu, etteivät kartat tarjoa tarpeeksi haasteita ja opeteltavaa. Perinteisien moninpelitilojen puolelle tulleet Checkmate, Garrison sekä Nuketown ovat kooltaan hyvin pieniä, joten nekin tulevat hyvin nopeasti tutuksi ja jopa kulutetuksi puhki. Toki Nuketown on klassinen kenttä, josta nähdään aina erilaisia muunnelmia, joten pitkän liiton Call of Duty -pelaajille kyseessä lienee ainainen onnenpäivä. Alueista Checkmate tuo mieleen 1 vs. 1 -otteluista tutut treenialueet, mikä ajatuksena tuntuu hieman kierrätetyltä uuden idean sijaan. Itse jään jo odottelemaan uusien karttojen saapumista.
Arvostelua varten suoritetun pelijakson aikana Black Ops Cold War sai päivityksiä, joiden mukana tuli muutoksia muun muassa aseisiin. Pelin tullessa ulos olivat SMG-ase MP5 ja tarkkuuskivääri Pellington 703 ylivoimaisia kuten betatestissäkin. Varsinkin MP5 herätti runsaasti keskustelua pelaajien keskuudessa, koska lähintaisteluaseeksi sillä pystyi ampumaan yllättävän kauas. Kehittäjät heikensivätkin aseita, mutta siitä huolimatta MP5 on edelleen yksi parhaimmista aseista.
Hahmopuolella on päädytty ratkaisuun jossa sotilailla ei itsessään ole erilaisia ominaiskykyjä, vaan pelaajan valinta on käytännössä pelkkä kosmeettinen valinta. Taistelijan varustelussa (loadout) on käytössä yhdeksänlokeroinen järjestelmä. Taistelukentälle voi valita mukaansa kaksi asetta, kolme tarviketta tactical, lethal ja field upgrade -osioihin, kolme perk-kykyä sekä yhden Wildcard-kortin. Jokaiseen aseeseen taas saa kiinnitettyä viisi lisävarustetta. Erilaisilla Wildcardeilla voi kuitenkin lisätä esimerkiksi aseisiin vielä kolme lisävarustetta lisää, jolloin osia voi kiinnittää yhteensä kahdeksan. Tavaravalikko tuntuu kokeneelle Call of Duty -pelaajalle kotoisalta, eikä siitä löydy valittamista.
Yksi asia perinteisissä moninpeleissä kuitenkin ärsyttää ylitse muiden ja ne ovat scorestreaksit, joita ansaitaan saamalla tappoja. Black Ops Cold Warin uutuus on se, ettei pelaajan kuolema enää tyhjennä scorestreaks-palkkia, vaan tappojen kerryttäminen jatkuu läpi ottelun. Samalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että joissakin tilanteissa lisäapujen saaminen voi olla aiempaa helpompaa. Pahimmillaan taivas täyttyy helikoptereista ja lentokoneista, jotka tappavat vastustajia nopeasti ja kylmäverisesti. Esimerkiksi Nuketown 84 -kartassa vastustajien chopper gunner -kopteri linnoittautui syntymisalueen päälle, eikä pelialueelle ehtinyt kuin syntyä ja kuolla. Vaikka scorestreaksejakin heikennettiin viimeisen päivityksen yhteydessä, on niistä osa edelleen liian halpoja sekä ylivoimaisia.
Call of Duty ja PlayStation ovat jo pidemmän aikaa tehneet yhteistyötä, joka on tarkoittanut PlayStation-pelaajille yksinoikeuksia tiettyihin pelimuotoihin tai joitakin etuuksia. Black Ops Cold Warin kohdalla PlayStation-edut ovat muun muassa Zombie Onslaught -pelimuoto, joka on yksinoikeudella alustalle seuraavan vuoden ajan. Muilla alustoilla pelaaville on zombie-tilassa tarjolla ainoastaan yksi kartta, Die Maschine, mikä on naurettavan vähän.
Toki mukana on myös erillinen Dead Ops Arcade -tila, jossa zombeja vastaan taistellaan nimensä mukaisesti arcade-henkisesti. Kyseinen pelitila on hieman outo, vaikkakin ihan hauska. Se ei kuitenkaan onnistu täyttämään perinteisen zombie-pelitilan puutteita. Hyvä muutos kuitenkin on, että zombie-tila ja perinteinen moninpeli jakavat saman edistymisen. Epäkuolleiden tappamisesta on hyötyä tupla-XP-aikoina, sillä silloin aseiden ja hahmon kehittäminen on huomattavasti nopeampaa, kuin muissa pelitiloissa. Ehkäpä tämä ei kuitenkaan ole zombie-tilan pääasiallinen ja suunniteltu käyttötarkoitus…
Pääsääntöisesti Call of Duty Black Ops Cold War pyöri nätisti, vaikka koneeni sisuksissa pöhisee jo hieman vanhemmat GTX 1080 Ti ja i7-7700K. Ruudunpäivitysnopeus seilasi tarinallisessa kampanjassa hetkittäin melko reilusti, mutta pääsääntöisesti ultra-asetuksilla päivitysnopeus liikkui 60-80 FPS:n välissä. Toki säteenseurannalla varustetuilla laitteilla ja komponenteilla visuaalisuudesta olisi saanut vieläkin enemmän irti. Täytyy kuitenkin sanoa, etteivät Vietnamin auringonsäteet näyttäneet huonolta GTX-kortillakaan. Teknisiltä ongelmilta ei kuitenkaan vältytty täysin, sillä moninpelin puolella ongelmana olivat useaan kertaan vaikeudet palata takaisin otteluhakuun matsin jälkeen. Lisäksi tarinallisen kampanjan aikana peli kaatui täysin yllättäen muutaman kerran.
Olen suuri Call of Duty -sarjan fani ja odotan syksyä aina kuin kuuta nousevaa. Kuulun niihin, jotka yleensä pitävät sarjan teoksista, vaikka pelityyli olisikin välillä nopeampaa ja välillä hitaampaa. Tällä kertaa joudun toteamaan olevani hieman pettynyt. Tuntuu, kuin peli olisi keskeneräinen ja lisäsisältöä on luvassa vasta myöhemmin. Ensimmäinen kausi alkaa joulukuun 10. päivä, ja samalla Call of Duty Black Ops Cold War yhdistyy battle royale Call of Duty: Warzoneen. Se tarkoittaa, että kahden pelin etenemiset ja kehitys yhdistyvät. Kehittäjät ovat myös luvanneet lisäkarttoja, mutta niiden saapumisajankohta on vielä epäselvä. Betatestin jälkeen peli ei myöskään ole saanut uusia pelimuotoja, eikä niistä ole vielä tihkunut lisätietojakaan.
Tällä hetkellä eniten iloa tuottavat tupla-XP-jaksot, sillä tuolloin hahmon ja aseiden kehittäminen ovat naurettavan helppoja. Muutoin pelailu on lähinnä tulevan lisäsisällön odottelua. On harvinaista päästä toteamaan, että uusimman Call of Dutyn paras osuus on poikkeuksellisesti sen tarinallinen kampanja. Ehkä jos testijaksoissa ei olisi päässyt pelaamaan melkein kaikkia karttoja ja pelitiloja, niin julkaisuun olisi jäänyt enemmän tuoretta pelattavaa. Ellet osallistunut ennakkotesteihin, voit lisätä arvosanaan puoli tähteä lisää.
PC-tiedot: Nvidia GTX 1080 Ti, 11 GB, Intel Core i7-7700K CPU, 16 GB DDR4 3200MHz RAM
Varo, räjähdysvaara
Yksinpelin puolella pelaaja kiidätetään 1980-luvulle, jossa Russell Adler (roolissa Bruce Thomas) on saanut käskyn kerätä jengi kasaan. Neuvostoliiton vakooja on osallisena hämärähommiin ja hänet tulisi saada kiinni mahdollisimman pian. Pelaaja on Belliksi kutsuttu sankari, jonka taustoista ei entuudestaan tiedetä juuri mitään. Pelaaja saa itse päättää muun muassa sotilaan sukupuolen, ihonvärin, nimen ja sotilaallisen taustan.
Pientä viilausta hahmoon voi tehdä myös persoonallisuuden valinnalla. Valintojen vaikutus tarinaan on kuitenkin pintapuolista, enkä edes pelin edetessä muistanut, millaisia päätöksiä olin tehnyt. Kokonaisuudessa pelaaja jää sivultakatsojan rooliin, vaikka keskustelutilanteissa onkin mahdollista valita haluamansa vastaus useasta eri vaihtoehdosta. Nämäkin valinnat jäävät pintaraapaisuksi, eikä mekaniikkaa voi verrata esimerkiksi Telltale Gamesin teoksissa tehtäviin valintoihin ja niistä seuraaviin vaikutuksiin. Belliä ei ole myöskään ääniroolitettu, mikä vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta muiden sotilaiden joukossa. Olo on kuin heittosäkillä parempien agenttien seurassa.
Onneksi Call of Duty Black Ops Cold Warin kampanjan tarina on muilta osin miellyttävä räiskintäpläjäys ja Hollywood-toimintaelokuvien rakastajille luvassa onkin lähes täydellinen teos. Bell kavereineen matkaa muun muassa Itä-Berliinissä, Turkissa ja Vietnamissa. Tehtäviä tykitetään kovalla syötöllä ja halukkaille löytyy myös pienempien johtolankojen keräilyä. Hengähtämiselle ei ole kuitenkaan aikaa, eikä räiskinnästä todellakaan ole pulaa.
Pelaaja voi välillä hyökätä taisteluhelikoptereilla suoraan tukikohtaan, kun taas muutamien minuuttien päästä olla rähisemässä SMG-aseen kanssa sisätiloissa. Matkan varrella päästään kokemaan useita taistelukohtauksia, joiden räjähdyksissä ei säästellä. Kampanjan kesto on pelitavasta riippuen noin 4-6 tuntia. Tarinallista puolta voisi kritisoida myös sen lyhyestä kestosta, mutta lopputeksteihin päästyäni koin sen olleen sopivan mittainen.
Taivas on täyttynyt koptereista
Testijaksojen aikana pelaajat pääsivät ennakkoon tutustumaan kahdeksaan karttaan. Tällä hetkellä karttoja on tarjolla 11, joista uusimmat ovat Checkmate, Garrison ja Nuketown 84. Karttojen määrä tuntuu vähäiseltä, ja itse ehdin viimeisimmässä betatestissä koluta jo aiemmat kahdeksan karttaa puhki. Tuntuu, etteivät kartat tarjoa tarpeeksi haasteita ja opeteltavaa. Perinteisien moninpelitilojen puolelle tulleet Checkmate, Garrison sekä Nuketown ovat kooltaan hyvin pieniä, joten nekin tulevat hyvin nopeasti tutuksi ja jopa kulutetuksi puhki. Toki Nuketown on klassinen kenttä, josta nähdään aina erilaisia muunnelmia, joten pitkän liiton Call of Duty -pelaajille kyseessä lienee ainainen onnenpäivä. Alueista Checkmate tuo mieleen 1 vs. 1 -otteluista tutut treenialueet, mikä ajatuksena tuntuu hieman kierrätetyltä uuden idean sijaan. Itse jään jo odottelemaan uusien karttojen saapumista.
Arvostelua varten suoritetun pelijakson aikana Black Ops Cold War sai päivityksiä, joiden mukana tuli muutoksia muun muassa aseisiin. Pelin tullessa ulos olivat SMG-ase MP5 ja tarkkuuskivääri Pellington 703 ylivoimaisia kuten betatestissäkin. Varsinkin MP5 herätti runsaasti keskustelua pelaajien keskuudessa, koska lähintaisteluaseeksi sillä pystyi ampumaan yllättävän kauas. Kehittäjät heikensivätkin aseita, mutta siitä huolimatta MP5 on edelleen yksi parhaimmista aseista.
Hahmopuolella on päädytty ratkaisuun jossa sotilailla ei itsessään ole erilaisia ominaiskykyjä, vaan pelaajan valinta on käytännössä pelkkä kosmeettinen valinta. Taistelijan varustelussa (loadout) on käytössä yhdeksänlokeroinen järjestelmä. Taistelukentälle voi valita mukaansa kaksi asetta, kolme tarviketta tactical, lethal ja field upgrade -osioihin, kolme perk-kykyä sekä yhden Wildcard-kortin. Jokaiseen aseeseen taas saa kiinnitettyä viisi lisävarustetta. Erilaisilla Wildcardeilla voi kuitenkin lisätä esimerkiksi aseisiin vielä kolme lisävarustetta lisää, jolloin osia voi kiinnittää yhteensä kahdeksan. Tavaravalikko tuntuu kokeneelle Call of Duty -pelaajalle kotoisalta, eikä siitä löydy valittamista.
Yksi asia perinteisissä moninpeleissä kuitenkin ärsyttää ylitse muiden ja ne ovat scorestreaksit, joita ansaitaan saamalla tappoja. Black Ops Cold Warin uutuus on se, ettei pelaajan kuolema enää tyhjennä scorestreaks-palkkia, vaan tappojen kerryttäminen jatkuu läpi ottelun. Samalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että joissakin tilanteissa lisäapujen saaminen voi olla aiempaa helpompaa. Pahimmillaan taivas täyttyy helikoptereista ja lentokoneista, jotka tappavat vastustajia nopeasti ja kylmäverisesti. Esimerkiksi Nuketown 84 -kartassa vastustajien chopper gunner -kopteri linnoittautui syntymisalueen päälle, eikä pelialueelle ehtinyt kuin syntyä ja kuolla. Vaikka scorestreaksejakin heikennettiin viimeisen päivityksen yhteydessä, on niistä osa edelleen liian halpoja sekä ylivoimaisia.
Nähtäväksi jää, palkitaanko odotus
Call of Duty ja PlayStation ovat jo pidemmän aikaa tehneet yhteistyötä, joka on tarkoittanut PlayStation-pelaajille yksinoikeuksia tiettyihin pelimuotoihin tai joitakin etuuksia. Black Ops Cold Warin kohdalla PlayStation-edut ovat muun muassa Zombie Onslaught -pelimuoto, joka on yksinoikeudella alustalle seuraavan vuoden ajan. Muilla alustoilla pelaaville on zombie-tilassa tarjolla ainoastaan yksi kartta, Die Maschine, mikä on naurettavan vähän.
Toki mukana on myös erillinen Dead Ops Arcade -tila, jossa zombeja vastaan taistellaan nimensä mukaisesti arcade-henkisesti. Kyseinen pelitila on hieman outo, vaikkakin ihan hauska. Se ei kuitenkaan onnistu täyttämään perinteisen zombie-pelitilan puutteita. Hyvä muutos kuitenkin on, että zombie-tila ja perinteinen moninpeli jakavat saman edistymisen. Epäkuolleiden tappamisesta on hyötyä tupla-XP-aikoina, sillä silloin aseiden ja hahmon kehittäminen on huomattavasti nopeampaa, kuin muissa pelitiloissa. Ehkäpä tämä ei kuitenkaan ole zombie-tilan pääasiallinen ja suunniteltu käyttötarkoitus…
Pääsääntöisesti Call of Duty Black Ops Cold War pyöri nätisti, vaikka koneeni sisuksissa pöhisee jo hieman vanhemmat GTX 1080 Ti ja i7-7700K. Ruudunpäivitysnopeus seilasi tarinallisessa kampanjassa hetkittäin melko reilusti, mutta pääsääntöisesti ultra-asetuksilla päivitysnopeus liikkui 60-80 FPS:n välissä. Toki säteenseurannalla varustetuilla laitteilla ja komponenteilla visuaalisuudesta olisi saanut vieläkin enemmän irti. Täytyy kuitenkin sanoa, etteivät Vietnamin auringonsäteet näyttäneet huonolta GTX-kortillakaan. Teknisiltä ongelmilta ei kuitenkaan vältytty täysin, sillä moninpelin puolella ongelmana olivat useaan kertaan vaikeudet palata takaisin otteluhakuun matsin jälkeen. Lisäksi tarinallisen kampanjan aikana peli kaatui täysin yllättäen muutaman kerran.
Olen suuri Call of Duty -sarjan fani ja odotan syksyä aina kuin kuuta nousevaa. Kuulun niihin, jotka yleensä pitävät sarjan teoksista, vaikka pelityyli olisikin välillä nopeampaa ja välillä hitaampaa. Tällä kertaa joudun toteamaan olevani hieman pettynyt. Tuntuu, kuin peli olisi keskeneräinen ja lisäsisältöä on luvassa vasta myöhemmin. Ensimmäinen kausi alkaa joulukuun 10. päivä, ja samalla Call of Duty Black Ops Cold War yhdistyy battle royale Call of Duty: Warzoneen. Se tarkoittaa, että kahden pelin etenemiset ja kehitys yhdistyvät. Kehittäjät ovat myös luvanneet lisäkarttoja, mutta niiden saapumisajankohta on vielä epäselvä. Betatestin jälkeen peli ei myöskään ole saanut uusia pelimuotoja, eikä niistä ole vielä tihkunut lisätietojakaan.
Tällä hetkellä eniten iloa tuottavat tupla-XP-jaksot, sillä tuolloin hahmon ja aseiden kehittäminen ovat naurettavan helppoja. Muutoin pelailu on lähinnä tulevan lisäsisällön odottelua. On harvinaista päästä toteamaan, että uusimman Call of Dutyn paras osuus on poikkeuksellisesti sen tarinallinen kampanja. Ehkä jos testijaksoissa ei olisi päässyt pelaamaan melkein kaikkia karttoja ja pelitiloja, niin julkaisuun olisi jäänyt enemmän tuoretta pelattavaa. Ellet osallistunut ennakkotesteihin, voit lisätä arvosanaan puoli tähteä lisää.
PC-tiedot: Nvidia GTX 1080 Ti, 11 GB, Intel Core i7-7700K CPU, 16 GB DDR4 3200MHz RAM
Call of Duty: Black Ops Cold War (Tietokonepelit)
Vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, mikä jättää pelaajan odottaviin tunnelmiin. Muista sarjan osista poiketen kokonaisuuden paras osio on muutamia tunteja kestävä tarinallinen kampanja.
- Hollywood-elokuvamainen kampanja
- Kehityksen ja etenemisen yhdistäminen pelitiloissa
- Kartat ja pelitilat on jo koluttu
- Missä ihmeessä ovat loput zombie-kartat?
- Aseiden ja scorestreaksien epätasapaino
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti