Rehellisesti sanoen olin ennakkoon hyvin skeptinen Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2:n suhteen. Alkuperäiset pelit olivat silloin vuosituhannen vaihteessa fantastisia, vaikka en itse mikään skeittari ole koskaan ollutkaan. Nopea tempo, sopivan epärealistinen meininki ja erinomainen soundtrack nostivat silti pelit minun kirjoissani hyvin korkealle, enkä todellakaan ollut yksin. Pelisarjasta tuli maailmanluokan menestys, jonka Activision sitten joitain vuosia myöhemmin polki maan rakoon vuosittaisilla ja toinen toistaan kehnommilla jatko-osilla.


Mielessäni pyöri vuonna 2012 julkaistu Tony Hawk’s Pro Skater HD, joka oli luokattoman surkea räpellys. Olisiko nytkään tulossa parempaa, vai pitäisikö Tony Hawkin jo antaa keskittyä twiittailemaan tarinoita siitä, miten ihmiset kertovat hänen näyttävän siltä yhdeltä skeittarilta. Siltä Tony Eaglelta. Huolet olivat onneksi turhia, sillä vaikka Tony Hawk ei ehkä saakaan lentoaseman jonossa ansaitsemaansa tunnustusta, Tony Hawk’s Pro Skater 1+2 on puhdasta kultaa.



Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 kuoppasi huoleni aivan välittömästi, sillä pelin aloittamisen jälkeen näytölle paukahtaa äskettäin kuvattu video, jossa alkuperäisten pelien hengessä pelin skeittaajat esittelevät taitojaan jos jonkinlaisissa ympäristöissä. Vanhan videon uudelleenkäytön sijaan Vicarious Visions on kaivanut ne alkuperäiset starat naftaliinista ja pistänyt 50-vuotiaat skeittipapat uudelleen raitille.


Ratkaisu on toki äärimmäisen hellyyttävä ja sympaattinen, mutta alleviivaa myös pelin hengen: me kaikki tiedämme, että aikaa on kulunut vuosi jos toinenkin, eikä kaikki ole enää samanlaista kuin silloin. Niinpä myöskään Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 ei ole vain kahden alkuperäisen pelin HD-uusintaversio, vaan kattavampi modernisoitu paketti.

Paketista löytyvät kahden ensimmäisen Tony Hawkin kaikki kentät, uskollisesti alusta alkaen uudelleen luotuina. Peli näyttää erinomaisen kauniilta, sillä HDR-näytöltä esimerkiksi se aivan ensimmäinen teollisuushalli sisältää todella paljon upean näköistä valon ja varjon leikkiä. Samalla kehittäjät ovat heittäneet Tony Hawk 1:n kenttiin reilusti uusia haasteita ja tavoitteita, jotta ne pääsevät samalle viivalle Tony Hawk 2:n kenttien kanssa.


Pelin ydin on edelleen sama kuin aiemminkin. Valitse skeittaajasi 90-luvun legendojen ja modernien nimien joukosta, tai tee oma skeittaajasi, ja sitten raitille. Jokaisessa kentässä on pino haasteita, joita tarpeeksi suorittamalla avataan aina seuraava kenttä pelattavaksi. Siinä sivussa kerätään skeittaajan kykyjä parntavia kykypisteitä, uusia erikoisliikkeitä ja kosmeettisia esineitä.

Jokaisessa kentässä on muutamia uniikkeja haasteita, kuten hankalien hyppyjen tai grindien suorittamisia. Näiden muutamien haasteiden ohella pitääkin sitten päteä mahdollisimman paljon ja kerätä alati korkeampia pistepotteja tai pitempiä komboja. Aikaa on aina kerrallaan kaksi minuuttia, joten yhden ajon aikana kannattaa keskittyä yhteen tai kahteen haasteeseen.


Mukavana metatasona peliin on myös ladattu hirmuinen määrä tavoitteita, joista osa on skeittaajakohtaisia, osa taas kaikille avoimia. On hauskaa katsella ajojen jälkeen, että on taas pari sataa metriä lähempänä 10 kilometrin grindausmatkaa, tai yrittää jahdata Tony Hawkilla miehen uran huippuhetkien mukaan suunniteltuja haasteita.

Pelattavuus on enimmilläänkin puolirealistista, mutta silti haastavaa. Pienillä vauhdeilla ja temppuja tehtäessä täytettävän supermittarin hehkuessa voi ihan hyvin kiskaista rampin nokalta 900 asteen piruetin, joka sitten kombotetaan manualien, wall plantien ja muiden kikkojen kanssa seuraaviin painovoimaa uhkaaviin temppuihin. Ja kyllä, manualit, revertit, wall plantit, transferit ja monet muut myöhempien pelien herkut on lisätty nyt myös alkuperäisiin peleihin. Paperilla uudistus voi tuntua pieneltä, mutta ne tekevät pelistä välittömästi paljon modernimman tuntuisen.



Ilahduttavasti Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 sisältää myös jos jonkinlaisia yhteisöominaisuuksia. Kenttäeditorin avulla saa luotua omia skeittipuistojaan, joita voi sitten jakaa muiden pelaajien kanssa verkon välityksellä. Vähemmän yllättäen jo pelin ilmestymispäivänä tarjolla oli kikkakenttiä, joissa pelkästään grindausnappia pohjassa pitämällä sai kerättyä kaikki saavutukset 10 miljoonan pisteen komboista ja muista mahdottomiksi tarkoitetuista tempuista.


Kenttäeditori on tervetullut juttu, sillä Pro Skaterin uudelleenpeluuarvo ei ole niin suuri kuin voisi toivoa. Alkuperäisessä pelissä uratilan pystyi läpäisemään erikseen kaikilla skeittaajilla. Teoriassa niin voi tehdä nytkin, mutta todella erikoisena ratkaisuna kaikki kertaalleen täytetyt tavoitteet pysyvät täytettyinä nytkin. Niinpä jos pelaa uratilan läpi Tony Hawkilla, kun aloittaa saman operaation uudelleen Bob Burnquistilla, kaikki on jo tehty, eikä toisella kierroksella ole muuta tekemistä kuin kerätä joka kentästä ne kaksi kykypistettä antavaa lärpäkettä.

Moninpelistä pitävät voivat kisata sekä netissä, että jaetulla ruudulla. Verkkopeli toimi kohtalaisesti, joskin verkkoviiveestä johtuvaa pätkähtelyä esiintyi jonkun verran. Jaetun ruudun moninpeli taas on aikamoinen fiasko. Jo kahdella pelaajallakin ruudunpäivitysnopeus takkuilee jopa Xbox One X:llä sen verran, että tiukkaa ajoitusta vaativa peli muuttuu suorastaan tuskalliseksi kokemukseksi. Neljästään en haluaisi edes yrittää.


Tämä on valtava harmi, sillä paperilla moninpelitilat ovat hauskoja. Kaverit voi haastaa vaikkapa HORSE-matsiin, jossa yksi pelaaja vuorollaan tekee mahdollisimman komean temppusarjan ja muiden pitää sitten onnistuneesti toistaa se. Todennäköisesti tämä olisi mitä mainiointa ajanvietettä, jos tekniikka ei tökkisi vastaan.

Ongelmista huolimatta täytyy nostaa Vicarious Visionsille hattua, sillä Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 on erinomainen uusintaversio. Se ei hukkaa alkuperäisen pelin tunnelmaa tai tuntumaa, mutta samalla modernisoi pakettia merkittävästi ja mukavasti. Kyse ei todellakaan ole mistään pelkästä grafiikkapäivityksestä!


Tuloksena on peli, jonka pelaaminen on yhtä juhlaa. Nostalgian tavoittelu on tunnetusti vaikeaa puuhaa, mutta Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 onnistuu siinä. Kun syöksyy alas teollisuushallin ramppia tai grindaa ostarilla Goldfingerin Supermanin soidessa, peli tuntuu siltä, miltä muistaa sen alkuperäisen tuntuneen 21 vuotta sitten. Kun hintalappukin on vielä kukkarolle sopiva 40 euroa, Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2 on erinomaisen lämpimän suosituksen arvoinen.



Vanhuus ei tule yksin. Kuulun kyllä siihen ikäryhmään, jolle ensimmäiset Tony Hawk -pelit olivat tärkeitä ja niiden nappulaviidakon opetteluun käytin kymmeniä tunteja, varsinkin kakkososaan Sega Dreamcastilla. Nyt kun sain eteeni samat pelit PlayStation 5:llä, huomasinkin olevani vanha: Tutoriaalin selvitettyäni painikkeet alkoivat unohtua, kameran pyörintä aiheutti epämukavaa oloa, eikä skeittipunkkiakaan iltamyöhään jaksanut kovin pitkään kuunnella.

Mikään edellä mainituista ei ole kuitenkaan Tony Hawk’s Pro Skater 1 + 2:n vika. Se on selvästi rakkaudesta lajiin tehty uusioversio, jossa on arvostettu alkuperäisiä, mutta uudistettu ne silti nykypäivään pelattavuus edellä. PlayStation 5 -versio eroaa Miikan yllä arvioimasta lähinnä siinä, että peli pyörii vieläkin sujuvammin (tasaisen kaunis 60 FPS 4K-resolla ja 120 FPS -tilakin löytyy). Latausajat ovat toki myös lyhentyneet. Jos siis edellisen sukupolven versiot jäivät jostain syystä välistä, eikä ikä ala liikaa painaa, ei tätä voi kuin suositella. Uusilta konsoleilta ei tämän genren pelejä vielä juurikaan löydy, joten euroja pinoon ja ramppiin.

Tony Hawk on myös vanha (52 vuotta), mutta se ei miestä hidasta. Ja kyllä minäkin virtuaalilaudalle tulen palaamaan vielä monta kertaa. Kaikesta huolimatta. 4.5/5