Hideo Kojima on yksi pelimaailman harvoista auteur-pelinkehittäjistä, niistä tyypeistä, joiden kädenjälki paistaa kirkkaasti ja häikäisevästi läpi projekteista, joita on ollut tekemässä useita kymmeniä (tai satoja) muitakin kehittäjiä. Onko tämä sitten hyvä vai huono juttu, se jää jokaisen itsensä päätettäväksi.


Henkilökohtaisesti olen aina suhtautunut Kojiman puuhailuihin suurella kiinnostuksella, vaikka miehen pelit eivät aina olekaan aivan se minun juttuni. Kun Kojima lähti ovet paukkuen Konamilta Metal Gear Solid 5 -projektin päätyttyä lopulliseen välirikkoon, edessä olivat kiintoisat ajat. Mitä kaikkea Kojima tekisikään vapauduttuaan Konamin ikeen alta? Mitä huikeutta saadaan aikaan, kun pelimaailman Pelle Pelottomalle annetaan rajoittamaton sekkivihko?

Harva olisi arvannut, että tuloksena olisi maailman pikkutarkoin simulaatio pakettien kantamisesta. Death Stranding todellakin jakoi pelaajien mielipiteet hyvin voimakkaasti. Pelattavuus ei ollutkaan enää kolmannen persoonan räiskintää, ja tarina oli vielä puhtaampaa Kojima-hulluutta kuin koskaan aiemmin. Itsekin skippasin pelin PlayStation 4 -version kokonaan ja tutustuin peliin omin käsin vasta tuoreen PC-version myötä. Ja voi pojat, tämähän on hyvä peli!



Koska Death Stranding on jo arvosteltu V2.fi:ssä (arvio täällä), en nyt käy koko peliä uudelleen läpi. Toteanpa vain, että minun makuuni sen melankolinen tunnelma osui erinomaisesti ja että nautin suuresti valtavirrasta poikkeavista pelihaasteista ja kokemuksesta, jossa viholliset eivät ole rynkyn takana kykkiviä arabeja, vaan teräviä kiviä ja syviä jokia.


Hieman yli vuoden odotettu PC-versio on myös teknisesti todella vaikuttava tapaus. Alkuperäinen Death Stranding näytti kyllä myös hyvältä PlayStation 4 Pron 4K-versiona, mutta peli ei koskaan pyörinyt suunnattoman hyvin. Ei ainakaan verrattuna PC-versioon, jossa ruudunpäivitysnopeuden voi nostaa juuri haluamalleen tasolle – ainakin jos koneessa riittää vääntöä.

Pelailin itse sekä 1440P-resoluutiolla ja 165FPS:n nopeudella G-Sync-yhteensopivalla pelinäytöllä, että graniitin vakaasti 60FPS:n vauhdilla pyörivällä 4K-resoluutiolla olohuoneen telkkarilla. Molemmat kokemukset olivat huikeita. Death Strandingin todella uskottavat animaatiot ja näyttelijänsuoritukset näyttävät vielä realistisemmilta kun ne pyörivät silkkisen pehmeästi.


PC-versiosta löytyvät myös kaikki vaaditut ominaisuudet ja kilkkeet. Pelaaminen onnistuu näppäimistön ja hiiren ohella tietenkin myös pad-ohjaimella, ja koska kyse on Steam-pelistä, myös Steam-saavutukset löytyvät. Haluan myös nostaa hattua sille, miten erinomaisen hyvin pelin valokuvamoodi toimii. Niin kutsutut valokuvamoodit, eli mahdollisuus pysäyttää peli lennosta ja sitten manipuloida kameraa ja maailman asetuksia mahdollisimman komeiden kuvien ottamiseksi, on toki vakio-ominaisuus monissa peleissä, mutta Death Strandingissa sen käyttö ei vaadi valikoiden läpi kahlaamista tai muuta säätöä, vaan yhden napin painamista. Todella sujuvaa!

Toki mukana on pieniä ongelmiakin. Oma koneeni on sieltä tehokkaammasta päästä ja vaikka peli on asennettu huippunopealle SSD-levylle, ja vaikka koneesta löytyy 32 gigatavua keskusmuistia, varsinkin pelin alussa välianimaatioissa esiintyi pientä töksähtelyä. Pitää myös muistaa, että koska kyse on Windows 10 -pelistä, esimerkiksi HDR-tuki ei toimi aivan niin ongelmattomasti kuin konsoleilla. Nettifoorumit ovat täynnä kädenvääntöä aiheesta, enkä itsekään saanut 4K-telkkarini HDR-tilaa toimimaan kuin repimällä kaikki muut näyttökaapelit irti näytönohjaimesta. Tämä ei toki ole pelin vika, mutta silti: kokemus ei ole yhtä ongelmaton kuin konsoleilla.




Death Stranding on eräs viime vuosien kiistanalaisimmista peleistä. Moni yleensä järkevänä pitämäni pelijournalisti (tai kaveri) on lytännyt pelin täysin, ja pitkälti näiden mielipiteiden takia kiersin itsekin sen kaukaa alkuperäisen PlayStation 4 -julkaisun aikoihin. Olenkin hyvin iloinen, että sateinen kesä tarjosi tekosyyn ostaa PC-version, sillä omaksi yllätyksekseni nautin pelaamisesta suunnattomasti.

PC-versio on myös se paras tapa kokea Death Strandingin riemut, sillä se on objektiivisesti paremman näköinen ja sujuvampi pelikokemus kuin PlayStation 4:llä. Koska kyse on PC-pelistä, myös modaaminen ja huijaaminen ovat hyvin helppoja juttuja, joten jos jossain vaiheessa haluaa vaikka kokeilla, miten pelaaminen kilometrin korkuisen pakettipinon alla onnistuisi, vastaus on kätten ulottuvilla.


Nostankin Sonylle ja Kojima Productionsille hattua siitä, että peli yleensäkään julkaistiin PC:llä, sekä myös siitä, että PC-käännös on tehty näin laadukkaasti. Miten olisi seuraavaksi God of War 144FPS:n nopeudella?