TT Isle of Man … nimihirviön (lue otsikosta) perustavana ideapilarina on rakkaus moottoripyöräilyyn sekä pelimaailmassa vähemmän esiintyneet Mansaaren TT-ajot. Historiatietoja kaivaessa selviää nopeasti, kuinka vaarallinen tämä vuosittain järjestettävä kilpailu on yli sadan vuoden historiansa aikana ollut - pitkälti yli 200 kuljettajaa on menettänyt henkensä siinä kurvaillessaan. Mansaari sijaitsee Irlanninmeressä Irlannin ja Ison-Britannian saarten välissä, joten pelin ratavalikoimaa on täydennetty naapurisaarten maisemissa.


En ollut pelannut yli vuoteen moottoripyöräpelejä, ja sen huomasi. Oikeaoppinen vauhdin hallinta esimerkiksi mutkissa oli tipotiessään ja enimmäkseen suoraa tietä ajettava harjoituskenttä tuotti jo tuskaa lukuisten kaatumiseen muodossa. Peli on alkuun todella hankala, jos näppituntuma tämäntyyppisistä huristeluista on hukassa. Perusajokontrollien ja mutka-ajon hankaluuden lisäksi katujen kapeus, rotvallit ja tien epätasaisuudet tuovat oman haastavan mausteensa. Tuntui jopa epäreilulta, kun pieni ohjaustangon käännös epäsopivassa monttukohdassa sai kuljettajan lentämään pitkälle pöpelikköön. Ajotuntuma ja ajamisen realistisuuden tunne ovat pelissä huipussaan, mutta pienissä rotvallipusuissa mennään ehkä hieman yli.



Pyörät liikkuvat parhaimmillaan yli 300 km/h ja kun kadut ovat kapeita, niin on sanomattakin selvää, että realistisuus edellä menevässä pelissä vauhdintunne syntyy kuin itsekseen. Graafisesti peli on hyvän keskiverron luokkaa, joten vauhdin ollessa huipussaan nopeasti vaihtuvia maisemia on mukava katsella, kunnes taas pieni ajovirhe ajaa kuljettajan perunapellolle. Valitettavasti ruudunpäivityksessä on jouduttu jättäytymään 30 kuvan sekuntitahtiin, mikä hieman nakertaa vauhdintunteen synnyttämää adrenaliinipaukkua.


Ratavalikoimassa löytyy huikea yli 60 kilometrin mittainen Mansaarten kilpa-ajopätkä, mikä on hienoa kokea virtuaalisesti. Muut kilparadat sijoittuvat naapurisaarilla pääsääntöisesti kapeakatuiseen maalaismaisemaan, mikä tekee ratavalikoimasta melko tasapaksun. Irlannin puolella radat sijaitsevat samalla alueella ja sitä kautta niissä maisemissa on mahdollisuus päästä vapaasti kaahaamaan autioituneilla kylillä. Vapaan ajon muodossa on mahdollisuus suorittaa pientä vaihtelua tuovia haaste-tehtäviä, mutta niitä on harmillisesti tarjolla erittäin vähän.


Pelin uratilassa kalenteri on täytetty runsaalla kilpailu-määrällä, joissa pärjäämällä voi saavuttaa oman kisalippunsa kauden päättäviin Mansaarten ajoihin. Kauden alkuun pelaaja pääsee valitsemaan oman tiimin tavoitteineen, jonka pyörällä kausi tulisi ajaa lävitse. Tavoitteiden suorittamisesta saa lisätienestejä ja uusia osia prätkäänsä. Virittely on jätetty pelissä hyvin toissijaiseksi ja uusia osia saakin vain kisatapahtumien kautta. Erilaisia moottoripyöriä pelissä on tarjolla yhteensä 18, joten valinnan vaikeus ei ole ajopeliluokan hankalimmasta päästä. Kilpailuja on jaettu haastavuutensa mukaan kolmeen luokkaan ja niitä käydään samanaikaisesti useammassa paikassa, joten kaikille kauden kisatantereille ei mitenkään kerkeä.



Tekoälyn kanssa kilvatessa kisafiilis on tipotiessään. Yhteislähdöissä tietokonekuskien joukot hajoavat nopeasti pitkin rataa, joten tekoälyn keskeinen kilpailu ei tuo lainkaan lisämaustetta pelaajan kilpailuun. Onneksi aina voi suunnata verkkopelien ihmeelliseen maailmaan taistelemaan korkeimmasta podium-paikasta, tosin ei sielläkään kilpailun riemu ylimmillään ollut, kun parhaimmillaan peliaulaan sai vain neljä pelaajaa koottua. Verkossa pelaajia tuntui olevan vähän, mikä sinänsä on harmi, kun peli tuntui verkon yli toimivan ihan hyvin ainakin näin muutaman pelaajan kilpailuissa. Pelaajamäärien kannalta moninpeliaulojen haku oli jaettu vielä typerästi eri saarien ja pyöräluokkien mukaan - siinä sitten kokeili olisiko Irlannin radoille kukaan lähdössä supersport luokassa, aah ei pelihuoneita, entäs Britanian puolella… Hieman nykyaikaisemmalla pelihuone haulla, jossa pelaajat ängettäisiin tuloajankohdan mukaan samaan huoneeseen ja pelaajien kesken äänestettäisiin missä ajetaan ja millä, olisi varmasti ollut toimivampi ratkaisu.


Mansaarilla oli kiva hurjastella ja hieman pelattuaan peli ei tuntunutkaan enää niin kauhean hankalalta. Harmi vain, että kokonaisuus jäi kuitenkin hieman mauttomaksi. Vaihtelevuutta on liian vähän, kunnon kisafiilis jäi uupumaan ja verkostakaan ei löytynyt riittävästi seuraa. Pahimpaan simulaationälkään peli tarjoaa toviksi apetta, mutta rennommista arcade-kaahailuista pitäville tämä peli ei tuota kuin harmaita hiuksia realistisen otteensa vuoksi.