Brittiläinen Games Workshop on vuosien varrella kerännyt itselleen sekä positiivista että negatiivista mainetta Warhammer-figupeliensä kanssa. GW:n miniatyyrit ovat jo vuosikymmenten ajan olleet todella laadukkaita ja itse pelitkin ovat enimmäkseen toimivia. Mutta se hinta, se hinta. Jos aikoo aloittaa Warhammer 40K:n tai Age of Sigmarin pelaamisen, saa varautua useamman sadan euron hintalappuun. Vähemmän yllättäen tämä ei miellytä aivan kaikkia.


Niinpä onkin todella kivaa, että firma on viime vuosina pyrkinyt järkeistämään menoaan. Hintoja ei toki ole laskettu, herra varjele että sellaista nyt harrastettaisiin, mutta niiden satojen eurojen armeijoita vaativien pelien rinnalle on julkaistu pienempiä pelejä. Koska nämä pienemmät pelit ovat usein ulkopuolisten pelisuunnittelijoiden työtä, ne ovat myös säännöiltään huomattavasti toimivampia kuin GW:n omat julkaisut.

Kun muutamilla kympeillä pääsee kiinni hyvään ja laadukkailla figuilla varustettuun peliin, ei ole ihme, että Warhammer Underworldsin kaltaiset pikkupelit ovat räjähtäneet suosiossa hyvinkin nopeasti. Ja kuten kaikki tietävät, missä suosio, siellä suosiolla kalastelijat.



Warhammer Underworlds on mitä mainioin lautapeli. Kyllä, lautapeli, ei niinkään miniatyyripeli. Muutamaa vuotta sitten julkaistu Underworlds on itsenäinen lautapeli, jossa kaksi pientä jengiä ottaa yhteen maagisessa ja alati muotoaan vaihtavassa kaupungissa. Kolmen kierroksen aikana pelaajat aktivoivat sotureitaan, pelaavat kädestään omaa tiimiä auttavia ja vihollisia kampittavia kortteja ja pyrkivät täyttämään salaisia tavoitteitaan. Sitten ynnätään pisteet ja katsotaan, kuka voitti.


Warhammer Underworlds on säännöiltään elegantti peli, jossa on kuitenkin valtavasti syvyyttä. Se on myös huomattavasti helpompi peli aloittaa kuin esimerkiksi Warhammer 40K, sillä noin 50 euron hintainen pelipaketti todellakin oikeasti riittää pelaamiseen. Se sisältää kaksi jengiä, pelilaudat, säännöt ja pinon kortteja. Jos ja kun haluaa lisää, voi living card game -hengessä ostaa uusia itsenäisiä jengipaketteja, joissa on kunkin jengin kiinteiden sotureiden figut, kaikki niille tarvittavat kortit ja muut kilkkeet. Aloituskynnys on siis todella matala.

Ei ole mikään ihme, että Warhammer Underworlds on noussut nopeasti todella suosituksi peliksi, jota pelataan niin kasuaalisti olohuoneen pöydällä kuin vakavahenkisissä turnauksissa ja liigoissa. Peli on myös valtavan tuottoisa, sillä kaikki vähänkään vakavammat pelaajat ostavat tietenkin kaikki uudet julkaisut. Jokaisen jengipaketin mukana kun tulee paitsi jengille yksilöllisiä kortteja, myös universaalisti toimivia kortteja, joita kaikki voivat ottaa omiin pakkoihinsa – ja vakavat pelaajat eivät todellakaan halua ottaa sitä riskiä, että missaavat mahdollisuuden hyviin komboihin.


Olen itsekin hurahtanut peliin kunnolla ja olen huomannut, että neljästä noin kymmeneen soturia sisältävät jengipaketit ovat mukavia maalausprojekteja. Jos haluaa kokeilla jotain uutta, on ihan kiva kun noin 20 eurolla saa kourallisen uusia ja erilaisia figuja maalattavaksi, ja niille voi maalauksen jälkeen jopa löytää käyttöä, koska ei-figupelaavat kaverit on paljon helpompi huiputtaa pelaamaan figuilla varustettua lautapeliä kuin kokeilemaan oikeita figupelejä.

Niinpä olenkin Warhammer Underworlds Onlinen kohdeyleisöä kuvaavan Venn-diagrammin keskipisteessä. Kannattaa pitää tämä mielessä kun sanon, että niin hyvä peli kuin Warhammer Underworlds onkin, sen digiversio jää aika pahuksen kauas esikuvastaan.



Warhammer Underworlds Onlinen perusidea on mitä simppelein: se on mainio lautapeli suoraan digiversioksi käännettynä. Se mallintaa alkuperäisen pelin säännöt ja mekaniikat 1:1-suhteella ja pyrkii näin tarjoamaan Underworlds-faneille tilaisuuden kisata kirotun kaupungin herruudesta digitaalisesti ja netin välityksellä.


Koska Underworlds Online on 100% uskollinen kopio alkuperäisestä pelistä, se on toki pelimekaniikoiltaan myös mainio ja periaatteessa juuri sitä, mitä itsekin kaipaisin. Valitettavasti käännös on vain tehty huonosti. Pelin puolustukseksi on todettava, että se on vasta Early Access -julkaisussa ja kehitys jatkuu aktiivisesti, joten osa ongelmista voi vielä korjautua. Early Access -vaiheesta on kuitenkin suunniteltu vain muutaman kuukauden mittaista, joten en odota mitään suunnattomia uudistuksia ja parannuksia.

Ongelmat alkavat pelin rahoitusmallista, joka on vedetty metsään ja urakalla. Underworlds Online kustantaa 30 euroa ja rahoillaan saa neljä jengiä sekä pinon kortteja. Kortteja on tulossa lisää ilmaisten päivitysten myötä ja kuulemma tarkoituksena on siirtää myös kaikki oikean lautapelin jengit digiversioiksi, mutta ei suinkaan ilmaiseksi, vaan maksullisena lisäsisältönä. Ymmärrän toki, että jollain se pelin kehitys pitää maksaa, mutta 30 euron aloitusmaksu yhdistettynä runsaaseen maksettuun lisäsisältöön tuntuu aika pahuksen huonolta diililtä pelaajan perspektiivistä.


Lisäksi rahoitusmalli ampuu peliä suoraan jalkaan. Warhammer Underworlds Online on käytännössä puhdas nettipeli. Ainoa yksinpelisisältö on mahdollisuus pelata bottimatseja tekoälyä vastaan, eikä tiettävästi mitään tämän monipuolisempaa ole tulossa. Niinpä peli tulee elämään ja kuolemaan sen mukaan, miten aktiivisen ja suuren yleisön kehitystiimi saa pelilleen rakennettua. Jokainen voi tahoillaan pohtia, mitä 30 euron aloitusmaksu ja runsas maksullinen DLC-kattaus tälle mahdollisuudelle tekevät vuoden 2020 pelimaailmassa.



Muut ongelmat liittyvät käytettävyyteen. Tällä hetkellä pelistä löytyy muutama tutoriaali, jotka opettavat sääntöjen perusteet mutta eivät läheskään tarpeeksi hyvin. Jouduin itsekin kaivamaan lautapelin sääntökirjan hyllystä ja lukemaan sen uudelleen läpi päästäkseni kärryille siitä, miten Underworlds Online toimii. Ongelmaa pahentaa se, että käyttöliittymä on suorastaan susi. Se antaa kyllä valtavasti informaatiota, mutta ei kuitenkaan juuri koskaan sitä tarvittavaa informaatiota.


Soturi lyö toista kirveellä ja peli heittää figupelille uskollisesti kourallisen noppia sekä hyökkääjälle että puolustajalle. Nopat ovat täynnä peliä varten suunniteltuja symboleita – kirveitä, huutomerkkejä, puolittaisia ja täysiä ympyröitä ja muuta. Sen jälkeen joko tulee vahinkoa tai ei. Lautapelin sääntökirjaa tuijottaen voi kyllä ymmärtää, mitä juuri tapahtui, mutta pelkän pelin varassa ei.

Peli ei erittele, miten lopullinen noppien määrä saavutettiin – kuka lähellä ollut kummankin jengin soturi avusti hyökkäyksessä – tai mitä noppien eri symbolit tarkoittavat. Ne kyllä oppii ajan myötä muistamaan, mutta ensimmäiset tunnit menevät taatusti turhautumisen merkeissä. Miten hitossa tuokin hyökkäys nyt meni ohi? Miksi tuo kaveri saa tehdä vaikka miten monta hyökkäystä samalla vuorolla, kun minun kaverini saa hyökätä vain kerran? Miksi tuon miekkamiehen hyökkäys yllättäen kantaakin kahden ruudun päähän? Oleellisia kysymyksiä, joista osaan jopa löytyy vastaus, kun jaksaa plärätä lautapelin sääntökirjaa tai selvittää, miten pelin käyttöliittymän saa esimerkiksi näyttämään vihollissoturin ominaisuuksia ja toimintoja kuvaavan kortin. Osaan taas ei, sillä peli ei esimerkiksi jaksa näyttää, mitä näistä toiminnoista vihollissoturit kulloinkin käyttävät.


Tuntuukin siltä, että Warhammer Underworlds Online on suunniteltu ja toteutettu puhtaasti sille porukalle, joka jo osaa pelin säännöt ja eri jengien toiminnot sen verran ulkoa, että pystyy seuraamaan peliä aiemman tiedon varassa. Mutta jos pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä, tai ei vain esimerkiksi muista ulkoa örkkijengin kaikkia kortteja? Silloin on kusessa, eikä pelaaminen ole kovin kivaa. Turhauttava oppimiskäyrä tuskin parantaa kalliin pelin mahdollisuuksia saavuttaa suurta yleisöä.

Niinpä Warhammer Underworlds Online onkin aika ikävässä tilanteessa. Pääsin itse kyllä sinuiksi pelin kanssa ja huomasin pitäväni siitä, mikä ei toki ole tippaakaan yllättävää: pidänhän myös siitä samaisesta lautapelistä, joten sen pelaaminen Turussa tai Nottinghamissa asuvia kavereita vastaan on todella kivaa.


Näin tarkasteltuna Warhammer Underworlds Online onkin todella mainio peli ja tämänkaltaiselle porukalle sitä voi suositella aika huoletta... joskin realismin nimissä on todettava, että esimerkiksi Tabletop Simulatorin kautta saa aika samanlaisen pelikokemuksen täysin ilmaiseksi. Mutta te muut? Rehellisesti sanoen jäisin odottamaan ja toivomaan, että pelin kehitystiimi miettii uudelleen rahoitusmalliaan ja tunkee peliin reilusti käytettävyyttä parantavia korjauksia.

Muuten tämä peli on hävitty jo ennen ensimmäistä nopanheittoa.