Skotlantilaisen Denkin Autonauts on ollut ladattavissa kehitysvaiheen versiona jo vuodesta 2017 asti. 2019 peli tuli viimein siihen pisteeseen, että Autonauts sai Steam-julkaisunsa Curve Digitalin toimesta ja käyttäjäarviot ovat olleet pääasiassa erittäin myönteisiä. Peli koostuu herttaisen värikkäistä ja kulmikkaista planeettaympäristöistä, joita on tarkoitus valloittaa ja valjastaa automaation avulla osaksi ketjua raaoista luonnonvaroista tehokkaaksi, kehittyväksi siirtokunnaksi.


Universumia kiertävä kulkija löytää planeetan, joka suorastaan hinkuu tulla käytettäväksi ja täytettäväksi robottivoimalla. Niinpä homma aloitetaan aivan pohjalta, eli poimimalla kiviä työkaluiksi, hakkaamalla niillä puita ja jalostamalla rungot edelleen laudoiksi ja pylväiksi. Erilaisista osista kasataan työstöpenkkejä, työkaluja ja myös robotteja, joille luovutetaan valtaosa hikisestä työstä. Robotit täytyy tietenkin ohjelmoida tekemään tarvittavia tehtäviä ja tämä on oikeastaan merkittävin osa Autonautsin ydintä. Robotit ohjelmoidaan näyttämällä niille, mitä niiden odotetaan tekevän ja määrittelemällä tekemiselle yksityiskohtia, kuten ehtoja ja toistotiheys. Kun botti havainnoi pelaajan tekemisiä, yksinkertaista koodia ilmestyy tarkkailtavan botin muistiin käsky kerrallaan eri värisinä lausekkeina. Näitä voi manipuloida myös vapaasti pohjautuen kuitenkin kaikkeen, minkä pelaaja voi näyttää ensin robotille.

Kunkin robotin muistin määrä on rajallinen, joten käskyjonoista on joko tehtävä nerokkaita tai vastaavasti käytettävä tehtävien suorittamiseen useita roboystäviä, jotka jakavat työtaakan tai osia siitä keskenään. Robotteja on huollettava veivaamalla niitä uudelleen käyntiin virran loputtua, toimittamalla niille uusia työkaluja loppuun kuluneiden tilalle ja myöhemmin päivittämällä niitä uusilla osilla. Näitäkin tehtäviä voi halutessaan automatisoida, mutta jokainen uusi robotti vaatii toimiakseen ohjelmoinnin ja oman huoltamisensa.



Kun automatisoitu siirtokunta on saatu aluilleen, resursseja on alkanut kertyä mukavasti varastoon ja on aika laajentaa teknologisen tutkimuksen pariin, aloitetaan myös uusien siirtolaisten tekeminen. Siihen löytyykin edistynyttä avaruustekniikkaa, eli siemenkone ja hautomalaite, joita operoimalla saadaan aikaiseksi vauva. Vauvasta huolehditaan aluksi vain ruokkimalla sitä. Syötyään pieni siirtolaisotus tuuttaa ulos hanuristaan pieniä Wuv-sydämiä, jotka sijoitetaan tutkimusasemaan edistämään teknologista kehitystä. Kun tekniikat, työkalut, taidot, reseptit ja päivitykset karttuvat ja siirtokunnan taso nousee, muuttuvat myös sen jäsenten tarpeet ja niiden täyttäminen käy vaativammaksi. Mitä tyytyväisempää on väki, sitä nopeampaa edistyiminen luonnollisesti on.


Tuotantoketjuja luodaan niin metsien käytöstä, kiven louhinnasta, ruoan hankinnasta kuin myös Wuvinkin keräämisestä. Pelaajalla on vapaus käyttää kaikkea hyväkseen pelin edetessä, esimerkiksi valjastaa käyttöön farmieläimiä ja tehostaa niiden hyödyntämistä. Tässä auttaa myös robottien jakaminen ryhmiin, jolloin eri väreillä merkityille boteille voi antaa tietyt tehtävät ja toisille taas omansa. Värikoodaamisesta on hyötyä, sillä se auttaa hahmottamaan sitä, missä eri ryhmien robotit kulkevat kuvakulmaltaan kiinteässä pelissä. Vapaa kameratila on myös tarjolla, mutta varsinaiselle pelitilalle on varattu vain yksi perspektiivi. UI on valitettavasti paikoitellen sekava ja vie paljon ruututilaa. Yksi ehdottomasti parantamista kaipaava yksityiskohta on bottivalikko, sillä kun työläisiä alkaa olla useita kymmeniä ja enemmän, on yksittäisten bottien löytäminen ja skriptien avaaminen skrollattavasta valikosta hankalampaa. Ryhmitettyjä robotteja olisi mukavaa pystyä piilottamaan pienempään tilaan, silloin kun niiden kontrolleja ei tarvitse.



Autonauts ei ole mikään erityisen nopea läpipelattava. Toisaalta rakentamiseen, valmisteluun, tuotantoketjujen valvomiseen ja bottien tekemiseen sekä alati kehitettävään huoltamiseen saa palamaan aikaa, mutta myös siihen, mikäli jotakin toimintatapaa ei tajua optimoida tarpeeksi nopeasti. Peli on anteeksiantavainen, sillä varsinaisia ulkoisia uhkia tai kiirettä edetä ei ole, mutta välillä johonkin asiaan jymähtäminen ärsyttää. Esimerkiksi ensimmäisten työkalujen tekemiseen käytettäviä kiviä kuluu todella paljon ja tulin käyttäneeksi lähimmät kivivarannot ajattelemattoman epätehokkaasti loppuun. Uuden, runsaamman kivien hakkaamiseen tarkoitetun alueen automatisoiminen kesti jonkin aikaa. Lopulta kiviä alkoi virrata verkkaisesti sinne, missä niitä tarvittiin, mutta aikaa oli kulunut nähdäkseni liikaa ja samaan aikaan toiset botit olivat jääneet huomiotta keskelle akuuttia akkuvirran katoa. Tässä näkyy mielestäni hyvin tarve tehokkaalle ajattelulle ja teräville hoksottimille, sillä pelaajaa on vain yksi kappale ja huomiota vaativia tehtäviä on välillä turhauttavan paljon ja määräkin vain kasvaa pelatessa. Skriptien tekeminen ei varsinaisesti helpotu missään vaiheessa, mutta niitä pääsee pelin edetessä kopioimaan botista toiseen tehtävien tehostamiseksi.


Vaikka robottien ohjelmointi siis ottaa oman aikansa ja vaivansa, on Autonauts hauska ja oivaltava peli, joka onnistuu simuloimaan siirtolaisyhteiskunnan rakentamista. Kaikki viittaa ulkoisesti siihen, että peli olisi suunniteltu enimmäkseen lasten huviksi, mutta touhussa riittää pohtimista ja tekemistä yhtä lailla aikuisellekin. Low poly-tyylinen maailma on helposti lähestyttävä ja optimoitu toimimaan keskinkertaisillakin pelitietokoneilla siinä vaiheessa, kun ruudulla on valtava määrä sisältöä. Hissimusiikin mieleen tuova taustalooppi on rento, mutta jos päätyy kuuntelemaan kuitenkin omaa soittolistaansa tai vaikka YouTube-videoita, ei sillä ole vaikutusta pelaamisen kannalta. Näkökulma keräily- ja rankentelugenreen on raikas ja rauhallinen ongelmanratkonta on hyvä lähtökohta Autonautsin parissa viihtymiseen. Jos vähäinenkään määrä ohjelmointia tai loogista haastetta kiinnostaa, on Autonauts varmasti hyvä hankinta vaikka joulunpyhien rentoon huvitteluun.

Testilaitteisto: Ryzen 7 2700x, RAM 16 GB 3200 MHz, MSI X470 Gaming Pro Carbon, Asus ROG Strix GTX 1080 A8G