Indonesialaisen Mojiken Studion överisti nimetty Ultra Space Battle Brawl (tästedes USBB) on tervetullut tulokas 2D-pelien maailmaan. On vaikeaa kuvitella, että vielä vuonna 2018 pystyisi innostumaan pikseligrafiikkaisesta 2D-indiepelistä, mutta ihmeiden aika ei selvästikään ole ohi. Värikäs retroilu on todiste moneen kertaan kuullusta sanonnasta: USBB on enemmän kuin tavanomaisten osiensa summa.



Ultra Space Battle Brawl on loppupeleissä hyvin simppeli peli, mutta perusidean kuvaileminen on vähintään vaivalloista. Pohjimmiltaan kyse on Pongin (tai pingiksen, jos mennään digipelejäkin kauemmas historiaan) kaltaisesta kahden pelaajan kilpailusta, jossa ottelijat yrittävät saada pallon vastustajan päätyyn.


Pelkästä pallon pompottelusta edestakaisin ei myöskään ole kyse, sillä USBB lainaa ideoita muutaman vuoden takaiselta indiehitti Lethal Leaguelta: kun pelaaja A lyö palloa, pallo “värjäytyy” A:n palloksi, ja tekee ainoastaan A:n värisenä vahinkoa B:n kristalliin. Jos B osuu palloon, pallo värjäytyy tämän palloksi. Lethal Leaguesta poiketen USBB keskittyy turpamätön sijaan kristallien tuhoamiseen, mutta pesismailalla pallon värjääminen on ideana hyvin lähellä.



Mukana on kymmenkunta ottelijaa, joista jokaisella on omanlaisensa tilastot. Yksi on nopeampi, toinen lyö kovempaa. Käytännössä kenellä tahansa kuitenkin pärjää normaalissa taistossa, sillä suurimmat erot tulevat esiin vasta erikoiskyvyissä: hitaasti täyttyessään erikoismittari vapauttaa hahmon uniikin erikoiskyvyn. Lukutoukka Yayuk esimerkiksi luo jättimäisen seinän, joka muuttaa siihen osuvan pallon värin ja kimmoittaa pallon takaisin, viiksivallumaisen Brodinin isku jakaa pallon kahdeksi; minikokoisen Tuminin iskut taas siirtävät kristallia suojaavan suojakilven oman kristallin suojaksi. Erikoiskykyjen oikeaoppisella käytöllä saa käännettyä koko pelin päälaelleen hetkessä, joten matsit eivät ole ikinä ensi hetkestä lähtien selviä.


Alueet itsessään sisältävät pieniä vaihteluita. Joskus tuhottava kristalli on venytetty koko päädyn pituiseksi, toisinaan kristalli saattaa liikkua tai niitä on kaksi. Pelialueelta voi myös löytyä myös flippereistä tuttuja pompottimia tai pallon pysäyttäviä asteroideja. Pienet erot pelialueeseen tuovat sopivaa vaihtelua: erot ymmärtää samantien ilman turhia tutoriaaleja, mutta pienet muutokset virkistävät pelifiilistä. Mitään monimutkaisempaa ei edes kaipaisi, sillä tällaisenaan USBB on helpoiten noukittavia partypelejä mitä löytyy.



Simppeli idea ei kaipaa edes erikoisempia pelimuotoja. Mukana on sekä tarina- että versus-muodot, joista ensimmäisessä otellaan tietokonetta vastaan vajaat kymmenen kertaa ennen lopputekstejä. Hömppämäinen tarinamoodi tutustuttaa peliin, mutta pidempiaikaista iloa yksinpelistä ei saa. Hauskanpito löytyy nimenomaan versus-pelimuodosta, jossa voi pelata tietokoneen lisäksi muita ihmisiä vastaan. Miellyttävästi USBB toimii sekä rentomielisenä nakutteluna jutustelun lomassa, että hiki hatussa hakattavaksi kilpapeliksi.


Puhtaasti lokaaliin pelimuotoon mahtuu korkeintaan neljä pelaajaa. Nettipeliä ei siis USBB:stä löydä, niin kuin ei myöskään suuria muuttujia pelimuotoihin. Ainoat muokattavat erot ovat pelaajien ja erien määrässä. Tavallisesti valittaisin vähäisestä pelattavasta, mutta USBB tuntuu tietävän paikkansa niin hyvin, ettei enempää jää kaipaamaan.


Kaikki tarvittava onkin oikeastaan jo sanottu. USBB on kuitenkin hyvin pienimuotoinen peli, joka on suunniteltu kaljoitteluiltojen kilvaksi kavereiden kesken. Switchillä ja PC:llä julkaistu 2D-pikseliretroilu on myös visuaalisesti tyylikäs, vaikka suuremmilla pelaajamäärillä meno muuttuukin sellaiseksi efektihelvetiksi, ettei pallon omistajasta tai lentosuunnasta ole enää minkäänlaista hajua. Vajaan kympin hintalappukaan ei päätä huimaa, joten uutta kaveripeliä kaipaaville Ultra Space Battle Brawl on mainio vaihtoehto.