Battlefield V
Arvioitu: | Tietokonepelit |
Genre: | Sotapelit |
Pelaajia: | 1-64 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | DICE |
Julkaisija: | EA Games |
Julkaisupäivä: | 20.11.2018 |
Pelin kotisivut |
V niin kuin voitto
EA:n ja Dicen Battlefield-pelisarja on palannut vuosien tauon jälkeen juurilleen. Alkujaan toisen maailmansodan taistelukentiltä tähteyteen ponnistanut moninpeli on vieraillut milloin modernissa ja lähitulevaisuuden sodassa, milloin jopa ensimmäisessä maailmansodassa. Nyt on kuitenkin aika taas sille klassisimmalle maaottelulle: vapaa maailma vastaan fasistisiat.
Paluu kotiin ei ole sujunut aivan ongelmitta, sillä peli on ennakkoon kerännyt tietyiltä tahoilta kritiikkiä muun muassa päätöksellään antaa pelaajien taistella naissotilaiden roolissa. Oikeastihan heitä ei kamalasti toisen maailmansodan taistelukentillä nähty, mutta ei toisaalta myöskään Messerschmittin siiveltä sniputtavia natseja tai lentokoneita alas ampuvia Panzerfausteja, joten tuskinpa Battlefield tähän epärealistisuuteen kaatuu.
Oikeita kompastuskiviä pelistä kyllä sitten löytyy muutamakin.
Kuten Battlefield-pelit käytännössä aina, myös Battlefield V on enimmäkseen moninpeli. Mukana on myös lyhytkestoinen yksinpelikampanja, jossa toistaiseksi taistellaan Special Boat Servicen iskusotilaan, norjalaisen vastarintataistelijattaren ja Belgian kunniaa Afrikassa puolustavan siirtomaasotilaan saappaissa.
Myöhemmin mukaan on liittymässä myös saksalaisen Tiger-panssarivaunumiehistön tarina, mutta vasta joulukuussa. Myös ennakkoon paljon puhuttu yhteistyötila loistaa toistaiseksi poissaolollaan, joten jos pelaajia vastaan taisteleminen ei kiinnosta, Battlefield V:stä ei toistaiseksi riitä pelattavaa kuin ehkä yhdeksi illaksi. Onneksi moninpeli sitten onkin valokeilansa arvoinen, ainakin jos tykkää Battlefieldin kaavasta.
Tarjolla on totuttuun tyyliin muutamakin pelitila, joiden joukosta löytyy esimerkiksi deathmatchia. Varsinainen houkutin on kuitenkin 64 pelaajan sotatila, jossa kaksi osapuolta kisaa ajoneuvojen ja lentokoneiden kera taistelukentälle ripoteltujen kiintopisteiden hallinnasta. Mitä enemmän kiintopisteitä oma tiimi pitää hallussaan ja mitä useampi vihollinen puree pölyä, sitä nopeammin vastustajien tikettivyyhti tikittää kohti nollaa ja pelin päättymistä.
Kummankin puolen soturit jaetaan neljään hahmoluokkaan: jääkäreihin, tiedustelijoihin, pioneereihin ja lääkintämiehiin. Kaikilla hahmoluokilla on omat aseistuksensa ja varustuksensa, jotka määrittävät pitkälti, miten niillä pelataan. Lääkintämiehet taistelevat lyhyen matkan konepistooleiden ja haulikoiden avulla, heittelevät kavereilleen lääkintäpakkauksia ja herättävät kuoleman portailla heiluvia kaatuneita taas taistelukuntoon. Tiedustelijat taas sniputtelevat kaukaa, sekä pystyvät merkitsemään havaitsemiaan vihollisia tiimikavereidensakin nähtäviksi.
On todella ilahduttavaa, että jokaiselle hahmoluokalle on keksitty muutakin tekemistä kuin vain vihollisten ammuskelu, sillä Battlefield V ei sisällä mitään pelaajan taidot huomioivaa matchmakeria, vaan pelaajat heitetään sikin sokin samoille servereille. Täten on aivan mahdollista, että matsissa tulisi pelkällä räiskinnällä vain kylmää kyytiä ja turhautumista. Tällöin on kiva auttaa omaa tiimiään vaikkapa rakentelemalla puolustuslinnoitteita, ammuskelemalla lentokoneita kiinteillä IT-tykeillä tai hyppäämällä ohi ajavan panssarivaunun torniin räiskimään konekiväärillä.
Teki mitä teki, ja päättyi taistelu miten tahansa, pelin jälkeen kokemuspistemittarit kilisevät iloisesti ylöspäin. Jokaisella hahmoluokalla, ajoneuvolla ja jopa aseella on omat kokemuspisteensä ja -tasonsa, joiden kerääminen avaa uusia kustomointimahdollisuuksia, varusteita ja jopa pieniä kykyjä. Kun kerää tarpeeksi kokemuspisteitä, voi lisäksi valita jokaiselle hahmoluokalle uuden aliluokan, jolloin esimerkiksi jääkäri muuttuu jokapaikan höylästä tehokkaammaksi panssarintorjujaksi.
Pelaaminen on enimmäkseen riemukasta ja Battlefield V näyttää aivan eeppisen hyvältä. Yhdistettynä pelimaailman parhaisiin kuuluvaan äänimaailmaan tämä saa sodan tuntumaan todella realistiselta ja usein myös todella ahdistavalta. Kun makaa pienessä kraaterissaan ja joka puolella räjähtelee luotien kimmahdellessa ja pingahdellessa pään yläpuolella, saa oikeasti hetken räpytellä silmiään yrittäessään hahmottaa, mihin pitäisi mennä ja mitä tehdä.
Battlefield V:n kentät ovat avoimempia ja kaoottisempia kuin ennen. Taistelua ei käydä millään yhtenäisellä rintamalinjalla, vaan kiintopisteet ja muut tavoitteet on ripoteltu pitkin kenttää niin, että kumpikin tiimi suhaa vähän mihin sattuu. Ryhmänjohtajat voivat antaa omille tiimeilleen hyökkäys- ja puolustuskäskyjä, joiden täyttämisestä saa ylimääräisiä kokemuspisteitä. Tämä auttaa pitämään huolta siitä, että koko tiimi ei leviä kuin tuhkana taivaalle, mutta taistelu on silti vähän turhankin arvaamatonta.
Kun mitään yhtenäistä rintamalinjaa ei ole, viholliset ja omat pelaajat ovat hajallaan vähän missä sattuu. Turvallisia sektoreita ja paikkoja ei ole, vaan koska tahansa voi joutua tulen alle mistä suunnasta tahansa. On kohtalaisen tyypillistä saada ensin selkäänsä tarkka-ampujan luodista, spawnata uudelleen taisteluun ja kuolla saman tien koska sattui spawnaamaan vihollisen tulilinjalle.
Nämä hetket turhauttavat kovasti, samoin kuin se, miten huonosti peli selittää... no, yhtään mitään. Perinteisesti yksinpeli on toiminut tutoriaalina, ja kyllähän se nytkin antaa pelaajan kokeilla erilaisia aseita ja ajoneuvoja, mutta ei missään vaiheessa selitä mitään. Miten lentokoneiden pommeja tähdätään? Miten linnoitteita rakennetaan? Miten ajoneuvoja spawnataan? Nämä ovat aika perustason kysymyksiä, eikä mielestäni ole läheskään riittävää, että vastauksena tarjoillaan YouTube-videoiden soittolistaa jossain pelitilavalikon perällä.
Vielä turhauttavampaa on se, että pelin käyttöliittymä on suoraan itärintamalta kotoisin. Otetaan pieni, mutta hyvin kuvaava esimerkki: Sekä liittoutuneilla että natseilla on oma, yhtenäinen asevalikoimansa. Täten sekä brittien että natsien pioneerit paukuttavat menemään MG-34:llä, mikä tuntuu historiafriikin silmissä vähän hölmöltä, mutta hei: Battlefield. Ja eipähän tarvitse ainakaan huolehtia siitä, että Panzerfaust ja PIAT eivät oikeasti olleet ihan tasavertaisia panssarintorjunta-aseita.
Se onkin sitten vähän ikävämpää, että sekä liittoutuneilla että natseilla on omat, erilliset loadoutinsa. Jos käyn säätämässä, että britti-lämärini käyttää jatkossa Suomi-konepistoolia, jossa on tällaiset tähtäimet ja tuollaiset visuaaliset kustomoinnit (jotka pitää lätkiä aseeseen yksi osa kerrallaan, mikä on myös penseää), voisi olettaa, että myös natsi-lämärini haluaisi samat jutut ilman, että käyn niitä erikseen säätämässä.
Tämä olisi oikein kivaa, sillä matsiin hypätessään ei voi mitenkään valita, kummalla puolella haluaa taistella, vaan peli heittää pelaajat automaattisesti toiselle rintamalinjan puolelle, josta ei sitten enää poistutakaan. Jos en siis tajunnut tehdä samoja kustomointeja molemmille porukoille, olen niin sanotusti liemessä.
Battlefield V on viihdyttänyt minua reilun viikon ajan kovasti. Toistaiseksi PC-puolella myös pelaajia on riittänyt kivasti, eli niihin 64 pelaajan matseihinkin pääsee sisään alta aikayksikön. Tuntuu siltä, että EA on oppinut myös Battlefront-läksynsä, sillä toistaiseksi mikromaksut loistavat poissaolollaan, ja kaikki lootti on kerättävä pelin sisäisiä tavoitteita saavuttamalla.
Battlefield-sarja on aina ollut minun moninpelisuosikkini, eikä Battlefield V muuta tätä tosiasiaa. Sen pelaaminen on yhä viihdyttävällä tavalla kaoottista ja hyvällä tavalla haastavaa. En ole mikään tapposuhteiden kunkku, mutta tunnen silti olevani tiimilleni hyödyksi ja olen reilun viikon pelieni aikana ollut muutamaankin kertaan taistelun parhaaksi palkitussa ryhmässä.
Taivaanrannassa siintää silti kysymyksiä. EA ja DICE ovat päättäneet ripotella peliin uusia karttoja ja jopa pelitiloja myöhemmin julkaistavien päivitysten muodossa, mikä tarkoittaa sitä, että juuri nyt sisältöä ei ole ihan kamalasti. Onko pelaajia taas kauheasti jäljellä enää siinä vaiheessa kun esimerkiksi se paljon puhuttu battle royale -tila joskus julkaistaan?
Aika tulee näyttämään, mutta juuri nyt lopputulos on selvä: jos kehno käyttöliittymä ja turhan jyrkkä oppimiskäyrä eivät pelota pois, Battlefield V on moninpelien taistelukentän selkeitä voittajia.
Paluu kotiin ei ole sujunut aivan ongelmitta, sillä peli on ennakkoon kerännyt tietyiltä tahoilta kritiikkiä muun muassa päätöksellään antaa pelaajien taistella naissotilaiden roolissa. Oikeastihan heitä ei kamalasti toisen maailmansodan taistelukentillä nähty, mutta ei toisaalta myöskään Messerschmittin siiveltä sniputtavia natseja tai lentokoneita alas ampuvia Panzerfausteja, joten tuskinpa Battlefield tähän epärealistisuuteen kaatuu.
Oikeita kompastuskiviä pelistä kyllä sitten löytyy muutamakin.
Totaalista sotaa
Kuten Battlefield-pelit käytännössä aina, myös Battlefield V on enimmäkseen moninpeli. Mukana on myös lyhytkestoinen yksinpelikampanja, jossa toistaiseksi taistellaan Special Boat Servicen iskusotilaan, norjalaisen vastarintataistelijattaren ja Belgian kunniaa Afrikassa puolustavan siirtomaasotilaan saappaissa.
Myöhemmin mukaan on liittymässä myös saksalaisen Tiger-panssarivaunumiehistön tarina, mutta vasta joulukuussa. Myös ennakkoon paljon puhuttu yhteistyötila loistaa toistaiseksi poissaolollaan, joten jos pelaajia vastaan taisteleminen ei kiinnosta, Battlefield V:stä ei toistaiseksi riitä pelattavaa kuin ehkä yhdeksi illaksi. Onneksi moninpeli sitten onkin valokeilansa arvoinen, ainakin jos tykkää Battlefieldin kaavasta.
Tarjolla on totuttuun tyyliin muutamakin pelitila, joiden joukosta löytyy esimerkiksi deathmatchia. Varsinainen houkutin on kuitenkin 64 pelaajan sotatila, jossa kaksi osapuolta kisaa ajoneuvojen ja lentokoneiden kera taistelukentälle ripoteltujen kiintopisteiden hallinnasta. Mitä enemmän kiintopisteitä oma tiimi pitää hallussaan ja mitä useampi vihollinen puree pölyä, sitä nopeammin vastustajien tikettivyyhti tikittää kohti nollaa ja pelin päättymistä.
Kummankin puolen soturit jaetaan neljään hahmoluokkaan: jääkäreihin, tiedustelijoihin, pioneereihin ja lääkintämiehiin. Kaikilla hahmoluokilla on omat aseistuksensa ja varustuksensa, jotka määrittävät pitkälti, miten niillä pelataan. Lääkintämiehet taistelevat lyhyen matkan konepistooleiden ja haulikoiden avulla, heittelevät kavereilleen lääkintäpakkauksia ja herättävät kuoleman portailla heiluvia kaatuneita taas taistelukuntoon. Tiedustelijat taas sniputtelevat kaukaa, sekä pystyvät merkitsemään havaitsemiaan vihollisia tiimikavereidensakin nähtäviksi.
On todella ilahduttavaa, että jokaiselle hahmoluokalle on keksitty muutakin tekemistä kuin vain vihollisten ammuskelu, sillä Battlefield V ei sisällä mitään pelaajan taidot huomioivaa matchmakeria, vaan pelaajat heitetään sikin sokin samoille servereille. Täten on aivan mahdollista, että matsissa tulisi pelkällä räiskinnällä vain kylmää kyytiä ja turhautumista. Tällöin on kiva auttaa omaa tiimiään vaikkapa rakentelemalla puolustuslinnoitteita, ammuskelemalla lentokoneita kiinteillä IT-tykeillä tai hyppäämällä ohi ajavan panssarivaunun torniin räiskimään konekiväärillä.
Teki mitä teki, ja päättyi taistelu miten tahansa, pelin jälkeen kokemuspistemittarit kilisevät iloisesti ylöspäin. Jokaisella hahmoluokalla, ajoneuvolla ja jopa aseella on omat kokemuspisteensä ja -tasonsa, joiden kerääminen avaa uusia kustomointimahdollisuuksia, varusteita ja jopa pieniä kykyjä. Kun kerää tarpeeksi kokemuspisteitä, voi lisäksi valita jokaiselle hahmoluokalle uuden aliluokan, jolloin esimerkiksi jääkäri muuttuu jokapaikan höylästä tehokkaammaksi panssarintorjujaksi.
Sotahan on hauskaa!
Pelaaminen on enimmäkseen riemukasta ja Battlefield V näyttää aivan eeppisen hyvältä. Yhdistettynä pelimaailman parhaisiin kuuluvaan äänimaailmaan tämä saa sodan tuntumaan todella realistiselta ja usein myös todella ahdistavalta. Kun makaa pienessä kraaterissaan ja joka puolella räjähtelee luotien kimmahdellessa ja pingahdellessa pään yläpuolella, saa oikeasti hetken räpytellä silmiään yrittäessään hahmottaa, mihin pitäisi mennä ja mitä tehdä.
Battlefield V:n kentät ovat avoimempia ja kaoottisempia kuin ennen. Taistelua ei käydä millään yhtenäisellä rintamalinjalla, vaan kiintopisteet ja muut tavoitteet on ripoteltu pitkin kenttää niin, että kumpikin tiimi suhaa vähän mihin sattuu. Ryhmänjohtajat voivat antaa omille tiimeilleen hyökkäys- ja puolustuskäskyjä, joiden täyttämisestä saa ylimääräisiä kokemuspisteitä. Tämä auttaa pitämään huolta siitä, että koko tiimi ei leviä kuin tuhkana taivaalle, mutta taistelu on silti vähän turhankin arvaamatonta.
Kun mitään yhtenäistä rintamalinjaa ei ole, viholliset ja omat pelaajat ovat hajallaan vähän missä sattuu. Turvallisia sektoreita ja paikkoja ei ole, vaan koska tahansa voi joutua tulen alle mistä suunnasta tahansa. On kohtalaisen tyypillistä saada ensin selkäänsä tarkka-ampujan luodista, spawnata uudelleen taisteluun ja kuolla saman tien koska sattui spawnaamaan vihollisen tulilinjalle.
Nämä hetket turhauttavat kovasti, samoin kuin se, miten huonosti peli selittää... no, yhtään mitään. Perinteisesti yksinpeli on toiminut tutoriaalina, ja kyllähän se nytkin antaa pelaajan kokeilla erilaisia aseita ja ajoneuvoja, mutta ei missään vaiheessa selitä mitään. Miten lentokoneiden pommeja tähdätään? Miten linnoitteita rakennetaan? Miten ajoneuvoja spawnataan? Nämä ovat aika perustason kysymyksiä, eikä mielestäni ole läheskään riittävää, että vastauksena tarjoillaan YouTube-videoiden soittolistaa jossain pelitilavalikon perällä.
Vielä turhauttavampaa on se, että pelin käyttöliittymä on suoraan itärintamalta kotoisin. Otetaan pieni, mutta hyvin kuvaava esimerkki: Sekä liittoutuneilla että natseilla on oma, yhtenäinen asevalikoimansa. Täten sekä brittien että natsien pioneerit paukuttavat menemään MG-34:llä, mikä tuntuu historiafriikin silmissä vähän hölmöltä, mutta hei: Battlefield. Ja eipähän tarvitse ainakaan huolehtia siitä, että Panzerfaust ja PIAT eivät oikeasti olleet ihan tasavertaisia panssarintorjunta-aseita.
Se onkin sitten vähän ikävämpää, että sekä liittoutuneilla että natseilla on omat, erilliset loadoutinsa. Jos käyn säätämässä, että britti-lämärini käyttää jatkossa Suomi-konepistoolia, jossa on tällaiset tähtäimet ja tuollaiset visuaaliset kustomoinnit (jotka pitää lätkiä aseeseen yksi osa kerrallaan, mikä on myös penseää), voisi olettaa, että myös natsi-lämärini haluaisi samat jutut ilman, että käyn niitä erikseen säätämässä.
Tämä olisi oikein kivaa, sillä matsiin hypätessään ei voi mitenkään valita, kummalla puolella haluaa taistella, vaan peli heittää pelaajat automaattisesti toiselle rintamalinjan puolelle, josta ei sitten enää poistutakaan. Jos en siis tajunnut tehdä samoja kustomointeja molemmille porukoille, olen niin sanotusti liemessä.
Battlefieldin uusi alku?
Battlefield V on viihdyttänyt minua reilun viikon ajan kovasti. Toistaiseksi PC-puolella myös pelaajia on riittänyt kivasti, eli niihin 64 pelaajan matseihinkin pääsee sisään alta aikayksikön. Tuntuu siltä, että EA on oppinut myös Battlefront-läksynsä, sillä toistaiseksi mikromaksut loistavat poissaolollaan, ja kaikki lootti on kerättävä pelin sisäisiä tavoitteita saavuttamalla.
Battlefield-sarja on aina ollut minun moninpelisuosikkini, eikä Battlefield V muuta tätä tosiasiaa. Sen pelaaminen on yhä viihdyttävällä tavalla kaoottista ja hyvällä tavalla haastavaa. En ole mikään tapposuhteiden kunkku, mutta tunnen silti olevani tiimilleni hyödyksi ja olen reilun viikon pelieni aikana ollut muutamaankin kertaan taistelun parhaaksi palkitussa ryhmässä.
Taivaanrannassa siintää silti kysymyksiä. EA ja DICE ovat päättäneet ripotella peliin uusia karttoja ja jopa pelitiloja myöhemmin julkaistavien päivitysten muodossa, mikä tarkoittaa sitä, että juuri nyt sisältöä ei ole ihan kamalasti. Onko pelaajia taas kauheasti jäljellä enää siinä vaiheessa kun esimerkiksi se paljon puhuttu battle royale -tila joskus julkaistaan?
Aika tulee näyttämään, mutta juuri nyt lopputulos on selvä: jos kehno käyttöliittymä ja turhan jyrkkä oppimiskäyrä eivät pelota pois, Battlefield V on moninpelien taistelukentän selkeitä voittajia.
Battlefield V (Tietokonepelit)
Kaoottinen, näyttävä ja viihdyttävä sotapeli
- Upean näköinen, mutta pyörii silti pehmeästi
- Pelimaailman parhaisiin kuuluvat äänet
- Aseet tuntuvat tyydyttäviltä ja tasapainoisilta
- Tiimiään voi auttaa monilla tavoilla
- Hauska kuin mikä!
- Tutoriaalit? Mitä sellaiset ovat?
- Kelvottoman kehnoa käyttöliittymädesignia
- Onnettoman lyhyt yksinpeli
- Pelitilojen puute toistaiseksi
Keskustelut (1 viestiä)
01.03.2023 klo 19.09
Kirjoita kommentti