Kiinan historian niin kutsuttu kolmen kuningaskunnan aika on tullut ainakin Dynasty Warriors -sarjan pelaajille tutuksi, sillä samat Cao Caot, Lu But ja keltaturbaanikapinalliset ovat pyörineet sarjan peleissä alusta saakka. Taas on aika kokea samat dramaattiset hetket, joskin nyt avoimempina kuin koskaan ennen.


Sikäli mikäli sarjan aiemmat pelit ovat jääneet kokematta, näin ne kaikki toimivat: pelaaja käy läpi kolmen kuningaskunnan aikana tunnettua jaksoa Kiinan historiasta. Kolme kuningaskuntaa taisteli maan hallinnosta, mikä peleissä on aina tarkoittanut vinoa pinoa tehtäviä, joiden aikana suuret soturit lanaavat kumoon tuhansia lantsareita. Tämä ei muutu vieläkään, sillä Dynasty Warriors 9 on pohjimmiltaan prikulleen samaa touhua.



Pelin pääosissa nähdään huikeat 80 pelattavaa hahmoa, joiden välillä pitkä tarinatila hyppii vähän väliä. Samoja tapahtumia koetaan uudelleen eri perspektiiveistä, mikä väistämättä tarkoittaa, että samat maisemat tulevat välillä vähän turhankin tutuiksi. Toisaalta koska hahmot ja rintamalinjan puolet vaihtuvat kerrasta toiseen, ainakin tavoitteet ovat erilaisia – tai niin erilaisia kuin ne Dynasty Warriors -pelissä nyt voivat olla.

Dynasty Warriors 9:n suuri juttu on se, että tehtävät sijoittuvat avoimeen pelimaailmaan. Kaupungeista ja maisemissa palloilevilta apureilta saa sitten kerrallaan muutamia päätehtäviä, sekä vinon pinon sivutehtäviä. Näiden ohella pelimaailmasta löytyy joskus erilaisia aktiviteetteja, kuten metsästystä. Jos ne päätehtävät tuntuvat turhan vaikeilta, kuten ne usein kokemustasojen puuttuessa tekevät, voi niitä helpottaa suorittamalla sivutehtäviä ja keräämällä itse lisää kokemuspisteitä.


Ongelmana on, että tehtävät eivät ole kovin kiinnostavia, vaihtelevia tai hauskoja. Ne kulminoituvat lähes aina niiden Dynasty Warriorseista tuttujen tavoitteiden ympärille: hakkaa tiesi tuon johtajan luo ja murhaa hänet, hakkaa tiesi tuon paikan luokse saattaen sinne liittolaisia tai puolusta tätä pistettä hakkaamalla lantsareita kumoon. Toista, kunnes olet saanut tarpeeksesi.



Dynasty Warriors 9 todistaa tehokkaasti, että pelisuunnittelu ei ole pelkkää numeropeliä. Mitä iloa on suunnattomasta pelimaailmasta, jos se tuntuu enimmäkseen tyhjältä? Kuka vaikuttuu suuresta määrästä tekemistä, jos se kaikki on prikulleen samanlaista? Mitä iloa on yli 50 tunnin kestosta, jos peli tuntuu ensimmäisen ja 40. tunnin kohdalla täsmälleen samalta?


Siinä sivussa pelissä riittää teknisiä ongelmia. Pelasin itse Xbox One X -konsolilla, joka tarjoaa PlayStation 4 Pro:n ohella kaksi pelitapaa: komeammat grafiikat 30 FPS:n nopeudella tai karsitun ulkoasun ja 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeuden. Valitettavasti kumpikaan tila ei kovin luotettavasti pysy tavoitellussa nopeudessa, ja peruskonsoleilla tilanne on vielä huonompi. Normaalilla PlayStation 4:llä tai Xbox Onella on usein tyytyminen selvästi alle 20:n jääviin ruudunpäivitysnopeuksiin, mikä myös tuntuu pelattavuudessa.

Toki tämä johtuu osittain siitä, että ruudulla on parhaimmillaan samaan aikaan satoja hahmoja ja runsaasti suuren mittakaavan maisemaa, mutta hahmomallit ovat yksinkertaisia ja maisemat usein aika karuja. Rehellisesti sanoen kehitystiimin olisi pitänyt pystyä parempaan. Taistelut tuntuvat myös pienemmiltä kuin aiemmin, mikä ehkä johtuu siitä avoimesta maailmasta. Välimatkat tehtävän paikkojen välillä ovat suurempia ja tempo tuntuu näin turhan hiljaiselta.


On valtava harmi, että Dynasty Warriors 9 karauttaa näin kunnolla metsään, sillä pelaajat ovat jo pitkään toivoneet kehitystiimiltä uudistuksia väsyneeksi käyneeseen pelikaavaan. Nyt niitä on sitten yritetty toimittaa, mutta vähemmän onnistuneesti. Tuloksena on peli, joka alkaa kyllästyttää hyvin nopeasti, eikä se tunne siitä ainakaan vähene tarinan raahautuessa hitaasti eteenpäin kappale kappaleelta. Jos perusidea kiinnostaa, Fire Emblem Warriors tarjoili saman peruspelattavuuden paljon toimivampana versiona.