Life is Strangen esiosa Before the Storm etenee toiseen näytökseensä. Miten teinitytöt reagoivat ensimmäisen episodin kohahduttavaan loppuun, aiheutuuko aiemmista räksytyksistä seurauksia ja ehtiikö sankarimme Chloe Price vihdoin hengähtää edes hetkeksi?




Koska tämä arvostelu käsittelee Before the Stormin toista episodia, mukana tulee olemaan suuria spoilereita sekä emopeli Life is Strangesta, että Before the Stormin ensimmäisestä episodista. DLC:stä yleisesti kiinnostuneille on tarjolla myös ensimmäisen episodin spoilerivapaa arvio. Tämä teksti ei kuitenkaan sisällä juonipaljastuksia toisesta episodista.

Toinen episodi alkaa lähes suoraan siitä, mihin aiemmassa jaksossa jäätiin. Rachel Amber sekä Chloe Price lintsasivat koulusta, todistivat Rachelin isäukon petoksia, ja aiheuttivat raivopäissään metsäpalon. On seuraamusten aika: lintsaaminen johtaa ongelmiin jo entuudestaan koulunsa kanssa räpiköivälle Chloelle, eikä perheenkään kärsivällisyys kestä niskuroivaa teiniä loputtomiin. Kun seinät alkavat kaatua päälle, seikkailijakaksikko jatkaa pakosuunnitelmiaan; vielä yksi päivä, ja Arcadia Bay jää lopullisesti taakse. Ennen lähtöä täytyy kuitenkin selvittää keskeneräisiä asioita: runosielu-Rachelin valmistautuessa näytelmäänsä Chloe pohtii, miten kukkaroon saisi kuvetta matkaa varten. Scifi-elementtejä, perhosefektejä ja aika-avaruusjatkumoita sekoittaneen emopelin jälkeen Before the Stormin hyvinkin realistinen draama tuntuu erityisen kouriintuntuvalta. Jos tytöt tekevät virheen, mukana ei ole Maxia kääntämässä aikaa taaksepäin uutta yritystä varten.


Before the Storm onnistuu erinomaisesti emopeliä tiiviimmässä tarinankerronnassaan. Siinä missä ensimmäinen episodi esitteli syrjäytyvän sekä kapinoivan nuoren sielunmaisemaa, 2. episodi antaa tilaa myös orastavalle teiniromanssille. Näitä teemoja käsitellessään peli myös on parhaimmillaan. Vaikka monet hahmot ovat stereotyyppisia tai dialogi puisevaa, Before the Storm herättää tukahdetun, raivokkaan ja tunteidensa kanssa painivan teinin todella eloon. Ja koska pelaaja on tähän mennessä viettänyt Chloe Pricen seurassa jo seitsemän pitkää episodia, teinitytön tunnemaailmasta välittää tosissaan. Kun Chloen risukasaan alkaa hiljalleen paistaa auringonsäteitä Rachel Amberin vuoksi, pelaaja voi lähinnä rutistaa ohjaintaan ja toivoa, että onni kestää mahdollisimman pitkään. Kaksikon suloiset yhteishetket kuuluvat Life is Strangen parhaimmistoon: vain unenomainen Rachel tuntuu saavan demoniensa kanssa kamppailevan Chloen laskemaan suojamuurinsa edes hetkeksi. Myös täydellisen perheen kasvatti Rachel saa toisessa episodissa syvyyttä. Perheen kiiltävä kuori alkaa rakoilla, kun isäukon salaisuus kasvattaa jännitteitä.

Tästä päästäänkin sopivalla aasinsillalla Before the Stormin toiseen nerokkuuteen, eli tarinan vääjäämättömään traagisuuteen, joka varjostaa jokaista ilon hetkeä. Oletusarvoisesti jokainen Before the Stormin pelaaja tuntee Life is Strangen tarinan ja tietää, miten kaikki tulee päättymään: Rachel katoaa jo ennen emopelin alkua, eikä Chloenkaan tarina pääty ilman uhrauksia. Tällöin jokainen kaksikon kohtaus pistää rintakehään entistäkin kovempaa: kun tytöt pohtivat, milloin he aikovat karata pikkukaupungista, ei voi kuin seurata vierestä tietäen, että kaikki tulee menemään ennemmin tai myöhemmin perseelleen. Pelaaja vain toivoo, että tyttöjen viimeiset yhteiset hetket olisivat mahdollisimman onnelliset, valmistautuen samanaikaisesti kirveen lopulliseen heilahdukseen.




Pelimekaniikkojensa puolesta Before the Storm jatkaa tutuilla urilla, mutta puzzleihin sekä ympäriinsä hortoiluun alkaa jo hiljalleen turtua, erityisesti tarinan syventyessä. Peli piristää väsymystä pienillä easter eggeillä – kuten Chloen sisustaessa romuttunutta lava-autoa tutuilla esineillä – mutta pelatessa tuntuu silti jatkuvasti, että pelilliset elementit hidastavat tarinaa. Monimutkaiset, mutta mielikuvituksettomat puzzlet opiskelija-asuntolaan pääsemiseksi pysäyttävät tarinankerronnan turhaan: tuskinpa kukaan pelaa Life is Strangea puzzlejen takia.

Before the Stormin keskustelumekaniikka, eli Chloen takaisin räksytys jää myös kovin käyttämättömäksi. Koko episodin aikana taisin kohdata vain kaksi tai kolme kohtaa, joissa Chloen täytyi vakuuttaa toinen puheillaan. Koska juoni on mielenkiintoinen, en harmitellut liiaksi pelillisten elementtien puolivillaisuutta, mutta Chloen näsäviisastelu istuu niin hyvin hahmon persoonaan, että useammallekin kettuilulle olisi tarinassa tilaa.


Toinen episodi jatkaa kuitenkin tuttua tarinaa yhtä laadukkaasti kuin aiemmin: Chloen ja Rachelin tarina saa päätöksensä jo seuraavassa episodissa, vaikka hahmoja ei haluaisi hyvästellä vielä aikoihin. Jos kehittäjä Deck Nine saa ylläpidettyä laadun myös finaalissa, Before the Storm kohoaa helposti emopelinsä kaltaiseksi klassikoksi. Myrsky kuitenkin lähenee kokoajan.