Korg DS-10 Synthesizer
Arvioitu: | Nintendo DS |
Genre: | Musiikkipelit |
Pelaajia: | 1-8 |
Ikärajoitus: | 3 |
Kehittäjä: | AQ Interactive |
Julkaisija: | Korg |
Julkaisupäivä: | 10.10.2008 |
Pelin kotisivut |
Teknoa syntyy nappia painamalla.
Lienee ihan ymmärrettävää, etteivät pelikonsolit ole oikein koskaan tarjonneet todellisille musiikkiharrastajille kovinkaan vakavasti otettavaa tekemistä, ainakaan kaupallisella rintamalla. Kotikonsoleilla on kyllä nähty simppeliä musiikinteko-ohjelmaa (Music 2000) sekä itsestään miksaavaa tiskijukka-sovellusta (DJ:Decks & FX), mutta vähemmän mitään sellaista, mistä jopa pahamaineiset teknopuristit saattaisivat innostua. Syystä tai toisesta Nintendon käsikonsolit ovat keränneet pienoisen sisäpiirin synadiggareiden keskuudesta. Esimerkiksi Gameboy Colorille löytyy pienellä etsimisellä useitakin musiikkisoftia, joilla saa aikaiseksi jos jonkinlaista piipitystä, jota jotkut tohtivat jopa kutsua musiikiksi. Minkälaista tavaraa syntyykään kaupallisella musiikkiohjelmalla, jonka on työstänyt yksi pitkäikäisimmistä syntetisaattorivalmistajista?
Vuonna 1978 Korg julkaisi MS-10-analogisyntetisaattorin, joka raivasi tiensä kosketinvelhojen sydämiin rouheilla bassosoundeillaan sekä yksinkertaisella, mutta silti monipuolisella ohjelmoitavuudellaan. Syntikkaveteraanin kolmekymppisiä juhlistaakseen Korg esitteli keväällä Frankfurtin vuotuisilla musiikkimessuilla Korg DS-10 -sovelluksen Nintendo DS:lle. En suoraan sanottuna uskonut näkeväni tätä julkaistavan Euroopassa, mutta kiitän sydämestäni AMO:a tuotteen tuomisesta tänne meille pohjolan perukoille asti. Tehdäänpä nyt vielä varmuuden vuoksi selväksi, että Korg DS-10 ei ole vähimmässäkään määrin peli.
DS-10 sisältää hieman katsontakannasta riippuen kaksi tai kuusi virtuaalista MS-10-syntikkaa. Kahta synaa käytetään melodioiden ja bassosoundien työstämiseen ja loput neljä valjastetaan rumpusoundien luomiseen. Melodioiden ja biittien tekoon löytyy yksinkertainen pattern-pohjainen sekvensseri. Mukana on myös muutama efekti, joilla voi muhevoittaa synaraitoja entisestään. DS-10 sisältää Korgin maineikkaan Kaos-efektisysteemin, jonka ohjailuun kosketusnäyttö soveltuu erinomaisesti. Koska soundien luomisessa ei käytetä valmiiksi äänitettyjä sampleja, vaan kaikki kuultava ääni muodostetaan synteesillä yksinkertaisista aaltomuodoista, on lopputuloksena erittäin epäluonnollista ja konemaista pörinää. Eikä tämä suinkaan ole moite.
Korg DS-10 onnistui yllättämään minut monella tapaa. Kun kuulin siitä ensimmäisen kerran, en uskonut, että Nintendo DS taipuisi pyörittelemään täysiveristä softasyntikkaa. Sen se kuitenkin tekee, ja sulavasti tekeekin. Äänenlaatua koskevat moitteet koskevat lähinnä käsikonsolin vaatimatonta 12-bittistä äänipiiriä, joka aiheuttaa ääneen hienoista pihinää ja epäpuhtautta. Eipä sillä, että pieni lisärutina teknossa kovin pahaa tekisi. Noin muuten DS-10:n luoma pörinä kuulostaa parhaimmillaan todella murealta, jos kohta äänipiirin ulottuvuudet tuntuvat hieman rajoittuneilta alempia taajuuksia tavoiteltaessa. Myös napakoiden rumpusoundien työstäminen on melko haasteellista, mutta ei mahdotonta.
Laitetta ei valitettavasti saa synkronoitua mitenkään järkevästi siten, että sitä voitaisiin hyödyntää "oikeiden" musiikkiohjelmien kaverina. Tältä osin olisikin ehkä väärin sanoa, että kyseessä on täysin vakavasti otettava työkalu. Leluksi se on silti aivan liian monipuolinen. DS-10 tukee kuitenkin kahdeksaa pelimodulilla varustettua Nintendo DS:ää, joten kavereiden kanssa fiilistely sentään luonnistuu synkassa. Biisejä ja biittejä voi myös siirtää konsolista toiseen.
Jos syntikkatermistö ei ole lainkaan tuttua, saattaa soundien ohjelmoiminen tuottaa aluksi tuskaa. Selkeästä manuaalista kryptiset kirjainlyhenteet kuitenkin selviävät, ja tekemällä oppii. Valmiita tehdassoundeja on vain kourallinen, joten DS-10 todella rohkaisee vääntämään nuppeja ja yhdistelemään piuhoja - sitä varten se on selvästi tehty. Valmiit äänipresetit soveltuvatkin lähinnä esimerkeiksi omien imurisoundien luomista silmälläpitäen.
DS-10 soveltuu parhaiten satunnaiseen jamitteluun. Mukana on myös song-tila, johon patterneja voi iskeä peräkkäin maksimissaan sata. En kuitenkaan arvosta sitä, että song-tilassa live-säätömahdollisuutta ei ole. Itse olisin halunnut esimerkiksi tehdä vaikkapa neljän patternin mittaisen loopin song-tilaan pyörimään. Vaivaisen 16 tahdin mittaiseen patterniin kun ei järin monimutkaista melodiaa saa ahdettua, etenkään kun käytössä olevat soittimet ovat monofonisia, eli vain yksi nuotti soi kerrallaan. Oh well, kaikkea ei kai voi saada.
Kosketusnäyttö tekee Nintendo DS:stä erinomaisen alustan juuri syntikan ohjelmoimiseen. Nappuloiden säätäminen olisi kyllä hiukan helpompaa, jos ohjelma kertoisi virtuaalisen potentiometrin arvon. Toisaalta tämä ratkaisu etäännyttää teknopään nykypäivän konemusiikin pilkuntarkasta digitaalisesta (lue: tylsästä) maailmasta, mikä ei ole välttämättä huono asia.
Luonteeltaan DS-10 ei välttämättä sovellu jokakodin makkarimuusikoille, jotka ovat tottuneet siihen, että biisit syntyvät raahailemalla valmiita luuppeja raidoille. Vaikka biisit ovat rakenteellaan yksinkertaisia, niiden kaikki palikat väsätään alusta lähtien omin käsin, eikä hyvän kuuloisen materiaalin työstäminen ole mitenkään itsestäänselvää. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin.
Loppujen lopuksi suurin osa DS-10:n rajoituksista on asioita, joiden kanssa voi elää ja jotka pikemminkin innostavat ottamaan laitteesta kaiken irti. Tallennuspaikkojen vähyys on ainoa todellinen ongelma, etenkin kun biisejä ei saa talteen muuten kuin äänittämällä jamisessionsa vaikkapa tietokoneen ääninauhurille. Omat tallennuspaikkani olivat jo toisen ahkeran testiehtoon jälkeen yli puoliväliin asti täytetty.
Kun käynnistin ohjelman ensimmäisen kerran, vääntelin nappeja ja namiskoita liioittelematta viisi tuntia putkeen. En todella muista, koska viimeksi musisointi olisi ollut näin hauskaa ja koukuttavaa. Jälki on alkukantaista ja minimalistista - juuri sellaisena minä tahdon teknoni tarjottavan!
DS-10:n kuvaus
- 2x kaksioskillaattorista virtuaalisyntetisaattoria
- Nelikanavainen rumpukone, jonka äänet tuotetaan syntetisaattoreilla
- Kuusiraitainen (syntikka x 2, rumpukone x 4) 16 tahtinen step-sekvensseri
- Delay, chorus, ja flanger-efektit ja virtuaalinen miksauspöytä
- Kolme nuotinsyöttötapaa: kosketusnäyttöruutu, koskettimistoruutu, matriisiruutu
- Reaaliaikainen äänenmuokkaus kosketusnäytöllä
- Soundien ja biisien vaihtelu ja synkronisointi kahdeksan Nintendo DS:n välillä.
Taskusyntikka
Äänipiiri pieni pyörii
Laitetta ei valitettavasti saa synkronoitua mitenkään järkevästi siten, että sitä voitaisiin hyödyntää "oikeiden" musiikkiohjelmien kaverina. Tältä osin olisikin ehkä väärin sanoa, että kyseessä on täysin vakavasti otettava työkalu. Leluksi se on silti aivan liian monipuolinen. DS-10 tukee kuitenkin kahdeksaa pelimodulilla varustettua Nintendo DS:ää, joten kavereiden kanssa fiilistely sentään luonnistuu synkassa. Biisejä ja biittejä voi myös siirtää konsolista toiseen.
Jos syntikkatermistö ei ole lainkaan tuttua, saattaa soundien ohjelmoiminen tuottaa aluksi tuskaa. Selkeästä manuaalista kryptiset kirjainlyhenteet kuitenkin selviävät, ja tekemällä oppii. Valmiita tehdassoundeja on vain kourallinen, joten DS-10 todella rohkaisee vääntämään nuppeja ja yhdistelemään piuhoja - sitä varten se on selvästi tehty. Valmiit äänipresetit soveltuvatkin lähinnä esimerkeiksi omien imurisoundien luomista silmälläpitäen.
Innostavia rajoituksia
Kosketusnäyttö tekee Nintendo DS:stä erinomaisen alustan juuri syntikan ohjelmoimiseen. Nappuloiden säätäminen olisi kyllä hiukan helpompaa, jos ohjelma kertoisi virtuaalisen potentiometrin arvon. Toisaalta tämä ratkaisu etäännyttää teknopään nykypäivän konemusiikin pilkuntarkasta digitaalisesta (lue: tylsästä) maailmasta, mikä ei ole välttämättä huono asia.
Loppujen lopuksi suurin osa DS-10:n rajoituksista on asioita, joiden kanssa voi elää ja jotka pikemminkin innostavat ottamaan laitteesta kaiken irti. Tallennuspaikkojen vähyys on ainoa todellinen ongelma, etenkin kun biisejä ei saa talteen muuten kuin äänittämällä jamisessionsa vaikkapa tietokoneen ääninauhurille. Omat tallennuspaikkani olivat jo toisen ahkeran testiehtoon jälkeen yli puoliväliin asti täytetty.
Kun käynnistin ohjelman ensimmäisen kerran, vääntelin nappeja ja namiskoita liioittelematta viisi tuntia putkeen. En todella muista, koska viimeksi musisointi olisi ollut näin hauskaa ja koukuttavaa. Jälki on alkukantaista ja minimalistista - juuri sellaisena minä tahdon teknoni tarjottavan!
DS-10:n kuvaus
- 2x kaksioskillaattorista virtuaalisyntetisaattoria
- Nelikanavainen rumpukone, jonka äänet tuotetaan syntetisaattoreilla
- Kuusiraitainen (syntikka x 2, rumpukone x 4) 16 tahtinen step-sekvensseri
- Delay, chorus, ja flanger-efektit ja virtuaalinen miksauspöytä
- Kolme nuotinsyöttötapaa: kosketusnäyttöruutu, koskettimistoruutu, matriisiruutu
- Reaaliaikainen äänenmuokkaus kosketusnäytöllä
- Soundien ja biisien vaihtelu ja synkronisointi kahdeksan Nintendo DS:n välillä.
Korg DS-10 Synthesizer (Nintendo DS)
Pakko-ostos Nintendo DS:n omistaville synavelhoille.
- Rehellisen hyvät soundit
- Vakavasti otettava syntikka
- Erinomainen hinta-laatu-suhde
- Song-tilassa parantamista
- Kehnot tallennusmahdollisuudet
- Konsolin äänipiirin lo-fiys
Keskustelut (17 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
09.10.2008 klo 09.40
Rekisteröitynyt 13.08.2007
09.10.2008 klo 10.58
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
09.10.2008 klo 11.01
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
09.10.2008 klo 11.32
Vaikuttaa ihan hyvältä. Katsoo sitten jos löytää ammatti/harrastavan dj:n arvostelun.
Käypä Jarkon kotisivuilla:
http://www.jarkkorotsten.com/
Heitän, että miehen kokemus levyjen pyörittämisestä ja musanteosta riittää kyllä arvostelemaan tämän tuotteen :)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
09.10.2008 klo 11.42
Vaikuttaa ihan hyvältä. Katsoo sitten jos löytää ammatti/harrastavan dj:n arvostelun.
Kyllähän tuota DJ-käytössäkin voi hyödyntää. BPM säätyy tosin karskisti kokonainen biitti kerrallaan. Miksaillessa voi olla vaikea löytää oikeaa tempoa, jos edellinen kappale soi vaikkapa 125,4 BPM:llä. Tarkempi hienosäätö biittimiksatessa täytyy näin ollen hoitaa sillä soivalla cd- tai vinyylisoittimella.
Niin ja tuohon "ammattimaisuuteen" viitaten, pyrin välttämään arvostelussa ylenpalttista syntikka-jargonia, koska valtaosa V2.fi:n väestöstä ei välttämättä sellaista ymmärrä tahi arvosta. Siksi hitusen maanläheisempi sävy. Kokemusta dj-touhuista löytyy noin kymmenen vuoden verran ja musiikin työstämisestä on noin 15 vuotta harrastustaustaa, sekä neljä vuotta suoranaista koulutustakin ;)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 11.10.2007
09.10.2008 klo 21.51
Ai niin, todella hyvä arvostelu, piti sanomani vielä.
10.10.2008 klo 15.55
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
10.10.2008 klo 20.33
Itse olen väsännyt piisejä Reason softalla. Joitakin alkeellisia rymistelyjä nyyppä kun olen. Haaveissa olisi hankkia joku rumpukone. Onko mitään ehdotuksia mikä olisi sopiva? Itse olen tuota Korg electribeä katsellut. Mitään kokemuksia mietteitä?
Reason on kyllä oma lempparini myös. Electribet ovat erinomaisen hyväsoundisia vehkeitä, moni kaveri on kehunut. Itse en ole kokeillut, mutta siitä tuotesarjasta löytyy kyllä paljon kaikkea kivaa tanssimusiikin ystävälle.
Rekisteröitynyt 04.04.2007
12.10.2008 klo 22.11
Rekisteröitynyt 13.08.2007
14.10.2008 klo 15.43
Vaikuttaa ihan hyvältä. Katsoo sitten jos löytää ammatti/harrastavan dj:n arvostelun.
Käypä Jarkon kotisivuilla:
http://www.jarkkorotsten.com/
Heitän, että miehen kokemus levyjen pyörittämisestä ja musanteosta riittää kyllä arvostelemaan tämän tuotteen :)
No sitten :D
14.10.2008 klo 20.54
Itse olen väsännyt piisejä Reason softalla. Joitakin alkeellisia rymistelyjä nyyppä kun olen. Haaveissa olisi hankkia joku rumpukone. Onko mitään ehdotuksia mikä olisi sopiva? Itse olen tuota Korg electribeä katsellut. Mitään kokemuksia mietteitä?
Electribejä ei enää saa muuta kun niitä grooveboxeja. Siis uusina. Se Electribe-rumpusyntikka olis aika kova, koska se ei perustu sampleihin sinänsä vaikka se onkin virtuaalianalogi eli samplatut aaltomuodot jne mutta asialla ei hirveenä oo väliä. Microkorgin omistan ja siinä äänenlaatu on ainakin hyvä joten tuskin Electribet sen kehnompia ovat. Arvostelu oli muuten hyvä ja voisi tuon tosiaan ostaa. Modulaarista syntikkaa oon miettiny jo pidempään ja tossaha on toi patch-osio jossa olis vähän esimakua. Ja esim just reissussa tolla on varmaa aika nasta leikkiä, ku on sekkarit nii syntikoille ku rummuille. Suht hieno teko tonki maahantuonti.
14.10.2008 klo 20.58
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
14.10.2008 klo 21.53
mä ainaki olisin iha innoissani jos sais acidia duunata taskukoneella.
Täytyy kyllä sanoa, että DS-10:lläkin taittuu acidin vääntö, vaikka ihan ehtaa 303-soundia nyt ei tietenkään irtoakaan. Ihan muhevasti vinkuva resonant filtteri tuossakin silti on. Eilen ennen nukkumaanmenoa naristelin pitkät pätkät :) Pistän linkkiä kehiin jos kerkiän joskus ottamaan nauhalle!
15.10.2008 klo 19.31
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
21.10.2008 klo 08.14
LFO:n saa vaikuttamaan ainakin oskillaattoreiden pitchiin, volaan ja filtterin cutoffiin. DS-10:n filtteriosastolta löytyy Low-, Band- ja Hi-pass filtterit, lieneeköhän sitten 12 vai 24db, täytyy tsekata manuaalista.
27.10.2008 klo 19.22
Miten lie midi-keyboardin liittäminen sovittimen avulla onnistunee? Kynällä melko vaikea soittaa
12.10.2009 klo 22.51
kyllä sillä kaikenlaista musiikkia tekee :)
Kirjoita kommentti